Ajankohtaista

Kokoomus nimesi jo puolet Lapin maakuntaehdokkaista | 09.06.2017

Lapin Kokoomuksen piirihallitus on nimennyt tuleviin maakuntavaaleihin ensimmäiset ehdokkaansa.

Nyt nimetty määrä on puolet täydestä 88 hengen listasta. Ehdokkaiden joukko muodostaa edustavan ja kattavan läpileikkauksen lappilaisista vaikuttajista. Kokoomus haluaa olla vahvasti mukana rakentamassa ja uudistamassa Lappia myös tulevaisuudessa.

Lapin Kokoomus nimesi piirihallituksen kokouksessaan seuraavat henkilöt ehdokkaaksi: Aarrevaara Aija (Rovaniemi), Airaksinen Maarit (Rovaniemi), Annala Tuula (Sodankylä), Autto Heikki (Rovaniemi), Avaskari Anu (Inari), Harmanen Eeva (Inari), Heikkinen Pekka (Sodankylä), Helske Kalle (Kemi), Henttunen Matti (Rovaniemi), Hietanen Markku (Kolari), Hiltula Leena (Simo), Hirsikangas Petteri (Muonio), Huotari Jari (Inari), Juuruspolvi Juhani (Rovaniemi), Jääskeläinen Leena (Rovaniemi), Kansanniva Mika (Rovaniemi), Keihäskoski Petri (SIT, Rovaniemi), Kilpeläinen Auvo (Kemijärvi), Kilpimaa Kari (Savukoski), Kilpimaa Veli-Matti (Rovaniemi), Kirkkala Santeri (Enontekiö), Kordelin Marjatta (Utsjoki), Kovalainen Martti (Pello), Kuusisto Hille (Kittilä), Laitinen Marja-Leena (Kemi), Leskio Marko (Kemi), Lummi Raija (Tornio), Löytänen Oona (Rovaniemi), Marin Satu (Tornio), Nykänen Jari (Rovaniemi), Nyman Susanne (Kemi), Orava Pekka (Pelkosenniemi), Parkkonen Anne (Utsjoki), Peuraniemi Asko (Rovaniemi), Poranen Heikki (Rovaniemi), Poti Jukka (Kittilä), Rainto Jukka (Keminmaa), Rousu-Karlsen Elina (Enontekiö), Suopajärvi Kimmo (Rovaniemi), Tuisku Sara (Rovaniemi), Tuovila Anne (Inari), Vilmilä Merja (Rovaniemi) ja Yliluoma Satu (Inari). Yksi nimetyistä ei halunnut vielä tässä vaiheessa nimeään julkisuuteen.

Maakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 28.1.2018.

KOKOOMUS PITÄÄ KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJUUDEN | 28.04.2017

Rovaniemen valtuuston puolueiden väliset luottamusmiespaikkaneuvottelut päättyivät torstaina hyvässä hengessä.  Kokoomus on Rovaniemellä kuntavaalien yksi voittajista. Puolue lisäsi äänimääräänsä noin 10 % ja lisäsi kannatustaan 2,1 %:iin. Kokoomus tulee säilyttämään toiseksi suurimman puolueen aseman kaupunginvaltuustossa.

 

Luottamusmieselimissä Kokoomus lisäsi edustustaan vaalituloksen mukaan seuraavasti: Päätoimielimet, 11 jäsentä:   Keskustalle 4, Kokoomukselle 3, SDP 2 ja Vasemmistoliitolle 1 ja Perussuomalaisille 1 jäsen

 

Neuvottelutuloksen mukaisesti kaupungin kärkipaikat jakautuvat suurimpien puolueiden kesken siten, että Kokoomus pitää valtuuston puheenjohtajuuden ja Keskusta Kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden. Muutoin luottamustehtävät jakautuvat puolueiden kesken seuraavasti:

 

Kaupunginvaltuusto

Puheenjohtaja                         Kokoomus

I varapuheenjohtaja              Keskusta

II varapuheenjohtaja            SDP

III varapuheenjohtaja Vasemmistoliitto

 

Kaupunginhallitus

Puheenjohtaja                         Keskusta

I varapuheenjohtaja              SDP

II varapuheenjohtaja            Kokoomus

 

Toimialalautakunnat ja liikelaitokset

Koulutuslautakunta

Puheenjohtaja                         Keskusta

Varapuheenjohtaja                Kokoomus

 

Tekninen lautakunta

Puheenjohtaaja                Kokoomus

Varapuheenjohtaja         Keskusta

 

Vapaa-ajanlautakunta

Puheenjohtaja                         Kokoomus

Varapuheenjohtaja                SDP

 

Perusturvalautakunta

Puheenjohtaja                         SDP

Varapuheenjohtaja                 Keskusta

 

