Ajankohtaista

EU Suurlähettiläs Jari Vilen: Elämme epävarmuuden aikaa | 11.03.2017

Rovaniemellä 11.3.2017 vietettiin Sinivalkoisissa Suomi 100v. merkeissä.
Kj.pj. Jari Nykänen, vpj. Taina Torvela johdolla keskustelemassa maamme itsenäisyyden merkityksestä, Rovaniemen ja EUn tulevaisuuden näkymistä.

Puhumassa EU-suurlähettiläs Jari Vilén, kaupunginvaltuuston pj Heikki Autto Rovaniemi 2025, ja kansanedustaja Mari-Leena Talvitie,tulevaisuuden kunnista.

 

Jari Vilen ja Junker

EU-suurlähettiläs Jari Vilen:

 Jos tämän päivän maailmaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, siihen parhaiten sopiva sana olisi epävarmuus. Elämme epävarmuuden aikaa siitä, millaista Yhdysvaltain uuden hallinnon ulkopolitiikka tulee käytännössä olemaan ja mitkä Venäjän todelliset tarkoitusperät ovat. Epävarmuus vallitsee myös siinä, mitä meidän Euroopassamme lähikuukausien aikana tulee tapahtumaan niin Ranskan, Hollannin kuin Saksankin vaaleissa. Olemme epävarmoja myös siitä, mitä kasvavasta populismista ja epäluottamuksesta koko poliittista järjestelmää kohtaan meille seuraa.

 

Suomen rooli tässä yhtälössä on pyrkiä turvaamaan oma asemansa kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja muutoksissa, jotka meitä koskettavat. Meidän tulee tehdä tämä yhteistyössä liittolaistemme kanssa tukeutuen EU-jäsenyytemme antamaan arvopohjaan, sekä toimimalla tavalla, joka lisää meidän kansallista yhtenäisyyttämme.

 

Jos katsoo sitä murrosta, mikä nyt on käynnistynyt, ja jossa ehkä näkyvin esimerkki on juuri Yhdysvaltain vaalitulos, meidän poliitikkojen on syytä katsoa peiliin ja kysyä, missä vaiheessa yhteys poliittisten päättäjien ja kansalaisten syvimpien tuntojen kesken katkesi. Presidentti Donald Trump voitti vaalit demokraattisen prosessin seurauksena, ja hänellä on nyt kansalaisten antama valtakirja politiikkansa toteuttamiseen niiden valtaoikeuksien puitteissa, joita Yhdysvaltain lainsäädäntö hänelle antaa ja miten se samalla myös häntä rajoittaa.

 

Minusta meidän suomalaisten ei ole syytä toimia oppimestareina siinä, miten yhdysvaltalaisten tulisi omat asiansa hoitaa. Sen sijaan meidän on käytävä vuoropuhelua yhdysvaltalaisten päättäjien kanssa avoimesti, rakentavasti ja samalla omia arvojamme puolustaen ja niitä korostaen. Liittokansleri Angela Merkel on tuonut selkeästi esille ne lähtökohdat, joiden perusteella Euroopan pitää tätä vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa käydä, ja mielestäni nämä lähtökohdat sopivat myös täysin Suomen ja Yhdysvaltain tulevalle yhteistyölle. Merkel totesi onnitteluviestissään presidentti Trumpille, että meitä eurooppalaisia ja amerikkalaisia yhdistää demokraattiset arvot, vapaus, lainkuuliaisuus ja ihmisarvon kunnioitus riippumatta siitä, mikä on etninen taustamme, ihonvärimme, uskontomme, sukupuolemme, seksuaalinen suuntautuneisuutemme, tai poliittinen kantamme. Nämä ovat ne lähtökohdat, joita myös Suomen on syytä noudattaa tulevassa yhteistyössä presidentti Trumpin hallinnon kanssa.

 

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk toisti osaltaan nämä kannat hänen tavatessaan Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pencen Brysselissä muistuttamalla, että läntisen maailman yhteinen etu on kansainväliseen lainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuva turvajärjestelmä. Varapresidentti Pencen viesti oli myös selkeä. Hän vakuutti Yhdysvaltain jatkuvaa yhteistyötä EU:n kanssa ja mikä kiinnostavinta, myös hän korosti EU:n ja Yhdysvaltain yhteisiä arvoja.

