Blogi

Kokoomuksen valtuustoryhmän Pj Sanna Luoman ryhmäpuhe kotouttamisohjelmasta 18.6.2018 | 18.06.2018

Sanna Luoma, KOK ryhmäpuheenjohtaja

   

Arvoisa pj, ja muut paikallaolijat.

   

Jotta tänään käytävä keskustelu ja arviointi kotouttamisohjelman sisällöstä olisi tuloksellista ja kehittävää, meillä kaikilla täytyy olla sama käsitys siitä, mistä tänään puhutaan.
  

Nyt emme käsittele kunnan pakolaiskiintiötä, emme maassa laittomasti olevien asemaa tai maahanmuutosta kenties aiheutuvaa turvallisuusuhkaa. Sekin keskustelu on kyettävä käymään, rehellisesti ja avoimesti, ja ilman että mielipiteiden ääripäitä edustavat tahot leimaavat tai syyttävät toisiaan. Sen keskustelun paikka ei ole tässä ja nyt.
 
Nyt valtuusto arvioi kunnan lakisääteisen velvollisuuden eli laaditun kotouttamisohjelman sisältöä.

   

Minä toivoisin, että jonain päivänä voisimme luopua termistä “maahanmuuttaja”, sillä se synnyttää aika vahvoja mielikuvia. Maahanmuuttaja -termiin liitetyt mielikuvat eivät oikein vastaa Suomeen saapuvien ihmisten joukkoa eikä niitä syitä, joiden vuoksi ulkomailta muutetaan Suomeen. Maahanmuuttajasta tulee julkisuudessa olleiden keskustelujen pohjalta ensimmäisenä mieleen turvapaikanhakija joka ei edes aio olla osa yhteiskuntaamme. Niimpä toivoisin, että jonain päivänä puhuisimme Suomeen muuttavista tai ulkomailla syntyneistä henkilöistä, maahanmuuttajan sijasta.
 
Tähän liittyen, tässä Rovaniemen kotouttamisohjelmassa mainitaankin, että Suomeen muuttavista suurin osa muuttaa perheen, opiskelun ja töiden vuoksi. Vain noin 20 % on pakolaistaustaisia maahantulijoita. Tämä on syytä muistaa, kun arvioimme tämän kotouttamisohjelman sisältöä.

   

On hyvä, että ohjelmassa avataan keskeisiä termejä, kuten mitä tarkoittaa maahanmuuttaja, pakolainen ja turvapaikanhakija -ne kun eivät ole yksi ja sama asia. Sen lisäksi olisin kaivannut myös sellaisten termien selittämistä kuin työperäinen maahanmuuttaja ja perheen yhdistämisen kautta Suomeen muuttanut, sillä heihin sovelletaankin tätä nyt arvioitavana olevaa ohjelmaa ylivoimaisesti eniten. Työ ja perhesuhteet ovat ovat paljon yleisimpiä maahantulonsyitä, kuin mitä pakolaisuus tai turvapaikanhakeminen.

   

Mikä tällaisen ohjelman tarkoitus on?

   

Sen tarkoitus on koota eri viranomaiset ja muut toimijat saumattomaksi ketjuksi, jotta Suomeen muuttanut ja täällä laillisesti oleva henkilö, joka haluaisi olla aktiivinen yhteiskuntamme jäsen voisi lopulta ansaita oman toimeentulonsa työtä tekemällä turvautumatta tukiin. Ohjelman tarkoituksena on olla kokoava yleisohje, miten kunnat ja viranomaiset voivat toimia edesauttaakseen tehokasta ja toimivaa kotouttamista, jotta Suomeen muuttaneet kuin kantaväestöönkin kuuluvat voivat toimia ja elää yhdessä hyvinvoivina ja ennakkoluulottomasti.

   

Rovaniemen kotouttamisohjelma mukailee pitkälti muiden kaupunkien vastaavaa ohjelmaa. Toki, ilahtuisin kovasti jos me Rovaniemellä ottaisimme rohkean otteen ja laatisimme lappilaisen, itsemme näköisen kotouttamisohjelman. Jäin kaipaamaan konkreettisia ja yksityiskohtaisia toimenpiteitä ja tavoitteita.

   

Toivoisin, että kotouttamisohjelmassamme huomioitaisiin paremmin yrittäjyys ja miten koulutetut, ammattitaitoiset Suomeen muuttaneet henkilöt voisivat helpommin työllistää itsensä esim. yrittäjinä. Kaupunki voisi osallistua aktiivisemmin toimivien tilojen järjestämiseen ja vaikkapa tarjota neuvontaa.

