Ajankohtaista

Kokoomuksen valtuustoryhmän Pj Sanna Luoman ryhmäpuhe kotouttamisohjelmasta 18.6.2018 | 18.06.2018

Sanna Luoma, KOK ryhmäpuheenjohtaja

   

Arvoisa pj, ja muut paikallaolijat.

   

Jotta tänään käytävä keskustelu ja arviointi kotouttamisohjelman sisällöstä olisi tuloksellista ja kehittävää, meillä kaikilla täytyy olla sama käsitys siitä, mistä tänään puhutaan.
  

Nyt emme käsittele kunnan pakolaiskiintiötä, emme maassa laittomasti olevien asemaa tai maahanmuutosta kenties aiheutuvaa turvallisuusuhkaa. Sekin keskustelu on kyettävä käymään, rehellisesti ja avoimesti, ja ilman että mielipiteiden ääripäitä edustavat tahot leimaavat tai syyttävät toisiaan. Sen keskustelun paikka ei ole tässä ja nyt.
 
Nyt valtuusto arvioi kunnan lakisääteisen velvollisuuden eli laaditun kotouttamisohjelman sisältöä.

   

Minä toivoisin, että jonain päivänä voisimme luopua termistä “maahanmuuttaja”, sillä se synnyttää aika vahvoja mielikuvia. Maahanmuuttaja -termiin liitetyt mielikuvat eivät oikein vastaa Suomeen saapuvien ihmisten joukkoa eikä niitä syitä, joiden vuoksi ulkomailta muutetaan Suomeen. Maahanmuuttajasta tulee julkisuudessa olleiden keskustelujen pohjalta ensimmäisenä mieleen turvapaikanhakija joka ei edes aio olla osa yhteiskuntaamme. Niimpä toivoisin, että jonain päivänä puhuisimme Suomeen muuttavista tai ulkomailla syntyneistä henkilöistä, maahanmuuttajan sijasta.
 
Tähän liittyen, tässä Rovaniemen kotouttamisohjelmassa mainitaankin, että Suomeen muuttavista suurin osa muuttaa perheen, opiskelun ja töiden vuoksi. Vain noin 20 % on pakolaistaustaisia maahantulijoita. Tämä on syytä muistaa, kun arvioimme tämän kotouttamisohjelman sisältöä.

   

On hyvä, että ohjelmassa avataan keskeisiä termejä, kuten mitä tarkoittaa maahanmuuttaja, pakolainen ja turvapaikanhakija -ne kun eivät ole yksi ja sama asia. Sen lisäksi olisin kaivannut myös sellaisten termien selittämistä kuin työperäinen maahanmuuttaja ja perheen yhdistämisen kautta Suomeen muuttanut, sillä heihin sovelletaankin tätä nyt arvioitavana olevaa ohjelmaa ylivoimaisesti eniten. Työ ja perhesuhteet ovat ovat paljon yleisimpiä maahantulonsyitä, kuin mitä pakolaisuus tai turvapaikanhakeminen.

   

Mikä tällaisen ohjelman tarkoitus on?

   

Sen tarkoitus on koota eri viranomaiset ja muut toimijat saumattomaksi ketjuksi, jotta Suomeen muuttanut ja täällä laillisesti oleva henkilö, joka haluaisi olla aktiivinen yhteiskuntamme jäsen voisi lopulta ansaita oman toimeentulonsa työtä tekemällä turvautumatta tukiin. Ohjelman tarkoituksena on olla kokoava yleisohje, miten kunnat ja viranomaiset voivat toimia edesauttaakseen tehokasta ja toimivaa kotouttamista, jotta Suomeen muuttaneet kuin kantaväestöönkin kuuluvat voivat toimia ja elää yhdessä hyvinvoivina ja ennakkoluulottomasti.

   

Rovaniemen kotouttamisohjelma mukailee pitkälti muiden kaupunkien vastaavaa ohjelmaa. Toki, ilahtuisin kovasti jos me Rovaniemellä ottaisimme rohkean otteen ja laatisimme lappilaisen, itsemme näköisen kotouttamisohjelman. Jäin kaipaamaan konkreettisia ja yksityiskohtaisia toimenpiteitä ja tavoitteita.

   

Toivoisin, että kotouttamisohjelmassamme huomioitaisiin paremmin yrittäjyys ja miten koulutetut, ammattitaitoiset Suomeen muuttaneet henkilöt voisivat helpommin työllistää itsensä esim. yrittäjinä. Kaupunki voisi osallistua aktiivisemmin toimivien tilojen järjestämiseen ja vaikkapa tarjota neuvontaa.

   

Lisäksi jäin kaipaamaan ohjelmasta yksityiskohtaisempia kotouttamisen seurantatoimenpiteitä ja onnistumisen mittareita. Toivoisin, että tässä ylätason ohjelmassa jo otettaisiin kantaa siihen, kenen vastuulla on puuttua ja millä keinoin mikäli kotouttamisohjelma ei toteudu. Miten sitä seurataan ja mitä tehdään niille, joihin kotouttamisohjelma ei tehoa?
  