 

 

Aika näyttää, mikä tulee olemaan Yhdysvaltain ulkopolitiikan todellinen sisältö, mutta uskallan kuitenkin ennustaa, että edes suurvallan ulkopolitiikan muutokset eivät ole mannerlaattoja liikuttavia, vaan ne edustavat jatkuvuutta ja ennakoitavuutta.

 

Aika näyttää, mikä tulee olemaan Yhdysvaltain ulkopolitiikan todellinen sisältö, mutta uskallan kuitenkin ennustaa, että edes suurvallan ulkopolitiikan muutokset eivät ole mannerlaattoja liikuttavia, vaan ne edustavat jatkuvuutta ja ennakoitavuutta. Uskon ja luotan siihen, että Yhdysvaltojen sitoutuneisuus Euroopan puolustamiseen säilyy ja pidän oikeutettuna sitä, että Yhdysvallat on kiinnostunut myös meidän eurooppalaisten omasta osuudestamme oman turvallisuutemme puolustamisessa. Presidentti Tuskin ja varapresidentti Pencen viestit Naton merkityksestä ja tulevaisuudesta olivat tämän suhteen  korostetun yhteneviä. On helppo ennustaa, että tulemme hyvin pian näkemään sen, kuinka yhä useamman Naton jäsenvaltion puolustusbudjetti tulee lähestymään ja saavuttamaan kahden prosentin osuuden bruttokansantuotteesta, mikä on ollut liittouman tavoitteena jo vuosikymmenien ajan.

 

Yhdysvaltain ja Venäjän välinen vuoropuhelu ei ole asia, jota meidän pitäisi vastustaa. Vuoropuhelu on aina tarpeellista eri toimijoiden kesken ja ratkaisevinta onkin se, mitä tuloksia tästä vuoropuhelusta seuraa. Jos Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä suhteissa nähdään lientymistä, ja jos valtiot löytävät yhteiset tavoitteet esimerkiksi terrorismin vastaisessa toiminnassa, on tämä myös Suomen ja meidän suomalaisten etu. Tämä vuoropuhelu ei kuitenkaan saa johtaa tilanteeseen, jossa maiden ja kansojen kohtalosta päätetään heidän tietämättään ja heiltä kysymättä. Myös meillä suomalaisilla on tästä kokemusta, kun ulkoministerit Molotov ja Ribbentrop vuonna 1939 päättivät Suomen kohtalosta kahden suurvallan etupiirijaossa. Meidän suomalaisten on tehtävä kaikkemme vastustaaksemme tällaista kehitystä.

 

Meidän Venäjä-suhteemme perustuu keskinäiseen kunnioitukseen, luonnolliseen kanssakäymiseen ja käytännön läheisyyteen.  Suomen ja Venäjän väliset suhteet ja niiden pohja ratkaistiin jo kesällä 1944 Tali-Ihantalan taisteluissa, kun Suomi kykeni pysäyttämään Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ja säilyttämään sen seurauksena itsenäisyytensä.

 

Mitä tulee Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin, minusta meidän on oltava realistisia, pragmaattisia ja historiaa ymmärtäviä. Väitän, että Venäjällä ei ole yhtään parempaa naapuria kuin Suomi. Tämä siksi, että meidän Venäjä-suhteemme perustuu keskinäiseen kunnioitukseen, luonnolliseen kanssakäymiseen ja käytännön läheisyyteen.  Suomen ja Venäjän väliset suhteet ja niiden pohja ratkaistiin jo kesällä 1944 Tali-Ihantalan taisteluissa, kun Suomi kykeni pysäyttämään Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ja säilyttämään sen seurauksena itsenäisyytensä. Tämä Tali-Ihantalan ihme kantaa yhä tänäkin päivänä hedelmää siinä, kuinka meidän suomalaisten ei ole tarvinnut kokea neuvostomiehityksen kärsimyksiä ja niiden mukanaan tuomaa traumaa. Sen seurauksena vuoropuhelumme venäläisten kanssa tapahtuu luonnollisesti erilaisista lähtökohdista kuin monen muun Itä-Euroopan maan.

 

Me Suomessa olemme tehneet sekä arvo- että turvallisuusvalintamme liittyessämme EU:n jäseneksi. Tämä näkyy myös siinä, että olemme lojaaleja EU:n yhteisen politiikan tukijoita muun muassa Venäjää koskevien pakotteiden osalta, sillä katsomme tärkeäksi puolustaa yhteisiä periaatteitamme riippumatta siitä, mikä niiden taloudellinen hinta Suomelle on ollut ja tulee olemaan.