Ympäristölautakunta

Puheenjohtaja                         Keskusta

Varapuheenjohtaja                Vas

 

Tarkastuslautakunta

Puheenjohtaja                         Vas

Varapuheenjohtaja                 Keskusta

 

Liikelaitosten johtokunta

Puheenjohtaja                         Keskusta

Varapuheenjohtaja                 Kokoomus

 

Luottamusmiespaikoille nimetään henkilöt kussakin puolueessa toukokuun aikana. Ensimmäinen uusi valtuusto kokoontuu 12.6.2017

 

KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄ 2017-2021

Kokoomuksen ääniharavat olivat Heikki Autto ja Sara Tuisku. Kokoomuksen listoilta Rovaniemen kaupunginvaltuustoon nousivat seuraavat valtuutetut:

  1. Heikki Autto, 1235
  2. Sara Tuisku, 640
  3. Matti Henttunen, 268
  4. Sanna Luoma, 235
  5. Petteri Pohja, 194
  6. Mika Kansanniva, 180
  7. Kari Tuominen, 153
  8. Petri Keihäskoski, 137
  9. Juhani Juuruspolvi, 134
  10. Päivi Alaoja, 129

 

 

 

KOKOOMUS KASVATTI KANNATUSTAAN | 10.04.2017

Valtakunnallisesti Kokoomus piti asemansa suurimpana kuntapuolueena. Myös Rovaniemellä   Kokoomus onnistui lisäämään äänimääräänsä, nostamaan kannatuksensa 21.2 %:iin sekä säilyttämään toiseksi suurimman asemansa Rovaniemen kaupunginvaltuustossa yhteensä 10 valtuustopaikallaan.  Kokonaisäänimäärä kasvoi yhteensä 6.134 ääneen, joka merkitsee 2.1 %:n kasvua.

 

Kokoomuksen listoilta Rovaniemen kaupunginvaltuustoon nousevat seuraavat valtuutetut:

  1. Heikki Autto, 1235
  2. Sara Tuisku, 639
  3. Matti Henttunen, 268
  4. Sanna Luoma, 235
  5. Petteri Pohja, 194
  6. Mika Kansanniva, 180
  7. Kari Tuominen, 153
  8. Petri Keihäskoski, 137
  9. Juhani Juuruspolvi, 134
  10. Päivi Alaoja, 129

 

”Saavutimme tavoitteemme kovalla työllä. Vaalitulos on hyvä valtakirja ja luottamuksen osoitus äänestäjiltämme. Siitä olemme heille ja hyville ehdokkaille kiitollisia.” toteaa Rovaniemen Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja kuntavaalien vaalipäällikkö Jari Nykänen. ”Tulemme panostamaan esille nostamiimme kärkiteemoihin, kuten koulujen kuntoon saattamiseen, elinvoimaa vahvistavaan kasvu- ja työllisyysohjelmaan, sujuvaan kaavoitukseen sekä hallinnon tehokkuuteen taloudellisesti kestävällä tavalla.” jatkaa Nykänen.

 

Kokoomus käynnisti vaaleihin valmistautumisen valtakunnallisestikin vertailtuna ensimmäisten joukossa. Ensimmäiset ehdokkaat nimettiin jo maaliskuussa 2016.

 

”Hyvä vaalitulos onnistui pitkäjänteisen vaaliohjelmamme ansiosta. Olemme onnistuneet saavuttamaan ihmisten luottamuksen koko valtuustokauden harjoittamamme vastuullisen politiikan ansiosta. Varsinaisen vaalityön käynnistimme jo syksyllä 2015.” sanoo Rovaniemen Kokoomuksen Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja  ja kuntavaalien viestintäpäällikkö Taina Torvela.

 

HYVÄ ASEMA KOHTI SEURAAVIA VAALEJA

Tuleva valtuustokausi on suurten muutosten kausi. ”Edessämme on ratkaistavana suuria kysymyksiä. Kaupunkilaisten kannalta parhaat päätökset tehdään hyvällä sopimisella yli puoluerajojen.  Näissä vaaleissa saavutettuja asemiamme pidämme oikein hyvinä maakuntavaaleja ja kevään 2019 EK-vaaleja kohden mentäessä.” sanoo Lapin Kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Autto, joka oli koko Rovaniemen kuntavaalien ääniharava yhteensä 1235 äänimäärällään.

 

TULEVAISUUDEN KULTTUURI-ROVANIEMI | 01.04.2017

Tulevaisuuden kuntien yksi keskeisimmistä tehtävistä on sivistyspalveluista vastaaminen. Näistä sivistystehtävistä merkittävä osa liittyy koulutukseen, mutta kulttuurilla on niin ikään tärkeä rooli kunnan toiminnassa. Kokoomus sivistyspuolueena huolehtii siitä, että kulttuurin moninainen merkitys kunnissa tunnistetaan. Taide ja kulttuuri ovat keskeinen osa sivistyneen yhteiskunnan tapaa kuvata ihmisyyttä ja yhteiskuntaa, sekä siirtää tietoa eteenpäin tuleville sukupolville. Kulttuuripolitiikkaa ei saa ajatella yksipuolisesti, vaan pitää ymmärtää kulttuurikentän laajuus ja monipuolisuus.