Jos maahanmuuttaja ei osoita aktiivisuutta eikä halua kiinnittyä osaksi yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme eikä kotouttamista saada vietyä onnistuneesti loppuun, miten siihen reagoidaan ja kenen vastuulla se on? Kuinka moni esimerkiksi keskeyttää kotouttamiskoulutuksen?
  

Vaikka vain muutamien kaupunkien kotoutumisohjelmissa se mainitaan, kokisin myös poliisin tärkeäksi yhteistyöviranomaiseksi, joka olisi syytä edes jollain tapaa huomioida työryhmässä ja lausunnonantajana.
  

Mutta.. onnistunut ja tuloksellinen kotoututtaminen vaatii usean eri toimijan saumatonta, kauaskatseista ja katkeamatonta yhteistyötä.

   

Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy kotouttamisohjelman ja merkitsee sen tiedoksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuhe §62 tilinpäätös 2017 ja §65 talousarvion 1. osavuosikatsaus, kaupunginhallitusryhmän Pj Juhani Juuruspolvi | 18.06.2018

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Juhani Juuruspolvi
   
Rovaniemen kaupunginvaltuusto ma 18.06.2018 klo 16
   
§ 62 ja 65 Tilinpäätös 2017 ja Osavuosikatsaus 1.1.-30-04.
  
Torstaina valtuusto sai varsin kattavan esittelyn viime vuoden tilinpäätöksestä. Tilintarkastaja Tapio Raappana osaltaan täydensi erinomaisesti havaintojaan tilinpäätökseen liittyen. Hän kiteytti talousohjeena niin luottamushenkilöille kuin vastuullisille viranhaltijoille, että Rovaniemen kaupungin talouden pitää toimia suu säkkiä myöden. Se oli lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu.
  
Kun tarkastellaan viime vuoden toimintaa niin näin voidaan sanoa yleisesti toimittu. Kaikki hallinnon alat ovat alittaneet talousarvion ja näin alijäämäinen talousarvio on saatu käännettyä positiiviseksi 1,1 milj € verran. Pitää kuitenkin muistaa, että koko maan talouden virkistyminen on taustalla oleva iso kuva, joka jatkuu varsin vahvana edelleenkin lähivuosien ajan.
Kokonaisuutena kokoomus haluaa kiittää kaikkia hyvästä talouden ohjauksesta viime vuodelta ja esittää hyväksyttäväksi talousarvion, tilinpäätöksen sekä vastuuvapauden myöntämistä vastuullisille
henkilöille.
  
Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2018 olisi edellistä tilinpäätöstä mukaillen odottaen jatkuvan positiivisesti viime vuotiseen tapaan. Valtuusto sai kh:n kautta varsin shokeeravan osavuosikatsauksen käsiteltäväkseen. Menot ovat kasvaneet vauhdilla niin perusturvan kuin koulutuksen osalta. Alkuvuoden vauhdilla kaupungin talous romuttuu tänä vuonna. Voiko tämä olla mahdollista? Tälläisiä ajatuksia on rovaniemeläisille syntynyt.
  
Lapin Kansa uutisoi, että kaupungin talous on tuuliajolla ja sisäinen tarkastaja arvioi, että kaupunginhallitus tekee päätöksiä ilman taloudellisia arvioita. Kokoomuksen valtuustoryhmä kiinnittää vakavaa huomiota talouden jyrkkään muutokseen varsin lyhyellä ajalla ja edellyttää syvällistä analyysiä talouden muutokseen.
  
Kh vastaa valtuustolle operatiivisesta toiminnasta ja lautakunnat kh:lle. Nyt on aika selvittää valtuustolle, onko kysymyksessä jatkuva ja kasvava menojen lisäys vai onko osavuosikatsauksen menojen lisäys osaksi ennakoivia ja vuoden aikana tasoittuvia menoja. Talouden lukuja arvioitaessa ei voi välttyä ajatukselta pohjustaa tulevia veronkorotuksia, olisiko näin yksinkertaista? Ennenkuin lähdetään merkittäviin tilannearvioihin menojen lisäyksen osalta tulee arvioida niin lautakuntien kuin kh:n toimia. Miten ja miltä osin ne ovat muuttuneet viime vuoden aikana eli tämän valtuustokauden aikana? Mitä muutoksia tarvitaan hallinnollisin toimin, jotta talous tasapainottuu?
  
Kokoomuksen valtuustoryhmä antaa täyden tuen niihin tarvittaviin rakenteellisiin muutoksiin, joihin ryhdytty ja, että niitä jatketaan määrätietoisesti eteenpäin talouden tervehdyttämiseksi.

Kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsenen Sara Tuiskun Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro arviointikertomuksesta § 62 | 18.06.2018

Sara Tuisku

Rovaniemen kaupunginvaltuusto, ryhmäpuhe arviointikertomuksesta 18.6.2018
   

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja Rovaniemeläiset.
  
Pidin Kokoomuksen ryhmäpuheen arviointikertomuksesta 23.10.2017 tältä paikalta. Tuossa
puheessani lausuin seuraavaa; “Kokoomuksen ryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota
konsernijaoston resursseihin. Vain laadukkaalla ja ajantasaisella valmistelulla konsernijaosto
voi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita sekä kehittää konserniohjetta.
  