 

EU:n onkin otettava entistä keskeisempi rooli kansainvälisessä sopimuspohjaisessa maailmanjärjestyksessä. Meidän on myös mitä ilmeisimmin otettava itsellemme keskeisempi rooli demokratian, ihmisoikeuksien ja laillisuuden edunajajana globaalisti käyttäen hyväksi kaikkia niitä välineitä, mitä EU:lla on käytettävissään esimerkin näyttämisestä meidän taloudelliseen vaikutusvaltaamme. Meidän on myös oltava sopimuspohjaisten kauppasopimusten puolustaja ja edistäjä. Väitän, että vain EU:n johdolla kauppasopimuksissa säilyy niin ympäristöulottuvuus kuin sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Jos me emme tätä tee niin hyvin nopeasti löydämme itsemme tilanteesta, jossa Kiinasta on tullut maailman suurin ja merkittävin globaalin kaupan edunvalvoja. Tämä ei ole EU:n intressien mukaista kehitystä.

 

EU-jäsenyydellämme on tänä päivänä, ja uskoakseni erityisesti tulevaisuudessa, myös yhä keskeisempi turvallisuuspoliittinen merkitys. Koko EU:n tulevaisuuden kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä tuleekin olemaan EU:n kyky lisätä jäsenvaltioiden ja kansalaistensa turvallisuutta. EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen, jota Komissio muun muassa varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen johdolla tekee, on erityisesti meidän suomalaisten intressinä. Suomen on oltava tässä asiassa aktiivinen, aloitteellinen ja ennakkoluuloton.

 

Meidän on lisäksi perusteltua säilyttää ja ylläpitää uskottavaa puolustustamme, jota hoidamme itsenäisesti, mutta samalla kumppaneiden yhteistyöhön tukeutuen. Myös tässä yhteydessä on syytä muistaa historian meille antamat opetukset. Uskottava suomalainen puolustus on vakautta tuova elementti koko Itämeren alueella ja meidän naapurustossamme. Tämän takia myös meidän puolustuksemme täytyy kaikissa olosuhteissa sijoittaa oikein, ja se täytyy säilyttää uskottavana.

 

Hallituskokoonpanoista riippumatta Suomen ulkopolitiikan johdonmukaisena linjana on viime vuosikymmeninä ollut se, että NATO-jäsenyys säilyy meille optiona, jonka

lunastamisesta tulemme päättämään aikanaan omista lähtökohdistamme katsoen. Jos Suomi päättää käyttää NATO-optionsa, se täytyy tapahtua tilanteessa, jossa Suomen NATO-jäsenyys on osaltaan Itämeren alueen vakautta lisäävä, eikä sitä horjuttava toimenpide.

 

Naapurimaamme ovat tehneet erilaisia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, jotka pohjautuvat ennen kaikkea heidän historiallisiin kokemuksiinsa, ja näin on myös Suomen syytä tehdä. Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittinen yhteistyö on historian perspektiivistä katsoen vuosisatainen. Tänä päivänä meidän yhteinen tilannearviomme on entistä tärkeämpi, vaikka molemmat maat luonnollisesti tekevätkin omat itsenäiset ratkaisunsa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä lainatakseni: Suomi harjoittaa sotilaallista yhteistyötä vain omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Suomen tulee kehittää sotilaallista valmiutta ja yhteistoimintakykyä ei vain pidäkkeeksi ja kynnykseksi maahantulijalle, vaan myös ollakseen kiinnostava kumppani mikäli pahin toteutuisi. Tämä palvelee myös Suomen oman puolustuksen kehittämistä.

 

Kaikkein suurin turvallisuusuhka meille suomalaisille on kehitys, jossa toisen maailmansodan jälkeen rakennettua kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuksiin perustuvaa yhteistoimintajärjestelmää murretaan askel askeleelta.

 

Se, minkä näen tällä hetkellä ehkä kaikkein suurimmaksi turvallisuusuhaksi meille suomalaisille, on kehitys, jossa toisen maailmansodan jälkeen rakennettua kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuksiin perustuvaa yhteistoimintajärjestelmää murretaan askel askeleelta. Tämä uhka kattaa monia aspekteja aina alueellisen koskemattomuuden rikkomuksista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta kieltäytymisiin saakka. Jos näihin yhteisiin arvoihin sitoutuminen haastetaan, ja niistä kieltäydytään, se johtaa minusta vääjäämättä tilanteeseen, jossa voimakkain, tai voimakkaimmat, sanelevat jatkossa yhteistyön ehdot.