Taiteella on arvo sinänsä. Se kuvastaa ympäröivää yhteiskuntaa ja kertoo maailmasta, jossa elämme. Juuri taiteen tukeminen ja sen merkityksen ymmärtäminen erottaa sivistyspuolueen populistisesta toiminnassa. Taiteella on oma aineeton itseisarvonsa, eikä taidetta ja kulttuuria tule arvioida yksinomaan kaupallisen vaikuttavuuden mittareilla. Taide, teatteri, musiikki, kirjallisuus, arkkitehtuuri, sirkus ja monet muut kulttuurimuodot antavat elämyksiä ja edistävät tutkimustenkin mukaan hyvinvointia.

Kokoomus haluaa kulttuuripalveluiden olevan kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Kuntien vapaa-ajanpalveluissa piileekin mieletön mahdollisuus ennaltaehkäistä pahoinvointia tuottamalla elämyksiä, kokemuksia ja tukemalla yhteisöllisyyttä. Kulttuuripalvelut lisäävät yhteisön henkistä ja sosiaalista pääomaa sekä vahvistavat alueellista identiteettiä.

Kunnille kulttuuripalvelut ovat tärkeitä kaupunki-identiteetin rakentajia, sekä vetovoimatekijöitä esimerkiksi matkailun näkökulmasta. Käynnissä oleva kulttuurin valtionrahoitusuudistus tuo kulttuurikentälle toivottavasti monia positiivisia muutoksia. Tämän Suomen teatteri-, orkesteri- ja museoverkostoa koskevan valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on huomioida yhteiskunnan erilaisia kulttuurisia tarpeita laajemmin, varmistaa palveluiden alueellinen saatavuus ja monipuolisuus, sekä laajentaa rahoitusta koskemaan entistä kattavammin erilaisia ja eripituisia taidemuotoja.

Kunnilla on merkittävä rooli myös kulttuurilaitosten rahoittajina. Tulevaisuudessa vapaan kentän kulttuuritarjonnan monipuolisiin mahdollisuuksiin pitää kiinnittää enemmän huomiota.
Vapaiden taiteellisten ryhmien rooli on VOS –uudistuksen ydinkysymyksiä, mutta ne tulisi huomioida osana nykymuotoista kulttuuritarjontaa myös kunnissa.

Saara-Sofia Sirén,
Kansanedustaja (kok.), sivistysvaliokunnan jäsen

Haaste uusille kokoomuslaisille kuntapäättäjille:

1. Turvataan kulttuuripalveluiden toimintaedellytykset kunnissa.
2. Toteutetaan taiteen prosenttiperiaatetta kuntien rakennushankkeissa.
3. Turvataan jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta.
4. Turvataan riittävä taito- ja taideaineiden valinnaisten tuntien määrä kulttuurikasvatusta ja –harrastusta tukemaan.
5. Koordinoidaan kunnissa lasten ja nuorten harrastetoimintaa laaja-alaisesti heti koulupäivän jälkeen yhteistyössä koulujen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
6. Helpotetaan tapahtumien järjestämistä lupaprosesseja yksinkertaistamalla ja esimerkiksi sähköisten ilmoitusjärjestelmien avulla.
7. Muunnetaan mahdollisuuksien mukaan julkista tilaa kulttuurihubiksi yhteistyössä kunnan, kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden ja kulttuurialan yrittäjien kanssa.

Kokoomuksen Antti Häkkänen: Yrittäjyys valtuuston asialistan kärkeen | 23.03.2017

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkäsen mukaan kokoomus pitää kärkitavoitteina kunnissa vastuullista taloudenhoitoa, osaamisen vahvistamista ja yrittäjyyttä.

 

 

– Kunnissa on tehtävä vastuullista taloudenhoitoa ja vältettävä veronkiristyksiä. Koulutuksen ja työelämän yhteyttä on parannettava, jotta nuoret pääsevät kitkattomammin työhön kiinni. Pidämme myös ratkaisevan tärkeänä, että valtuustoissa otetaan yrittäjämyönteisempi asenne erityisesti pk-yrityksiä kohtaan, Antti Häkkänen sanoi keskiviikkona Rovaniemellä kokoomuksen vaalistartissa.

 

Hän nosti esiin sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden.