   

Lisäksi jäin kaipaamaan ohjelmasta yksityiskohtaisempia kotouttamisen seurantatoimenpiteitä ja onnistumisen mittareita. Toivoisin, että tässä ylätason ohjelmassa jo otettaisiin kantaa siihen, kenen vastuulla on puuttua ja millä keinoin mikäli kotouttamisohjelma ei toteudu. Miten sitä seurataan ja mitä tehdään niille, joihin kotouttamisohjelma ei tehoa?
  

Jos maahanmuuttaja ei osoita aktiivisuutta eikä halua kiinnittyä osaksi yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme eikä kotouttamista saada vietyä onnistuneesti loppuun, miten siihen reagoidaan ja kenen vastuulla se on? Kuinka moni esimerkiksi keskeyttää kotouttamiskoulutuksen?
  

Vaikka vain muutamien kaupunkien kotoutumisohjelmissa se mainitaan, kokisin myös poliisin tärkeäksi yhteistyöviranomaiseksi, joka olisi syytä edes jollain tapaa huomioida työryhmässä ja lausunnonantajana.
  

Mutta.. onnistunut ja tuloksellinen kotoututtaminen vaatii usean eri toimijan saumatonta, kauaskatseista ja katkeamatonta yhteistyötä.

   

Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy kotouttamisohjelman ja merkitsee sen tiedoksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuhe §62 tilinpäätös 2017 ja §65 talousarvion 1. osavuosikatsaus, kaupunginhallitusryhmän Pj Juhani Juuruspolvi | 18.06.2018

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Juhani Juuruspolvi
   
Rovaniemen kaupunginvaltuusto ma 18.06.2018 klo 16
   
§ 62 ja 65 Tilinpäätös 2017 ja Osavuosikatsaus 1.1.-30-04.
  
Torstaina valtuusto sai varsin kattavan esittelyn viime vuoden tilinpäätöksestä. Tilintarkastaja Tapio Raappana osaltaan täydensi erinomaisesti havaintojaan tilinpäätökseen liittyen. Hän kiteytti talousohjeena niin luottamushenkilöille kuin vastuullisille viranhaltijoille, että Rovaniemen kaupungin talouden pitää toimia suu säkkiä myöden. Se oli lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu.
  
Kun tarkastellaan viime vuoden toimintaa niin näin voidaan sanoa yleisesti toimittu. Kaikki hallinnon alat ovat alittaneet talousarvion ja näin alijäämäinen talousarvio on saatu käännettyä positiiviseksi 1,1 milj € verran. Pitää kuitenkin muistaa, että koko maan talouden virkistyminen on taustalla oleva iso kuva, joka jatkuu varsin vahvana edelleenkin lähivuosien ajan.
Kokonaisuutena kokoomus haluaa kiittää kaikkia hyvästä talouden ohjauksesta viime vuodelta ja esittää hyväksyttäväksi talousarvion, tilinpäätöksen sekä vastuuvapauden myöntämistä vastuullisille
henkilöille.
  
Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2018 olisi edellistä tilinpäätöstä mukaillen odottaen jatkuvan positiivisesti viime vuotiseen tapaan. Valtuusto sai kh:n kautta varsin shokeeravan osavuosikatsauksen käsiteltäväkseen. Menot ovat kasvaneet vauhdilla niin perusturvan kuin koulutuksen osalta. Alkuvuoden vauhdilla kaupungin talous romuttuu tänä vuonna. Voiko tämä olla mahdollista? Tälläisiä ajatuksia on rovaniemeläisille syntynyt.
  
Lapin Kansa uutisoi, että kaupungin talous on tuuliajolla ja sisäinen tarkastaja arvioi, että kaupunginhallitus tekee päätöksiä ilman taloudellisia arvioita. Kokoomuksen valtuustoryhmä kiinnittää vakavaa huomiota talouden jyrkkään muutokseen varsin lyhyellä ajalla ja edellyttää syvällistä analyysiä talouden muutokseen.
  