 

Siksipä meidän suomalaisten onkin mielestäni tehtävä kaikkemme tukeaksemme niin Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjetön kuin Euroopan Neuvoston toimintaedellytyksiä. Tätä työtä meidän on tehtävä yhdessä EU-kumppaneidemme kanssa EU:n yhtenäisyyteen ja yhteiseen arvopohjaan tukeutuen. Kiusaus poimia parhaat marjat yhteisistä sitoumuksista on varmasti olemassa meillä kaikilla, mutta tätä toimintamallia on silti vastustettava. Parhaiten teemme sen toimimalla itse esimerkkinä noudattaen kirjaimellisesti omia sitoumuksiamme.

 

Toinen konkreettinen turvallisuusuhka, jonka näen Suomea kohtaavan, on populismin mukanaan tuoma arvaamattomuus ja tosiasioiden vääristely. Oxford -sanakirja valitsi viime vuonna vuoden sanaksi post-truth, joka voitaneen kääntää suomeksi: totuuden jälkeinen aika. Tämä sana, post-truth, voi muodostua symboliksi koko käynnissä olevalle vuosikymmenelle. Meidän on puolustettava arvojamme faktoilla ja meidän on löydettävä keino puhua niiden kaikkien ihmisten kanssa, jotka jostain syystä kokevat jääneensä osattomiksi siitä hyvinvoinnista, mitä olemme kyenneet yhteiskuntaamme rakentamaan.

 

Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta tämä vauraus jatkossa jakautuisi tasaisemmin ja kaikkia hyödyttäen. Vain se on minusta keino, jolla voimme aidosti ja kestävästi taistella valheellisia väittämiä ja niiden mukanaan tuomia uhkakuvia vastaan.  Suomen turvallisuus lähtee meistä itsestämme; halustamme huolehtia toisistamme ja kantaa vastuuta yhteisestä hyvinvoinnistamme. Se, että kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on valmiita tarvittaessa aseellisesti puolustamaan itsenäisyyttämme, on merkki siitä, että meillä on edelleen vahvoja yhteisiä arvoja, joita meidän on vaalittava kaikin käytettävissä olevin keinoin.

 

 

KOKOOMUS TAVOITTELEE SUURIMMAN PUOLUEEN ASEMAA ROVANIEMELLÄ | 28.02.2017

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö on asettanut täyden ehdokaslistan kevään kunnallisvaaleihin eli yhteensä 76 kuntavaaliehdokasta.

– Ehdokashankintamme onnistui niin hyvin, että lopussa joitakin ehdokasehdokkaita jouduttiin jättämään pois, koska tila listalla yksinkertaisesti loppui. Lista valikoitui lopulta ehdokasprofiilien mukaan tasapainoiseksi ja jokainen voi varmasti löytää listalta itselleen sopivan ehdokkaan, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jari Nykänen kertoo hallituksen ehdokasasettelusta.

Kokoomus ja Kristillisdemokraatit ovat Rovaniemellä vaaliliitossa, jossa Kokoomus asettaa ehdokkaista 70 ja Kristillisdemokraatit 6 ehdokasta. Kokoomus ei ole aiemmin asettanut täyttä ehdokaslistaa.

– Kokoomuksen tavoitteena on hyvällä vaalilistalla ja vaaliteemoilla haastaa suurimman valtuustoryhmän asemaa sekä sitä kautta ansaita kaupunginhallituksen puheenjohtajuus, kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Taina Torvela linjaa. Kaupunki Joka Toimii –vaalikampanjan Kokoomus starttaa lauantaina 4.3 avaamalla lähes 200 neliön Cafe Rovaniemi –vaalituvan Sampokeskuksen ytimeen.

Kokoomus on tällä hetkellä Rovaniemellä toiseksi suurin valtuustoryhmä 13 valtuutetullaan.