– Kokoomuksen mielestä sote-uudistuksella on nopeutettava hoitoonpääsyä, palvelun laadun parantumista ja kustannusten hillintää. Erityisesti työterveyshuollon ulkopuolella olevien eläkeläisten ja työttömien on saatava nykyistä nopeammin hoitoa. Valinnanvapaus on paras keino saavuttaa nämä tavoitteet. Olen tyytyväisenä huomannut viime viikkoina, että myös muut puolueet ovat ryhtyneet kannattamaan valinnanvapautta, Häkkänen sanoi.

 

Hän totesi myös, että ennaltaehkäisy on nostettava sosiaali- ja terveydenhuollossa uuteen rooliin.

 

– Mitkään määrärahat eivät riitä, ellei ennaltaehkäisyyn panosteta niin yksilön kuin myös kunnan tasolla. Terveyden edistäminen esimerkiksi liikunnan kautta on parasta sote-politiikkaa, Häkkänen sanoi.

 

EU Suurlähettiläs Jari Vilen: Elämme epävarmuuden aikaa | 11.03.2017

Rovaniemellä 11.3.2017 vietettiin Sinivalkoisissa Suomi 100v. merkeissä.
Kj.pj. Jari Nykänen, vpj. Taina Torvela johdolla keskustelemassa maamme itsenäisyyden merkityksestä, Rovaniemen ja EUn tulevaisuuden näkymistä.

Puhumassa EU-suurlähettiläs Jari Vilén, kaupunginvaltuuston pj Heikki Autto Rovaniemi 2025, ja kansanedustaja Mari-Leena Talvitie,tulevaisuuden kunnista.

 

Jari Vilen ja Junker

EU-suurlähettiläs Jari Vilen:

 Jos tämän päivän maailmaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, siihen parhaiten sopiva sana olisi epävarmuus. Elämme epävarmuuden aikaa siitä, millaista Yhdysvaltain uuden hallinnon ulkopolitiikka tulee käytännössä olemaan ja mitkä Venäjän todelliset tarkoitusperät ovat. Epävarmuus vallitsee myös siinä, mitä meidän Euroopassamme lähikuukausien aikana tulee tapahtumaan niin Ranskan, Hollannin kuin Saksankin vaaleissa. Olemme epävarmoja myös siitä, mitä kasvavasta populismista ja epäluottamuksesta koko poliittista järjestelmää kohtaan meille seuraa.

 

Suomen rooli tässä yhtälössä on pyrkiä turvaamaan oma asemansa kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja muutoksissa, jotka meitä koskettavat. Meidän tulee tehdä tämä yhteistyössä liittolaistemme kanssa tukeutuen EU-jäsenyytemme antamaan arvopohjaan, sekä toimimalla tavalla, joka lisää meidän kansallista yhtenäisyyttämme.

 

Jos katsoo sitä murrosta, mikä nyt on käynnistynyt, ja jossa ehkä näkyvin esimerkki on juuri Yhdysvaltain vaalitulos, meidän poliitikkojen on syytä katsoa peiliin ja kysyä, missä vaiheessa yhteys poliittisten päättäjien ja kansalaisten syvimpien tuntojen kesken katkesi. Presidentti Donald Trump voitti vaalit demokraattisen prosessin seurauksena, ja hänellä on nyt kansalaisten antama valtakirja politiikkansa toteuttamiseen niiden valtaoikeuksien puitteissa, joita Yhdysvaltain lainsäädäntö hänelle antaa ja miten se samalla myös häntä rajoittaa.

 

Minusta meidän suomalaisten ei ole syytä toimia oppimestareina siinä, miten yhdysvaltalaisten tulisi omat asiansa hoitaa. Sen sijaan meidän on käytävä vuoropuhelua yhdysvaltalaisten päättäjien kanssa avoimesti, rakentavasti ja samalla omia arvojamme puolustaen ja niitä korostaen. Liittokansleri Angela Merkel on tuonut selkeästi esille ne lähtökohdat, joiden perusteella Euroopan pitää tätä vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa käydä, ja mielestäni nämä lähtökohdat sopivat myös täysin Suomen ja Yhdysvaltain tulevalle yhteistyölle. Merkel totesi onnitteluviestissään presidentti Trumpille, että meitä eurooppalaisia ja amerikkalaisia yhdistää demokraattiset arvot, vapaus, lainkuuliaisuus ja ihmisarvon kunnioitus riippumatta siitä, mikä on etninen taustamme, ihonvärimme, uskontomme, sukupuolemme, seksuaalinen suuntautuneisuutemme, tai poliittinen kantamme. Nämä ovat ne lähtökohdat, joita myös Suomen on syytä noudattaa tulevassa yhteistyössä presidentti Trumpin hallinnon kanssa.