Oulun ja Kajaanin kaupungit mukaan lukien useat Suomen kaupungit ovat jakaneet
elinkeinojen kehittämisen erilliselle elinkeinojaostolle. Meillä Rovaniemellä Konsernijaosto
hoitaa myös tämän tehtävän. Konsernijaosto on tarttunut haasteeseen ja tuleva
valtuustokausi näyttää suuntaa esimerkiksi sille, tarvittaisiinko kuitenkin myös erillinen
elinkeinojaosto.”
  
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt erityistä huomioita työllisyyden hoitoon.
Kaupunginhallitus vastaa työllisyyspolitiikan hoidosta ja on delegoinut tehtävän
konsernijaostolle. Arviointikertomuksessa todetaan työllisyysohjelman laatimisen jääneen
toteutumatta.
  
Tässä palaan huomioon lokakuulle 2017. Ovatko valmistelun resurssit kohdallaan? Millä
tavalla työtä jaetaan virkamiesten osalta? Ratkaisevan tärkeää on, että virkamiestyö on
laadukasta ja jaostolla on mahdollisuus edistää työllisyyttä, hyvin valmisteltujen
toimenpiteiden osalta, eli tehdä vaikuttavuudeltaan hyviä päätöksiä. Meidän on löydettävä
uusia keinoja ja otettava aktiivisempi ote työllistämisen keinojen käytössä.
  
Kaupunginhallituksen ja sen alaisen konsernijaoston on myös saatava riittävän laajasti tietoa
kaupungin yhtiöiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Seuranta, raportointi ja analysointi ei
ole mahdollista ilman kattavaa tietoa, jonka perusteella omistajaohjausta voidaan
kaupunginhallituksen taholta tehdä.
  
Arviointikertomus kantaa edelleen huolta hajautetusta taloushallinnosta.
Tarkastuslautakunta korostaa keskitetyn konsernitalouden etuja. Tilaliikelaitoksen erillinen
oma taloushallintonsa olisi järkevää yhdistää yhtenäisesti talous- ja kehittämispalvelujen
yksikön alle, jonka osaamista voitaisiin hyödyntää koko konsernin hyväksi. Lautakunta ottaa
kantaa arviointikertomuksessa maankäyttösopimuksiin. Se huomauttaa
maankäyttösopimusten osalta, että Rovaniemen kaupungilla olisi mahdollisuus lisätä
maankäyttösopimusten tuloa. Tarkastuslautakunta kantaa huolta etenkin
maankäyttösopimusten maksutulojen seurannan ulkoistuksesta, jota hoitaa tällä hetkellä
Taitoa Oy. Tämä on syytä ottaa huomioon jatkossa.
  
Kaupunginhallitus on jo ottanut edistysaskeleen talouden seurannan parantamiseksi
perustaessaan controllerin toimen, jonka tehtävänä on tuottaa taloustietoa johdon
päätöksenteon tueksi, sekä selvityksiä siitä, miten eri talouden ratkaisut vaikuttavat
konsernitalouteen.
    
Arvoisa puheenjohtaja,
Kokoomuksen ryhmä vaatii että toimenpiteisiin taloushallinnon resurssoinnin ja keskitetyn
taloushallinnon osalta ryhdytään välittömästi.
   
Konsernin omistajaohjaus on haastavaa. Miten toteuttaa se niin, että ei julkiset asiat, jotka
ovat yhtiöiden toimivan johdon ratkaisuvallassa ja yhtäältä omistajan tahtotila, sekä
tahtotilan saattaminen valtuuston tietoon järjestetään saumattomasti. Miten saadaan tieto
kulkemaan mahdollisimman hyvin. Pitäisikö koko konsernin, yhtiöiden,
luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteisiä seminaareja ja kehittämispäiviä olla
enemmän? Kokoomuksen ryhmä pitää tarpeellisena koko konsernia koskevan yhteisen
konsernitalousarvion laadintaa. Arviontikertomuksessa on esitetty ansioikkaasti miten
erillisten kuntayhtymien ja kuntakonserniin kuuluvien erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät
voidaan sovittaa talousarvioon. Kuntayhtymät yhdistettäisiin talousarvioon kaupungin
omistusosuutta vastaavalta osin. Jotta pääsemme kokonaisuuden hallintaan, täytyy sitä
varten asettaa tavoitteet sekä seuranta.
  
Arviointikertomuksessa kiitetään viestinnän toimenpiteiden edistymistä koko kaupungin
osalta. Ryhmämme haluaa yhtyä tähän kiitokseen. Viestintä on tukenut päätöksentekoa ja
tuonut päätöksiä ja valmistelussa olevia asioita kiitettävällä tavalla kuntalaisten
tietoisuuteen. Kehitettävää riittää yhtenäisemmän viestintäkuvan saamiseksi koko
konserniin. Yhtiöiden erilaisten logojen ja tunnusten yhdistäminen yhden yhtenäisen
Rovaniemen tunnuksen alle, on tulevaisuudessa järkevää. On merkityksellistä että koko
kaupunki viestii yhtenäistä kuvaa elinvoimaisesta arktisesta pääkaupungista, kuten
kaupunkistrategiamme tunnuslause kuuluu.
  