 

Lisätietoa antavat

 

Jari Nykänen, puheenjohtaja

puh. 040-522 2818

Taina Torvela, varapuheenjohtaja

puh. 0400-291844

Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisjärjestö ry

ELINVOIMAPALVELUILLA KASVUA | 20.02.2017

Rovaniemen kehitettävä yritys- ja asiakaslähtöisyyttä

ELINVOIMAPALVELUILLA KASVUA

Kokoomuksen valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen tuoretta päätöstä lähteä kehittämään elinvoimapalveluista yksi kaupungin avaintulosalueeksi sekä esittää 20.2 kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle elinvoimapalveluiden kokoamista yhteen yksikköön elinvoimainvestointien vaikuttavuuden ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin lisäämiseksi. Uudistuksen päätösesitystä Kokoomus odottaa valmisteltavaksi toukokuun valtuustolle niin, että uusi valtuusto voi lähteä sitä toteuttamaan.

Kokoomuksen mukaan elinvoimapalveluista tulisi lakkauttaa tilaaja-tuottajamalli, kuten koko kaupunkiorganisaatiossa on jo tehty sekä siirtyä tulosohjausjärjestelmään. Uudistuksilla Kokoomus haluaa tukea yritysten toiminta- ja työllistämismahdollisuuksia entistä tuloksellisemmin sekä edistää tehokkaammin uuden yrityskannan sijoittumista paikkakunnalle. Yritysvaikutusten- ja työllistämisedellytystenarviointi tulisi saada osaksi kaupungin päätöksentekoa.

 

Kevään aikana tehtävillä uudistuksilla varaudutaan paremmin uuden kaupungin tehtäviin ja luodaan uusia puitteita vastata elinkeinoelämän tarpeisiin.  Tuoreimmissa EK:n tutkimuksessa Rovaniemi saa huonot arvosanat yritysmyönteisyydessä. Elinvoima ja työllisyys ovat uudistuvan kaupungin tärkeimmät tehtävät.  Kevään organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksessa tullaan luomaan elinvoima- ja työllisyyspalveluille sille kuuluva avainrooli sekä mahdollistamaan dynaamisempi ote elinvoimapalvelujen strategiseen tulosjohtamiseen.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmä, varapuheenjohtaja Taina Torvela

KOKOOMUS JA KRISTILLISDEMOKRAATIT VAALILIITTOON ROVANIEMELLÄ | 17.01.2017

Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisjärjestö ja Kristillisdemokraatit ovat päättäneet solmia Rovaniemellä teknisen vaaliliiton kevään 2017 kunnallisvaaleissa.

 

Puolueet ovat päättäneet asettaa ehdolle täyden ehdokaslistan eli yhteensä 76 ehdokasta. Puolueet nimeävät ehdokkaansa itse, Kokoomus 75 ja Kristillisdemokraatit 1 ehdokkaan.

Tällä hetkellä ehdokkaista on nimetty lähes 60 %. Seuraavat ehdokasvalinnat tehdään viikolla 6 ja viikolla 8.

 

Aluetoiminta elinvoiman moottoriksi. | 22.11.2016

Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi aikanaan yksimielisesti aluelautakuntakokeilun. Myös Kokoomuksen valtuustoryhmä oli kokeilulle yksimielisesti myönteinen. Johtopäätökset kokeilusta ovat nyt yksiselitteisesti nähtävissä.

Kokoomuksen mielestä ei ole oikein, että äänestäjien valitsemat kunnanvaltuutetut luovuttavat sekä kuntalain 14§:n mukaista päätösvaltaansa sekä sen mukana kunnallisverolla kerättyä rahaa kyläkokousten valitsemille aluelautakunnille. Vastuut kun kuuluvat yksiselitteisesti äänestäjien valitsemille valtuutetuille. Kokoomus ei voi hyväksyä kuntalain (410/2015) 15 §:n mukaisen vaalituloksen osittaistakaan ohittamista.

Aluelautakuntien omien näkemyksiensä mukaan päätösvaltaa tulisi siirtää entistäkin enemmän kuntalain mukaisilta sektorilautakunnilta aluelautakunnille. Näkemys on uuden kuntalain perusteiden mukaan kyseenalainen, sillä lain 36 §:n mukaan alueellinen toimielin on ennen kaikkea lausunnon antaja kaupunginvaltuuston hallintosäännössä määrittelemän toimivallan rajoissa.

Kokeiluvuosien aikana Rovaniemen aluelautakunnat ovat myös antaneet lausuntoja keskeisistä kunnan kehittämiseen liittyvistä asioista. Aluelautakuntien lausunnot olivat kuitenkin joko sanasta sanaan tai sisällöltään samoja. Mitä lisäarvoa tämä toi kaupungin kehittämiseen?