 

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk toisti osaltaan nämä kannat hänen tavatessaan Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pencen Brysselissä muistuttamalla, että läntisen maailman yhteinen etu on kansainväliseen lainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuva turvajärjestelmä. Varapresidentti Pencen viesti oli myös selkeä. Hän vakuutti Yhdysvaltain jatkuvaa yhteistyötä EU:n kanssa ja mikä kiinnostavinta, myös hän korosti EU:n ja Yhdysvaltain yhteisiä arvoja.

 

 

Aika näyttää, mikä tulee olemaan Yhdysvaltain ulkopolitiikan todellinen sisältö, mutta uskallan kuitenkin ennustaa, että edes suurvallan ulkopolitiikan muutokset eivät ole mannerlaattoja liikuttavia, vaan ne edustavat jatkuvuutta ja ennakoitavuutta.

 

Aika näyttää, mikä tulee olemaan Yhdysvaltain ulkopolitiikan todellinen sisältö, mutta uskallan kuitenkin ennustaa, että edes suurvallan ulkopolitiikan muutokset eivät ole mannerlaattoja liikuttavia, vaan ne edustavat jatkuvuutta ja ennakoitavuutta. Uskon ja luotan siihen, että Yhdysvaltojen sitoutuneisuus Euroopan puolustamiseen säilyy ja pidän oikeutettuna sitä, että Yhdysvallat on kiinnostunut myös meidän eurooppalaisten omasta osuudestamme oman turvallisuutemme puolustamisessa. Presidentti Tuskin ja varapresidentti Pencen viestit Naton merkityksestä ja tulevaisuudesta olivat tämän suhteen  korostetun yhteneviä. On helppo ennustaa, että tulemme hyvin pian näkemään sen, kuinka yhä useamman Naton jäsenvaltion puolustusbudjetti tulee lähestymään ja saavuttamaan kahden prosentin osuuden bruttokansantuotteesta, mikä on ollut liittouman tavoitteena jo vuosikymmenien ajan.

 

Yhdysvaltain ja Venäjän välinen vuoropuhelu ei ole asia, jota meidän pitäisi vastustaa. Vuoropuhelu on aina tarpeellista eri toimijoiden kesken ja ratkaisevinta onkin se, mitä tuloksia tästä vuoropuhelusta seuraa. Jos Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä suhteissa nähdään lientymistä, ja jos valtiot löytävät yhteiset tavoitteet esimerkiksi terrorismin vastaisessa toiminnassa, on tämä myös Suomen ja meidän suomalaisten etu. Tämä vuoropuhelu ei kuitenkaan saa johtaa tilanteeseen, jossa maiden ja kansojen kohtalosta päätetään heidän tietämättään ja heiltä kysymättä. Myös meillä suomalaisilla on tästä kokemusta, kun ulkoministerit Molotov ja Ribbentrop vuonna 1939 päättivät Suomen kohtalosta kahden suurvallan etupiirijaossa. Meidän suomalaisten on tehtävä kaikkemme vastustaaksemme tällaista kehitystä.

 

Meidän Venäjä-suhteemme perustuu keskinäiseen kunnioitukseen, luonnolliseen kanssakäymiseen ja käytännön läheisyyteen.  Suomen ja Venäjän väliset suhteet ja niiden pohja ratkaistiin jo kesällä 1944 Tali-Ihantalan taisteluissa, kun Suomi kykeni pysäyttämään Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ja säilyttämään sen seurauksena itsenäisyytensä.

 

Mitä tulee Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin, minusta meidän on oltava realistisia, pragmaattisia ja historiaa ymmärtäviä. Väitän, että Venäjällä ei ole yhtään parempaa naapuria kuin Suomi. Tämä siksi, että meidän Venäjä-suhteemme perustuu keskinäiseen kunnioitukseen, luonnolliseen kanssakäymiseen ja käytännön läheisyyteen.  Suomen ja Venäjän väliset suhteet ja niiden pohja ratkaistiin jo kesällä 1944 Tali-Ihantalan taisteluissa, kun Suomi kykeni pysäyttämään Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ja säilyttämään sen seurauksena itsenäisyytensä. Tämä Tali-Ihantalan ihme kantaa yhä tänäkin päivänä hedelmää siinä, kuinka meidän suomalaisten ei ole tarvinnut kokea neuvostomiehityksen kärsimyksiä ja niiden mukanaan tuomaa traumaa. Sen seurauksena vuoropuhelumme venäläisten kanssa tapahtuu luonnollisesti erilaisista lähtökohdista kuin monen muun Itä-Euroopan maan.

 

Me Suomessa olemme tehneet sekä arvo- että turvallisuusvalintamme liittyessämme EU:n jäseneksi. Tämä näkyy myös siinä, että olemme lojaaleja EU:n yhteisen politiikan tukijoita muun muassa Venäjää koskevien pakotteiden osalta, sillä katsomme tärkeäksi puolustaa yhteisiä periaatteitamme riippumatta siitä, mikä niiden taloudellinen hinta Suomelle on ollut ja tulee olemaan.