Leasing-rahoitus on linjattu valtuustosopimuksessa yhdeksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi
toteuttaa investointeja. Arviontikertomuksessa kehoitetaan selkeyttämään
leasingsopimuksen ohjeistuksia ja tarkentamaan toimivaltuuksia. Leasingrahoituksen tulee
näkyä myös talousarviossa ja tilinpäätöksessä. On tärkeää, ettei kalliita hankintoja, kuten
vaikkapa 1,5 miljoonan euron kaulustehankintoja, joita Ounasrinteen koululle tehtiin, tehdä
ilman kaupunginhallituksen tai valtuuston päätöksiä. Huomio on erittäin tarpeellinen tulevat
investoinnit huomioon ottaen.
  
Lautakunta nostaa esiin myös valtuustosopimuksen luonteen poliittisena, yhteisen
tahtotilan ilmauksena kaupungin linjasta. Valtuustosopimus on linjassa uuden
kaupunkistrategian kanssa ja on tärkeää, että toimielimissä otetaan sopimus huomioon
jokaista päätöstä tehdessä.
   
Kokoomuksen ryhmä kiittää hyvin valmistellusta ja selkeästä arviointikertomuksesta.
    
Kokoomuksen ryhmä hyväksyy arviointikertomuksen 2017 ja merkitsee sen tiedoksi.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Päivi Alaojan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro kaava-asioista koskien pykäliä 57, 58 ja 60 | 18.06.2018

Päivi Alaoja
   
Kaupunginvaltuusto 18.6.2018
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro koskien pykäliä 57, 58 ja 60
   
Arvoisat puheenjohtaja ja valtuutetut sekä virkamiehet ja rovaniemeläiset
   
Kaavaprosesseissa aikajänteet ovat tuskastuttavan pitkiä, liian usein liian pitkiä. Nyt käsittelyssä olevan Oikaraisen kaavan laadinta on käynnistynyt teknisessä lautakunnassa pian yhdeksän vuotta sitten. Silloin on ollut lähtökohtana, että Oikaraisen alueen koko yleiskaava päivitetään. Kolme vuotta myöhemmin kaava otettiin myös maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma MAATOon, mutta jostakin syystä sitä ei kuitenkaan ole saatu vietyä eteenpäin laajana, koko aluetta koskevana yleiskaavan päivityksenä.
  
Ison yleiskaavan sijasta valtuuston käsittelyssä on nyt Oikaraisen kaavan pieni osa, jolla pyritään mahdollistamaan vakituisen asumisen lisääntyminen kylällä. ELY-keskus viittaa lausunnossaan juuri tähän ja huomauttaa, että aluetta tulisi kehittää yleiskaavan osalta kokonaisuutena eikä ns. postimerkki-kaavoina pala kerrallaan.
  
ELY myös huomauttaa, että Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus sekä mahdolliset liikenteen ja energia, vesi ja jätehuollon järjestäminen kestävällä tavalla. ELYn mielestä näitä näkökohtia ei pystytä riittävästi huomioimaan, kun kaavoja tehdään ns. postimerkki-kaavoina, ilman laajempaa aluesuunnittelua..
  
Oikaraisen kaava-alue sijaitsee todella houkuttelevan, noin 14 kilometrin, matkan päässä kaupungista. Se on oivallinen asuinalue heille, jotka haluavat maaseutumaisen elinympäristön, mutta ovat valmiita hieman totuttua pidempään työmatkaan. Esitetyt kaavamuutokset koskevat lisäksi aluetta, jonka molemmilla puolilla jo on pysyvää asutusta, ja kaavassa on lähinnä kyse muutaman loma-asuntotontin käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen sopivaksi. Miksi siis jättää tällainen alue vain loma-alueeksi?
  
Ranuantie 17 kaavamuutoksen aikajänne on ollut huomattavasti lyhyempi, vain hieman reilut kaksi vuotta. Kaavamuutoksella haetaan nyt alueelle käyttötarkoituksen muutosta, minkä jälkeen tontit voidaan luovuttaa rakentamiseen. On aika vaikea kuvitella, että näin lähellä kaupungin keskustaa on muutama vuosikymmen sitten ollut soranottoalue yhdyskunta- ja asuntorakentamisen tarpeisiin. Niin se kaupunki kasvaa vuosikymmenten saatossa.
  
Kaavassa on kyse kolmen matalahkon kerrostalon sijoittamisesta alueelle siten, että ne eivät kohoa juurikaan jo olemassa olevien kerrostalojen yläpuolelle. Asun itse kaava-alueen lähellä ja tiedän, ettei alueella ole ollut järkevää käyttötarkoitusta sen jälkeen, kun päiväkoti muutti pois. Vaikka asutus alueella lisääntyy, niin vihreä virkistysalue on helposti tavoitettavissa Ranuantien toisella puolella.
  