Vastoin voimakasta aluelautakuntalobbausta ei kylätoimijoiden kokonaispalaute ole niin auvoinen kuin annetaan ymmärtää. Kiistely varsinaisten lautakuntien kanssa päätöksenteon rajapinnoista on heikentänyt alueen todellista kehittämistyötä. Palautteissa onkin viestiä, että haluttaisiin keskittyä aluelautakuntien toiminnassa pääosin alueellisen elinvoiman vahvistamiseen.

Aluelautakuntatoiminta on aktivoinut ja virkistänyt ilahduttavasti kunkin alueen asukkaita. Kokoomus tukee voimakkaasti sellaista aloitteellisuutta, mikä lisää alueen omaleimaisuutta ja tuo lisäarvoa alueellisen elinkeinotoiminnan kehittymiseen.

Kokoomuksen mielestä rovaniemeläisiä ei saa myöskään asettaa eriarvoiseen asemaan. Maaseutualueille tarkoitetut alueellisen toiminnan muodot tulee olla siirrettävissä myös kaupunkitaajaman asukkaille.

Jari Nykänen, Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö, pj
Kaarlo Alaoja, Kokoomuksen valtuustoryhmä, pj

ELINKEINOKAAVAT HOIDETAAN KIIREELLISESTI JATKOSSAKIN | 16.11.2016

Lapin Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Rovaniemen kaupunginvaltuutettu (kok.) Taina Torvela haluaa kertoa oman mielipiteensä Rovaniemen kaavojen valmisteluun liittyvästä uutisoinnista. Kaupunginvaltuusto päättää tammikuussa kaupungin organisaatiouudistuksesta, johon sisältyvät myös kaavoitus ja siihen liittyvät toimenpiteet. Paikalliset yrittäjät pelkäävät, että jatkossa useita vuosia jo hyvin toiminut kaavoitus hidastuu tämän vuoksi.

– Tärkeät elinkeinokaavat hoidetaan kiireellisenä jatkossakin. Tarkennamme nyt priorisointisääntöä. Emme palaa vanhaan, vaan menemme eteenpäin, Torvela sanoo.

Myös teknisen lautakunnan jäsenenä toimiva Torvela haluaa korostaa, että useasta eri vaiheesta muodostuvan kaavoituksen nopeuteen ei vaikuta se, että käynnistääkö sen tekninen lautakunta vai kaupunginhallitus.

Torvelan mukaan Rovaniemelle investointeja suunnittelevat yrittäjät voivat olla ihan rauhallisin mielin kaavoitusasioiden suhteen.

– Kaavoitus on saatu hyvälle polulle. Vuonna 2013 käynnistetty uudistus jatkuu nyt.

Kolme vuotta sitten kaavoitusta uudistettiin, koska tekniselle lautakunnalle tuli paljon valituksia yrittäjiltä siihen liittyen. Uudistuksen jälkeen strategisesti tärkeiät kaavaprosessit on käynnistetty kaupunginjohtaja Esko Lotvonen johdolla.

Kaupunginhallitus päätti maanantaina, että sen alaisia tehtäviä ovat kaupunkistrategian ja kasvuohjelmaan liittyvän kaavoituksen toteuttamisohjelmasta päättäminen ja viestintä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupunginhallitus edelleen päättää kaavoitusstrategiasta, Torvela sanoo.

Lisäksi kaupunginhallitus linjasi, että kaupunginjohtaja neuvottelee edellä mainittujen mukaisista kaavoituksista yrittäjien kanssa.

– Tämä tarkoittaa, että kaupunginjohtaja jatkossakin käynnistää tärkeimpien, kiireellistä käsittelyä vaativien kaavojen työstämisen tekniselle osastolle delegoiden, Torvela sanoo.

KOKOOMUS EDELLYTTÄÄ SITOVIA PÄÄTÖKSIÄ ONGELMAKOULUJEN KUNNOSTAMISEKSI | 06.11.2016

Kaupungin kiinteistöomaisuuden kunto on hälyttävän huono. Korjausvelan määrä on noussut noin 140 M€ oon.  Erittäin akuutti ongelma on kouluissa. Liian moni rovaniemeläinen lapsi, opettaja ja terveysalan ammattilainen kärsii sisäilmaongelmista ja terveysongelmat näkyvät merkittävinä kasvuina työterveyspalveluissa (200.000 € /2016).  Talousarvioesityksestä 2017 puuttuvat tällä hetkellä riittävät määrärahat koulujen kuntoremontteihin.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmä edellyttää vuoden 2017 talousarvioon sitovia kirjauksia siitä, että Koulut Kuntoon –toimenpideohjelma  työstetään  maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Toimenpideohjelman tulee pohjautua tehtyihin palveluverkkoselvityksiin ja ajantasaisiin kuntoraportteihin.  Lisäksi tulee kirjata, että toteuttamisohjelman edellyttämät investointiesitykset valmistellaan valtuuston päätettäväksi kevään 2017 lisäbudjettiin.