 

EU:n onkin otettava entistä keskeisempi rooli kansainvälisessä sopimuspohjaisessa maailmanjärjestyksessä. Meidän on myös mitä ilmeisimmin otettava itsellemme keskeisempi rooli demokratian, ihmisoikeuksien ja laillisuuden edunajajana globaalisti käyttäen hyväksi kaikkia niitä välineitä, mitä EU:lla on käytettävissään esimerkin näyttämisestä meidän taloudelliseen vaikutusvaltaamme. Meidän on myös oltava sopimuspohjaisten kauppasopimusten puolustaja ja edistäjä. Väitän, että vain EU:n johdolla kauppasopimuksissa säilyy niin ympäristöulottuvuus kuin sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Jos me emme tätä tee niin hyvin nopeasti löydämme itsemme tilanteesta, jossa Kiinasta on tullut maailman suurin ja merkittävin globaalin kaupan edunvalvoja. Tämä ei ole EU:n intressien mukaista kehitystä.

 

EU-jäsenyydellämme on tänä päivänä, ja uskoakseni erityisesti tulevaisuudessa, myös yhä keskeisempi turvallisuuspoliittinen merkitys. Koko EU:n tulevaisuuden kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä tuleekin olemaan EU:n kyky lisätä jäsenvaltioiden ja kansalaistensa turvallisuutta. EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen, jota Komissio muun muassa varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen johdolla tekee, on erityisesti meidän suomalaisten intressinä. Suomen on oltava tässä asiassa aktiivinen, aloitteellinen ja ennakkoluuloton.

 

Meidän on lisäksi perusteltua säilyttää ja ylläpitää uskottavaa puolustustamme, jota hoidamme itsenäisesti, mutta samalla kumppaneiden yhteistyöhön tukeutuen. Myös tässä yhteydessä on syytä muistaa historian meille antamat opetukset. Uskottava suomalainen puolustus on vakautta tuova elementti koko Itämeren alueella ja meidän naapurustossamme. Tämän takia myös meidän puolustuksemme täytyy kaikissa olosuhteissa sijoittaa oikein, ja se täytyy säilyttää uskottavana.

 

Hallituskokoonpanoista riippumatta Suomen ulkopolitiikan johdonmukaisena linjana on viime vuosikymmeninä ollut se, että NATO-jäsenyys säilyy meille optiona, jonka

lunastamisesta tulemme päättämään aikanaan omista lähtökohdistamme katsoen. Jos Suomi päättää käyttää NATO-optionsa, se täytyy tapahtua tilanteessa, jossa Suomen NATO-jäsenyys on osaltaan Itämeren alueen vakautta lisäävä, eikä sitä horjuttava toimenpide.

 

Naapurimaamme ovat tehneet erilaisia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, jotka pohjautuvat ennen kaikkea heidän historiallisiin kokemuksiinsa, ja näin on myös Suomen syytä tehdä. Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittinen yhteistyö on historian perspektiivistä katsoen vuosisatainen. Tänä päivänä meidän yhteinen tilannearviomme on entistä tärkeämpi, vaikka molemmat maat luonnollisesti tekevätkin omat itsenäiset ratkaisunsa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä lainatakseni: Suomi harjoittaa sotilaallista yhteistyötä vain omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Suomen tulee kehittää sotilaallista valmiutta ja yhteistoimintakykyä ei vain pidäkkeeksi ja kynnykseksi maahantulijalle, vaan myös ollakseen kiinnostava kumppani mikäli pahin toteutuisi. Tämä palvelee myös Suomen oman puolustuksen kehittämistä.

 

Kaikkein suurin turvallisuusuhka meille suomalaisille on kehitys, jossa toisen maailmansodan jälkeen rakennettua kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuksiin perustuvaa yhteistoimintajärjestelmää murretaan askel askeleelta.

 

Se, minkä näen tällä hetkellä ehkä kaikkein suurimmaksi turvallisuusuhaksi meille suomalaisille, on kehitys, jossa toisen maailmansodan jälkeen rakennettua kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuksiin perustuvaa yhteistoimintajärjestelmää murretaan askel askeleelta. Tämä uhka kattaa monia aspekteja aina alueellisen koskemattomuuden rikkomuksista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta kieltäytymisiin saakka. Jos näihin yhteisiin arvoihin sitoutuminen haastetaan, ja niistä kieltäydytään, se johtaa minusta vääjäämättä tilanteeseen, jossa voimakkain, tai voimakkaimmat, sanelevat jatkossa yhteistyön ehdot.