Kaavaan kuuluu myös Porokadun risteysalueen turvallisuuden parantaminen. Se on todella tarpeen, sillä risteyksen kautta kulkee valtaisa määrä työ- ja koulumatkaliikennettä. Tästä näkökulmasta katsottuna pidän hyvänä, että Poropolun liittymä suljetaan ja sen tilalle rakennetaan vilkkaan liikenteen tarvitsemaa väistötilaa.
Nivankylä/Ylikylän alueen osalta Rovaniemen kaupungin alueidenkäytön strategiassa 2012 on todettu, että alueen yhdyskuntarakennetta tulisi eheyttää ja parantaa elinkeinojen harjoittamisen mahdollisuuksia. Kaavoitusohjelmassa (nykyisin Maato) 2009-2012 myös todetaan, että alueelle tulisi laatia osayleiskaava ja tarkentavia asemakaavoja. Kaavasta annetut lausunnot on asianmukaisesti otettu huomioon valmisteluprosessissa.
Muutamat keskustelut Ouluun professoriksi hiljattain siirtyneen Tarja Outilan kanssa vakuuttivat minut siitä, että kaavoitus on ennen muuta mahdollistaja. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää miettiä paitsi säästöjä myös tulojen lisäämistä. Kaavoituksen rooli on tässä tärkeä, sillä vain ripeän ja osaavan, ammattitaitoisen kaavoituksen avulla voidaan mahdollistaa tuloja tuovaa kaupunkirakentamista ja kehittymistä.
Ammattitaitoisista kaavoittajista on pulaa ja resurssimme muutoinkin hieman alimitoitetut. Olipa strategisen kaavoituksen paikka jatkossa organisatorisesti mikä tahansa, on tarpeen varmistaa koko kaavoituksen resurssitarve. Ja kaikkein tärkeintä on, että kaavoitusprosessit integroidaan sujuvasti luonnolliseksi osaksi muita yhdyskuntasuunnittelun prosesseja.
Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy nämä kaavat ja toivoo, että ne saatettaisiin nopeasti toteutukseen esityksen mukaisesti.

Kokoomuksessa ollaan tyytyväisiä Rovaniemellä, veroprosenttia ei koroteta ja kattava kouluverkko rakennetaan | 15.11.2017

Kaupunginvaltuuston päätökset 13.11.2017
Talousarvio 2018 ja vuosien 2019 – 2020 taloussuunnitelma

   

Kokoomuksen tavoite toteutui eikä veroprosenttia koroteta Rovaniemellä. Veronkorotuksia esitti vihreiden Miikka Keränen ja sitä kannattivat pääsääntöisesti vain vihreät ja KD.
  
Talousarviossa näkyy tuoreen, 10.11.2017 allekirjoitetun valtuustosopimuksen vaikutukset ja Kokoomusryhmän keskeiset tavoitteet, sillä kouluverkkosuunniteluun vahvistettiin määrärahoja, Ylikylän koulun rakennustyö voi alkaa ja Lappi-Areenan jääaikamaksuja tuetaan kaupungin toimesta 140 000 euroa. Suunnittelumäärärahojen yhteyteen lisättiin maininnat Vaaranlammen koulusta ja Saaren alueen kouluratkaisusta sekä Ylikylän koulun hankkeesta. Tämä tukee valtuustosopimuksessa linjattuja tavoitteita siitä, että investoinnit toteutetaan tärkeysjärjestyksessä, jolloin kouluinvestoinnit olisivat listalla ensimmäisinä.
  
”Tämä on kokoomuslaisten arvojen mukaista politiikkaa, kattava ja turvallinen kouluverkko lapsille rakennetaan ensin. Kokoomuksen  kunnallisjärjestön puheenjohtaja Veli-Matti Kilpimaan mielestä 13.11.2017 oli kokoomusryhmälle hieno päivä! ”
 
”Investointien sisällä näkyy vahvasti uuden valtuustosopimuksen vaikutus, poliittiset ryhmät luottavat toisiinsa, nyt investoidaan rohkeasti kattavaan kouluverkkoon ja korjausvelan poistamiseen myös vaihtoehtoisia rahoitusmalleja käyttäen ja elinkeinoelämää edistäen. Samalla voidaan todeta, että kattavan kouluverkon rakentaminen, tarvittaessa vaihtoehtoisia rahoitusmalleja käyttäen, on Kokoomuksen kunnallisjärjestön valtuustokauden pääteema. Se on myös sivistyspuolue Kokoomuksen perustaa, toteaa valtuustoryhmän ja koulutuslautakunnan jäsen sekä Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestön pj Veli-Matti Kilpimaa.”
  
Valtuusto vahvisti myös, että kaupunki varaa 140 000 euroa jääaikatukeen, jotta seurojen harjoittelu lappi-Areenalla olisi edullisempaa ja sen myötä yhä useammalla nuorella olisi mahdollisuus harrastaa myös niitä lajeja, joihin kohdistuu suuret harrastusmaksut jäähallihintojen vuoksi.”Lapsille ja nuorille on turvattava tasaveroiset ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet perheen tulotasosta riippumatta” toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Luoma.
Valtuustoryhmä oli muutoinkin päätöksistä hyvillään, sillä nuorisotila Popparille varataan lisämäärärahaa 125 000 euroa.
  