 

Kokoomuksen mukaan myös ripeitä sijaintipäätöksiä tarvitaan koko kouluverkosta. Ulkopuoliselta asiantuntijalta tilatut palveluverkkoselvitykset ovat valmistuneet vuonna 2013 ja niitä on päivitetty vuonna 2015. Kestävät ja välttämättömät kouluverkkopäätökset ovat edelleen tekemättä.

 

Palveluverkon tilatarpeisiin tulee ottaa käyttöön Elinkaarimalli viipymättä, toteaa kokoomuksen valtuustoryhmä. Näin voidaan kohdistaa riittäviä resursseja seinien sijasta palvelujen laadukkaaseen sisältöön, kuten koulujen ajankohtaiseen digiloikkaan sekä resurssipulasta kärsivään erityisopetukseen.

KOKOOMUS EDELLYTTÄÄ KASVUPOLITIIKKAA | 16.10.2016

Rovaniemellä on korkea aika uudistaa elinkeinopalveluiden johtamisjärjestelmää. Uudistuksessa Rovaniemen on jalostettava elinkeinopolitiikkansa kunnianhimoisemmaksi elinvoima- työllisyys- ja innovaatiopolitiikaksi, strategiseksi kasvu- ja uudistamispolitiikaksi.

 

Tätä mieltä on kokoomuksen valtuustoryhmä, joka edellyttää elinvoimapalveluiden johtamisjärjestelmän uudistamista siten, että elinkeino-, työllisyys- ja innovaatiopalveluilla olisi vahvempi ja selkeämpi rooli kaupungin palvelu- ja johtamisrakenteissa. Tämä on kokoomuksen näkemyksen mukaan tuloksellisemman kasvu- ja elinkeinopolitiikan onnistumisen edellytys uudessa kuntamallissa.

 

KASVUA KESKITTYY JOHTAMAAN OMA TOIMIELIN

Vanhat hallintorakenteet ovat jatkossa hidasteena kaupungin riittävän dynaamiselle kehittämiselle. Elintärkeitä kasvua ja työllisyyttä edistäviä palveluja tulee Kokoomuksen mukaan vahvistaa nostamalla ne kaupungin muiden avainpalvelujen tapaan laajemmille harteille, omaan päätöksentekokykyiseen toimielimeen. Sen tehtävä on johtaa määrätietoisesti tavoitteellista elinkeino-, innovaatio ja työvoimapolitiikkaa.  Kilpailun kiristyessä on kyettävä innovoivampaan, kunnianhimoisempaan ja avoimempaan kasvupolitiikan johtamiseen ja toteuttamiseen. Tämä tapahtuisi lisäämättä silti hallintoa, koska perusturvapalvelut ovat siirtymässä maakunnalle.

Esityksen keskeisenä tavoitteena on myös lisätä kaupungin omistamien elinkeino- ja markkinointiyhtiöiden toiminnan vaikuttavuutta.

 

Kokoomus esittää edelleen kasvua edistävän, selkeämmin kaupunkistrategiaan pohjautuvan elinvoimaohjelman uudistamista.  Olisi luotava kilpailevien kaupunkien tapaan moderneja vuorovaikutusmalleja yritysten, yliopiston, korkeakulujen ja kehitysyhtiöiden kesken sekä johdettava niitä verkostoja kansainvälisiin laajoihin ekosysteemeihin uusien yritysten sijoittumiseksi kaupunkiin.

KOKOOMUS AJAA PORMESTARIMALLIA JA ELINKEINOLAUTAKUNTAA | 03.10.2016

Rovaniemen kaupungissa tulisi ottaa käyttöön ns. pormestarimalli 1.6.2017 alkaen uuden organisaatiouudistuksen myötä. Näin linjaa Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisjärjestö  syksyn valtuustopäätöksiä varten.  Uudistusesityksen keskeinen tavoite on tehostaa valtuustopäätösten toimeenpanoa, sujuvoittaa luottamushenkilö- ja virkamiesvalmistelun yhteistoimintaa, lisätä avoimuutta ja luotettavuutta asukkaiden keskuudessa.