 

Siksipä meidän suomalaisten onkin mielestäni tehtävä kaikkemme tukeaksemme niin Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjetön kuin Euroopan Neuvoston toimintaedellytyksiä. Tätä työtä meidän on tehtävä yhdessä EU-kumppaneidemme kanssa EU:n yhtenäisyyteen ja yhteiseen arvopohjaan tukeutuen. Kiusaus poimia parhaat marjat yhteisistä sitoumuksista on varmasti olemassa meillä kaikilla, mutta tätä toimintamallia on silti vastustettava. Parhaiten teemme sen toimimalla itse esimerkkinä noudattaen kirjaimellisesti omia sitoumuksiamme.

 

Toinen konkreettinen turvallisuusuhka, jonka näen Suomea kohtaavan, on populismin mukanaan tuoma arvaamattomuus ja tosiasioiden vääristely. Oxford -sanakirja valitsi viime vuonna vuoden sanaksi post-truth, joka voitaneen kääntää suomeksi: totuuden jälkeinen aika. Tämä sana, post-truth, voi muodostua symboliksi koko käynnissä olevalle vuosikymmenelle. Meidän on puolustettava arvojamme faktoilla ja meidän on löydettävä keino puhua niiden kaikkien ihmisten kanssa, jotka jostain syystä kokevat jääneensä osattomiksi siitä hyvinvoinnista, mitä olemme kyenneet yhteiskuntaamme rakentamaan.

 

Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta tämä vauraus jatkossa jakautuisi tasaisemmin ja kaikkia hyödyttäen. Vain se on minusta keino, jolla voimme aidosti ja kestävästi taistella valheellisia väittämiä ja niiden mukanaan tuomia uhkakuvia vastaan.  Suomen turvallisuus lähtee meistä itsestämme; halustamme huolehtia toisistamme ja kantaa vastuuta yhteisestä hyvinvoinnistamme. Se, että kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on valmiita tarvittaessa aseellisesti puolustamaan itsenäisyyttämme, on merkki siitä, että meillä on edelleen vahvoja yhteisiä arvoja, joita meidän on vaalittava kaikin käytettävissä olevin keinoin.

 

 

KOKOOMUS TAVOITTELEE SUURIMMAN PUOLUEEN ASEMAA ROVANIEMELLÄ | 28.02.2017

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö on asettanut täyden ehdokaslistan kevään kunnallisvaaleihin eli yhteensä 76 kuntavaaliehdokasta.

– Ehdokashankintamme onnistui niin hyvin, että lopussa joitakin ehdokasehdokkaita jouduttiin jättämään pois, koska tila listalla yksinkertaisesti loppui. Lista valikoitui lopulta ehdokasprofiilien mukaan tasapainoiseksi ja jokainen voi varmasti löytää listalta itselleen sopivan ehdokkaan, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jari Nykänen kertoo hallituksen ehdokasasettelusta.

Kokoomus ja Kristillisdemokraatit ovat Rovaniemellä vaaliliitossa, jossa Kokoomus asettaa ehdokkaista 70 ja Kristillisdemokraatit 6 ehdokasta. Kokoomus ei ole aiemmin asettanut täyttä ehdokaslistaa.

– Kokoomuksen tavoitteena on hyvällä vaalilistalla ja vaaliteemoilla haastaa suurimman valtuustoryhmän asemaa sekä sitä kautta ansaita kaupunginhallituksen puheenjohtajuus, kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Taina Torvela linjaa. Kaupunki Joka Toimii –vaalikampanjan Kokoomus starttaa lauantaina 4.3 avaamalla lähes 200 neliön Cafe Rovaniemi –vaalituvan Sampokeskuksen ytimeen.

Kokoomus on tällä hetkellä Rovaniemellä toiseksi suurin valtuustoryhmä 13 valtuutetullaan.

 

Lisätietoa antavat

 

Jari Nykänen, puheenjohtaja

puh. 040-522 2818

Taina Torvela, varapuheenjohtaja

puh. 0400-291844

Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisjärjestö ry

ELINVOIMAPALVELUILLA KASVUA | 20.02.2017

Rovaniemen kehitettävä yritys- ja asiakaslähtöisyyttä

ELINVOIMAPALVELUILLA KASVUA

Kokoomuksen valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen tuoretta päätöstä lähteä kehittämään elinvoimapalveluista yksi kaupungin avaintulosalueeksi sekä esittää 20.2 kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle elinvoimapalveluiden kokoamista yhteen yksikköön elinvoimainvestointien vaikuttavuuden ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin lisäämiseksi. Uudistuksen päätösesitystä Kokoomus odottaa valmisteltavaksi toukokuun valtuustolle niin, että uusi valtuusto voi lähteä sitä toteuttamaan.