Kokonaisuutena valtuuston päätöksiin voidaan kokoomuksessa olla tyytyväisiä!.
  

Kokoomus nimesi jo puolet Lapin maakuntaehdokkaista | 09.06.2017

Lapin Kokoomuksen piirihallitus on nimennyt tuleviin maakuntavaaleihin ensimmäiset ehdokkaansa.

Nyt nimetty määrä on puolet täydestä 88 hengen listasta. Ehdokkaiden joukko muodostaa edustavan ja kattavan läpileikkauksen lappilaisista vaikuttajista. Kokoomus haluaa olla vahvasti mukana rakentamassa ja uudistamassa Lappia myös tulevaisuudessa.

Lapin Kokoomus nimesi piirihallituksen kokouksessaan seuraavat henkilöt ehdokkaaksi: Aarrevaara Aija (Rovaniemi), Airaksinen Maarit (Rovaniemi), Annala Tuula (Sodankylä), Autto Heikki (Rovaniemi), Avaskari Anu (Inari), Harmanen Eeva (Inari), Heikkinen Pekka (Sodankylä), Helske Kalle (Kemi), Henttunen Matti (Rovaniemi), Hietanen Markku (Kolari), Hiltula Leena (Simo), Hirsikangas Petteri (Muonio), Huotari Jari (Inari), Juuruspolvi Juhani (Rovaniemi), Jääskeläinen Leena (Rovaniemi), Kansanniva Mika (Rovaniemi), Keihäskoski Petri (SIT, Rovaniemi), Kilpeläinen Auvo (Kemijärvi), Kilpimaa Kari (Savukoski), Kilpimaa Veli-Matti (Rovaniemi), Kirkkala Santeri (Enontekiö), Kordelin Marjatta (Utsjoki), Kovalainen Martti (Pello), Kuusisto Hille (Kittilä), Laitinen Marja-Leena (Kemi), Leskio Marko (Kemi), Lummi Raija (Tornio), Löytänen Oona (Rovaniemi), Marin Satu (Tornio), Nykänen Jari (Rovaniemi), Nyman Susanne (Kemi), Orava Pekka (Pelkosenniemi), Parkkonen Anne (Utsjoki), Peuraniemi Asko (Rovaniemi), Poranen Heikki (Rovaniemi), Poti Jukka (Kittilä), Rainto Jukka (Keminmaa), Rousu-Karlsen Elina (Enontekiö), Suopajärvi Kimmo (Rovaniemi), Tuisku Sara (Rovaniemi), Tuovila Anne (Inari), Vilmilä Merja (Rovaniemi) ja Yliluoma Satu (Inari). Yksi nimetyistä ei halunnut vielä tässä vaiheessa nimeään julkisuuteen.

Maakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 28.1.2018.

KOKOOMUS PITÄÄ KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJUUDEN | 28.04.2017

Rovaniemen valtuuston puolueiden väliset luottamusmiespaikkaneuvottelut päättyivät torstaina hyvässä hengessä.  Kokoomus on Rovaniemellä kuntavaalien yksi voittajista. Puolue lisäsi äänimääräänsä noin 10 % ja lisäsi kannatustaan 2,1 %:iin. Kokoomus tulee säilyttämään toiseksi suurimman puolueen aseman kaupunginvaltuustossa.

 

Luottamusmieselimissä Kokoomus lisäsi edustustaan vaalituloksen mukaan seuraavasti: Päätoimielimet, 11 jäsentä:   Keskustalle 4, Kokoomukselle 3, SDP 2 ja Vasemmistoliitolle 1 ja Perussuomalaisille 1 jäsen

 

Neuvottelutuloksen mukaisesti kaupungin kärkipaikat jakautuvat suurimpien puolueiden kesken siten, että Kokoomus pitää valtuuston puheenjohtajuuden ja Keskusta Kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden. Muutoin luottamustehtävät jakautuvat puolueiden kesken seuraavasti:

 

Kaupunginvaltuusto

Puheenjohtaja                         Kokoomus

I varapuheenjohtaja              Keskusta

II varapuheenjohtaja            SDP

III varapuheenjohtaja Vasemmistoliitto

 

Kaupunginhallitus

Puheenjohtaja                         Keskusta

I varapuheenjohtaja              SDP

II varapuheenjohtaja            Kokoomus

 

Toimialalautakunnat ja liikelaitokset

Koulutuslautakunta

Puheenjohtaja                         Keskusta

Varapuheenjohtaja                Kokoomus

 

Tekninen lautakunta

Puheenjohtaaja                Kokoomus

Varapuheenjohtaja         Keskusta

 

Vapaa-ajanlautakunta

Puheenjohtaja                         Kokoomus

Varapuheenjohtaja                SDP

 

Perusturvalautakunta

Puheenjohtaja                         SDP

Varapuheenjohtaja                 Keskusta

 

Ympäristölautakunta

Puheenjohtaja                         Keskusta

Varapuheenjohtaja                Vas

 

Tarkastuslautakunta

Puheenjohtaja                         Vas

Varapuheenjohtaja                 Keskusta

 