 

Kokoomuksen esityksen mukaan uusi valtuusto valitsee pormestarin ja 1-3 apulaispormestaria kuntavaalien 2017 jälkeen. Samalla kaupunginjohtajan virka lakkautetaan. Pormestarimallissa kaupunginjohtajan korvaa päätoimisena luottamushenkilönä toimiva kaupunginhallituksen puheenjohtaja.  Pormestari johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupunkistrategian toimeenpanoa, toimintaa, hallintoa ja taloudenhoitoa.

 

ELINKEINOPALVELUJEN ROOLIA VAHVISTETTAVA

Elinkeinopalveluja tulee Kokoomuksen mukaan vahvistaa kokoamalla ne omaan hallintokuntaan, joka organisoi ja hallinnoi sekä dynaamista elinkeino- että tuloksellista työvoimapolitiikkaa.

 

Koska kuntauudistuksessa kaupungin yksi keskeisimmistä tehtävistä tulee olemaan  laajentuvat elinkeino-, työllisyys- ja vetovoimatehtävien hoitaminen, tulee ne Kokoomuksen    mukaan organisoida oman asiantuntijalautakunnan eli Elinkeinolautakunnan toimesta.

 

Organisaatiouudistus tulee pohjautua kaupunkistrategian mukaisiin palvelutehtäviin.   Kokoomuksen hallintouudistusesityksessä hallintokuntia on asioiden hoidon sujuvuuden varmistamiseksi vain kolme: Elinkeinot, Hyvinvointi ja Tekninen.  Tässä uudistusvaiheessa kaikki kaavoituspalvelut tulee palauttaa hoidettavaksi Tekniselle lautakunnalle.

LÄHES 50 % KOKOOMUKSEN EHDOKKAISTA JO VALITTU | 24.09.2016

Kuntavaaleihin  reilu puoli vuotta

EHDOKASLISTAT TÄYTTYVÄT

 

Puolueet valmistautuvat kevään 2017 kuntavaaleihin jo täydellä vauhdilla. Vaaliteemoja viimeistellään, kampanjaohjelmia rakennetaan ja ehdokaslistoja kootaan koko Suomessa. Vaaleihin on reilu puoli vuotta ja tahti kiihtyy.

 

LÄHES 50 % KOKOOMUKSEN EHDOKKAISTA JO VALITTU

 

Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisjärjestö käynnisti kuntavaalityön jo syksyllä 2015.  Nyt kun vaaleihin on reilu puoli vuotta, on ehdokaslistalle valittu jo lähes 50 % eli yhteensä 36 henkilöä. Tällä hetkellä listalla on 36 % naisia ja 67 % miehiä. Ehdokkaista yksityisellä sektorilla toimii noin 40 %.

 

Kokoomuksen Kunnallisjärjestö asettaa täyden vaalilistan eli 76 ehdokasta kevään 2017 vaaleihin.

 

Kokoomuksen kunnallisjärjestön hallitus nimesi 22.9 pidetyssä kokouksessaan uusia ehdokkaita. Tällä hetkellä ehdolle ovat asettuneet seuraavat rovaniemeläiset:

 

Aalto Jari

Airaksinen Maarit

Airaksinen Risto

Autto Heikki

Biskop Niko

Haapalainen Leo

Hanni Piia

Henttunen Matti

Juuruspolvi Juhani

Kansanniva Mika

Keihäskoski Petri

Kenttälä Jenni

Kilpimaa Veli-Matti

Koivuranta Jarmo

Kumentola Aila

Löytänen Oona

Marttinen Tero

Mella Henri

Niva Aapo

Niva Iida

Nykänen Jari

Perälä Kristiina

Peuraniemi Asko

Pitkänen Leo

Poranen Heikki

Pääkkönen Erkki

Saarinen Pekka

Simola Jari

Simonen Hannele

Teräs Nina

Torvela Taina

Tuisku Sara

Tähtisaari Joni

Vetri Rosa

Vilmilä Merja

Ylinampa Laura

 

 

Seuraavat kuntavaalit järjestetään 9. huhtikuuta 2017. Uudet valtuustot aloittavat toimintansa kesäkuussa 2017.