Kokoomuksen mukaan elinvoimapalveluista tulisi lakkauttaa tilaaja-tuottajamalli, kuten koko kaupunkiorganisaatiossa on jo tehty sekä siirtyä tulosohjausjärjestelmään. Uudistuksilla Kokoomus haluaa tukea yritysten toiminta- ja työllistämismahdollisuuksia entistä tuloksellisemmin sekä edistää tehokkaammin uuden yrityskannan sijoittumista paikkakunnalle. Yritysvaikutusten- ja työllistämisedellytystenarviointi tulisi saada osaksi kaupungin päätöksentekoa.

 

Kevään aikana tehtävillä uudistuksilla varaudutaan paremmin uuden kaupungin tehtäviin ja luodaan uusia puitteita vastata elinkeinoelämän tarpeisiin.  Tuoreimmissa EK:n tutkimuksessa Rovaniemi saa huonot arvosanat yritysmyönteisyydessä. Elinvoima ja työllisyys ovat uudistuvan kaupungin tärkeimmät tehtävät.  Kevään organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksessa tullaan luomaan elinvoima- ja työllisyyspalveluille sille kuuluva avainrooli sekä mahdollistamaan dynaamisempi ote elinvoimapalvelujen strategiseen tulosjohtamiseen.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmä, varapuheenjohtaja Taina Torvela

KOKOOMUS JA KRISTILLISDEMOKRAATIT VAALILIITTOON ROVANIEMELLÄ | 17.01.2017

Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisjärjestö ja Kristillisdemokraatit ovat päättäneet solmia Rovaniemellä teknisen vaaliliiton kevään 2017 kunnallisvaaleissa.

 

Puolueet ovat päättäneet asettaa ehdolle täyden ehdokaslistan eli yhteensä 76 ehdokasta. Puolueet nimeävät ehdokkaansa itse, Kokoomus 75 ja Kristillisdemokraatit 1 ehdokkaan.

Tällä hetkellä ehdokkaista on nimetty lähes 60 %. Seuraavat ehdokasvalinnat tehdään viikolla 6 ja viikolla 8.

 

Aluetoiminta elinvoiman moottoriksi. | 22.11.2016

Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi aikanaan yksimielisesti aluelautakuntakokeilun. Myös Kokoomuksen valtuustoryhmä oli kokeilulle yksimielisesti myönteinen. Johtopäätökset kokeilusta ovat nyt yksiselitteisesti nähtävissä.

Kokoomuksen mielestä ei ole oikein, että äänestäjien valitsemat kunnanvaltuutetut luovuttavat sekä kuntalain 14§:n mukaista päätösvaltaansa sekä sen mukana kunnallisverolla kerättyä rahaa kyläkokousten valitsemille aluelautakunnille. Vastuut kun kuuluvat yksiselitteisesti äänestäjien valitsemille valtuutetuille. Kokoomus ei voi hyväksyä kuntalain (410/2015) 15 §:n mukaisen vaalituloksen osittaistakaan ohittamista.

Aluelautakuntien omien näkemyksiensä mukaan päätösvaltaa tulisi siirtää entistäkin enemmän kuntalain mukaisilta sektorilautakunnilta aluelautakunnille. Näkemys on uuden kuntalain perusteiden mukaan kyseenalainen, sillä lain 36 §:n mukaan alueellinen toimielin on ennen kaikkea lausunnon antaja kaupunginvaltuuston hallintosäännössä määrittelemän toimivallan rajoissa.

Kokeiluvuosien aikana Rovaniemen aluelautakunnat ovat myös antaneet lausuntoja keskeisistä kunnan kehittämiseen liittyvistä asioista. Aluelautakuntien lausunnot olivat kuitenkin joko sanasta sanaan tai sisällöltään samoja. Mitä lisäarvoa tämä toi kaupungin kehittämiseen?

Vastoin voimakasta aluelautakuntalobbausta ei kylätoimijoiden kokonaispalaute ole niin auvoinen kuin annetaan ymmärtää. Kiistely varsinaisten lautakuntien kanssa päätöksenteon rajapinnoista on heikentänyt alueen todellista kehittämistyötä. Palautteissa onkin viestiä, että haluttaisiin keskittyä aluelautakuntien toiminnassa pääosin alueellisen elinvoiman vahvistamiseen.

Aluelautakuntatoiminta on aktivoinut ja virkistänyt ilahduttavasti kunkin alueen asukkaita. Kokoomus tukee voimakkaasti sellaista aloitteellisuutta, mikä lisää alueen omaleimaisuutta ja tuo lisäarvoa alueellisen elinkeinotoiminnan kehittymiseen.

Kokoomuksen mielestä rovaniemeläisiä ei saa myöskään asettaa eriarvoiseen asemaan. Maaseutualueille tarkoitetut alueellisen toiminnan muodot tulee olla siirrettävissä myös kaupunkitaajaman asukkaille.

Jari Nykänen, Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö, pj
Kaarlo Alaoja, Kokoomuksen valtuustoryhmä, pj