Liikelaitosten johtokunta

Puheenjohtaja                         Keskusta

Varapuheenjohtaja                 Kokoomus

 

Luottamusmiespaikoille nimetään henkilöt kussakin puolueessa toukokuun aikana. Ensimmäinen uusi valtuusto kokoontuu 12.6.2017

 

KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄ 2017-2021

Kokoomuksen ääniharavat olivat Heikki Autto ja Sara Tuisku. Kokoomuksen listoilta Rovaniemen kaupunginvaltuustoon nousivat seuraavat valtuutetut:

  1. Heikki Autto, 1235
  2. Sara Tuisku, 640
  3. Matti Henttunen, 268
  4. Sanna Luoma, 235
  5. Petteri Pohja, 194
  6. Mika Kansanniva, 180
  7. Kari Tuominen, 153
  8. Petri Keihäskoski, 137
  9. Juhani Juuruspolvi, 134
  10. Päivi Alaoja, 129

 

 

 

KOKOOMUS KASVATTI KANNATUSTAAN | 10.04.2017

Valtakunnallisesti Kokoomus piti asemansa suurimpana kuntapuolueena. Myös Rovaniemellä   Kokoomus onnistui lisäämään äänimääräänsä, nostamaan kannatuksensa 21.2 %:iin sekä säilyttämään toiseksi suurimman asemansa Rovaniemen kaupunginvaltuustossa yhteensä 10 valtuustopaikallaan.  Kokonaisäänimäärä kasvoi yhteensä 6.134 ääneen, joka merkitsee 2.1 %:n kasvua.

 

Kokoomuksen listoilta Rovaniemen kaupunginvaltuustoon nousevat seuraavat valtuutetut:

  1. Heikki Autto, 1235
  2. Sara Tuisku, 639
  3. Matti Henttunen, 268
  4. Sanna Luoma, 235
  5. Petteri Pohja, 194
  6. Mika Kansanniva, 180
  7. Kari Tuominen, 153
  8. Petri Keihäskoski, 137
  9. Juhani Juuruspolvi, 134
  10. Päivi Alaoja, 129

 

”Saavutimme tavoitteemme kovalla työllä. Vaalitulos on hyvä valtakirja ja luottamuksen osoitus äänestäjiltämme. Siitä olemme heille ja hyville ehdokkaille kiitollisia.” toteaa Rovaniemen Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja kuntavaalien vaalipäällikkö Jari Nykänen. ”Tulemme panostamaan esille nostamiimme kärkiteemoihin, kuten koulujen kuntoon saattamiseen, elinvoimaa vahvistavaan kasvu- ja työllisyysohjelmaan, sujuvaan kaavoitukseen sekä hallinnon tehokkuuteen taloudellisesti kestävällä tavalla.” jatkaa Nykänen.

 

Kokoomus käynnisti vaaleihin valmistautumisen valtakunnallisestikin vertailtuna ensimmäisten joukossa. Ensimmäiset ehdokkaat nimettiin jo maaliskuussa 2016.

 

”Hyvä vaalitulos onnistui pitkäjänteisen vaaliohjelmamme ansiosta. Olemme onnistuneet saavuttamaan ihmisten luottamuksen koko valtuustokauden harjoittamamme vastuullisen politiikan ansiosta. Varsinaisen vaalityön käynnistimme jo syksyllä 2015.” sanoo Rovaniemen Kokoomuksen Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja  ja kuntavaalien viestintäpäällikkö Taina Torvela.

 

HYVÄ ASEMA KOHTI SEURAAVIA VAALEJA

Tuleva valtuustokausi on suurten muutosten kausi. ”Edessämme on ratkaistavana suuria kysymyksiä. Kaupunkilaisten kannalta parhaat päätökset tehdään hyvällä sopimisella yli puoluerajojen.  Näissä vaaleissa saavutettuja asemiamme pidämme oikein hyvinä maakuntavaaleja ja kevään 2019 EK-vaaleja kohden mentäessä.” sanoo Lapin Kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Autto, joka oli koko Rovaniemen kuntavaalien ääniharava yhteensä 1235 äänimäärällään.

 

TULEVAISUUDEN KULTTUURI-ROVANIEMI | 01.04.2017

Tulevaisuuden kuntien yksi keskeisimmistä tehtävistä on sivistyspalveluista vastaaminen. Näistä sivistystehtävistä merkittävä osa liittyy koulutukseen, mutta kulttuurilla on niin ikään tärkeä rooli kunnan toiminnassa. Kokoomus sivistyspuolueena huolehtii siitä, että kulttuurin moninainen merkitys kunnissa tunnistetaan. Taide ja kulttuuri ovat keskeinen osa sivistyneen yhteiskunnan tapaa kuvata ihmisyyttä ja yhteiskuntaa, sekä siirtää tietoa eteenpäin tuleville sukupolville. Kulttuuripolitiikkaa ei saa ajatella yksipuolisesti, vaan pitää ymmärtää kulttuurikentän laajuus ja monipuolisuus.

Taiteella on arvo sinänsä. Se kuvastaa ympäröivää yhteiskuntaa ja kertoo maailmasta, jossa elämme. Juuri taiteen tukeminen ja sen merkityksen ymmärtäminen erottaa sivistyspuolueen populistisesta toiminnassa. Taiteella on oma aineeton itseisarvonsa, eikä taidetta ja kulttuuria tule arvioida yksinomaan kaupallisen vaikuttavuuden mittareilla. Taide, teatteri, musiikki, kirjallisuus, arkkitehtuuri, sirkus ja monet muut kulttuurimuodot antavat elämyksiä ja edistävät tutkimustenkin mukaan hyvinvointia.

Kokoomus haluaa kulttuuripalveluiden olevan kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Kuntien vapaa-ajanpalveluissa piileekin mieletön mahdollisuus ennaltaehkäistä pahoinvointia tuottamalla elämyksiä, kokemuksia ja tukemalla yhteisöllisyyttä. Kulttuuripalvelut lisäävät yhteisön henkistä ja sosiaalista pääomaa sekä vahvistavat alueellista identiteettiä.

Kunnille kulttuuripalvelut ovat tärkeitä kaupunki-identiteetin rakentajia, sekä vetovoimatekijöitä esimerkiksi matkailun näkökulmasta. Käynnissä oleva kulttuurin valtionrahoitusuudistus tuo kulttuurikentälle toivottavasti monia positiivisia muutoksia. Tämän Suomen teatteri-, orkesteri- ja museoverkostoa koskevan valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on huomioida yhteiskunnan erilaisia kulttuurisia tarpeita laajemmin, varmistaa palveluiden alueellinen saatavuus ja monipuolisuus, sekä laajentaa rahoitusta koskemaan entistä kattavammin erilaisia ja eripituisia taidemuotoja.

Kunnilla on merkittävä rooli myös kulttuurilaitosten rahoittajina. Tulevaisuudessa vapaan kentän kulttuuritarjonnan monipuolisiin mahdollisuuksiin pitää kiinnittää enemmän huomiota.
Vapaiden taiteellisten ryhmien rooli on VOS –uudistuksen ydinkysymyksiä, mutta ne tulisi huomioida osana nykymuotoista kulttuuritarjontaa myös kunnissa.

Saara-Sofia Sirén,
Kansanedustaja (kok.), sivistysvaliokunnan jäsen

Haaste uusille kokoomuslaisille kuntapäättäjille:

1. Turvataan kulttuuripalveluiden toimintaedellytykset kunnissa.
2. Toteutetaan taiteen prosenttiperiaatetta kuntien rakennushankkeissa.
3. Turvataan jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta.
4. Turvataan riittävä taito- ja taideaineiden valinnaisten tuntien määrä kulttuurikasvatusta ja –harrastusta tukemaan.
5. Koordinoidaan kunnissa lasten ja nuorten harrastetoimintaa laaja-alaisesti heti koulupäivän jälkeen yhteistyössä koulujen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
6. Helpotetaan tapahtumien järjestämistä lupaprosesseja yksinkertaistamalla ja esimerkiksi sähköisten ilmoitusjärjestelmien avulla.
7. Muunnetaan mahdollisuuksien mukaan julkista tilaa kulttuurihubiksi yhteistyössä kunnan, kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden ja kulttuurialan yrittäjien kanssa.

Kokoomuksen Antti Häkkänen: Yrittäjyys valtuuston asialistan kärkeen | 23.03.2017

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkäsen mukaan kokoomus pitää kärkitavoitteina kunnissa vastuullista taloudenhoitoa, osaamisen vahvistamista ja yrittäjyyttä.

 

 

– Kunnissa on tehtävä vastuullista taloudenhoitoa ja vältettävä veronkiristyksiä. Koulutuksen ja työelämän yhteyttä on parannettava, jotta nuoret pääsevät kitkattomammin työhön kiinni. Pidämme myös ratkaisevan tärkeänä, että valtuustoissa otetaan yrittäjämyönteisempi asenne erityisesti pk-yrityksiä kohtaan, Antti Häkkänen sanoi keskiviikkona Rovaniemellä kokoomuksen vaalistartissa.

 

Hän nosti esiin sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden.

– Kokoomuksen mielestä sote-uudistuksella on nopeutettava hoitoonpääsyä, palvelun laadun parantumista ja kustannusten hillintää. Erityisesti työterveyshuollon ulkopuolella olevien eläkeläisten ja työttömien on saatava nykyistä nopeammin hoitoa. Valinnanvapaus on paras keino saavuttaa nämä tavoitteet. Olen tyytyväisenä huomannut viime viikkoina, että myös muut puolueet ovat ryhtyneet kannattamaan valinnanvapautta, Häkkänen sanoi.

 

Hän totesi myös, että ennaltaehkäisy on nostettava sosiaali- ja terveydenhuollossa uuteen rooliin.

 

– Mitkään määrärahat eivät riitä, ellei ennaltaehkäisyyn panosteta niin yksilön kuin myös kunnan tasolla. Terveyden edistäminen esimerkiksi liikunnan kautta on parasta sote-politiikkaa, Häkkänen sanoi.