Kh vastaa valtuustolle operatiivisesta toiminnasta ja lautakunnat kh:lle. Nyt on aika selvittää valtuustolle, onko kysymyksessä jatkuva ja kasvava menojen lisäys vai onko osavuosikatsauksen menojen lisäys osaksi ennakoivia ja vuoden aikana tasoittuvia menoja. Talouden lukuja arvioitaessa ei voi välttyä ajatukselta pohjustaa tulevia veronkorotuksia, olisiko näin yksinkertaista? Ennenkuin lähdetään merkittäviin tilannearvioihin menojen lisäyksen osalta tulee arvioida niin lautakuntien kuin kh:n toimia. Miten ja miltä osin ne ovat muuttuneet viime vuoden aikana eli tämän valtuustokauden aikana? Mitä muutoksia tarvitaan hallinnollisin toimin, jotta talous tasapainottuu?
  
Kokoomuksen valtuustoryhmä antaa täyden tuen niihin tarvittaviin rakenteellisiin muutoksiin, joihin ryhdytty ja, että niitä jatketaan määrätietoisesti eteenpäin talouden tervehdyttämiseksi.

Kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsenen Sara Tuiskun Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro arviointikertomuksesta § 62 | 18.06.2018

Sara Tuisku

Rovaniemen kaupunginvaltuusto, ryhmäpuhe arviointikertomuksesta 18.6.2018
   

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja Rovaniemeläiset.
  
Pidin Kokoomuksen ryhmäpuheen arviointikertomuksesta 23.10.2017 tältä paikalta. Tuossa
puheessani lausuin seuraavaa; “Kokoomuksen ryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota
konsernijaoston resursseihin. Vain laadukkaalla ja ajantasaisella valmistelulla konsernijaosto
voi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita sekä kehittää konserniohjetta.
  
Oulun ja Kajaanin kaupungit mukaan lukien useat Suomen kaupungit ovat jakaneet
elinkeinojen kehittämisen erilliselle elinkeinojaostolle. Meillä Rovaniemellä Konsernijaosto
hoitaa myös tämän tehtävän. Konsernijaosto on tarttunut haasteeseen ja tuleva
valtuustokausi näyttää suuntaa esimerkiksi sille, tarvittaisiinko kuitenkin myös erillinen
elinkeinojaosto.”
  
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt erityistä huomioita työllisyyden hoitoon.
Kaupunginhallitus vastaa työllisyyspolitiikan hoidosta ja on delegoinut tehtävän
konsernijaostolle. Arviointikertomuksessa todetaan työllisyysohjelman laatimisen jääneen
toteutumatta.
  
Tässä palaan huomioon lokakuulle 2017. Ovatko valmistelun resurssit kohdallaan? Millä
tavalla työtä jaetaan virkamiesten osalta? Ratkaisevan tärkeää on, että virkamiestyö on
laadukasta ja jaostolla on mahdollisuus edistää työllisyyttä, hyvin valmisteltujen
toimenpiteiden osalta, eli tehdä vaikuttavuudeltaan hyviä päätöksiä. Meidän on löydettävä
uusia keinoja ja otettava aktiivisempi ote työllistämisen keinojen käytössä.
  
Kaupunginhallituksen ja sen alaisen konsernijaoston on myös saatava riittävän laajasti tietoa
kaupungin yhtiöiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Seuranta, raportointi ja analysointi ei
ole mahdollista ilman kattavaa tietoa, jonka perusteella omistajaohjausta voidaan
kaupunginhallituksen taholta tehdä.
  
Arviointikertomus kantaa edelleen huolta hajautetusta taloushallinnosta.
Tarkastuslautakunta korostaa keskitetyn konsernitalouden etuja. Tilaliikelaitoksen erillinen
oma taloushallintonsa olisi järkevää yhdistää yhtenäisesti talous- ja kehittämispalvelujen
yksikön alle, jonka osaamista voitaisiin hyödyntää koko konsernin hyväksi. Lautakunta ottaa
kantaa arviointikertomuksessa maankäyttösopimuksiin. Se huomauttaa
maankäyttösopimusten osalta, että Rovaniemen kaupungilla olisi mahdollisuus lisätä
maankäyttösopimusten tuloa. Tarkastuslautakunta kantaa huolta etenkin
maankäyttösopimusten maksutulojen seurannan ulkoistuksesta, jota hoitaa tällä hetkellä
Taitoa Oy. Tämä on syytä ottaa huomioon jatkossa.
  
Kaupunginhallitus on jo ottanut edistysaskeleen talouden seurannan parantamiseksi
perustaessaan controllerin toimen, jonka tehtävänä on tuottaa taloustietoa johdon
päätöksenteon tueksi, sekä selvityksiä siitä, miten eri talouden ratkaisut vaikuttavat
konsernitalouteen.
    
Arvoisa puheenjohtaja,
Kokoomuksen ryhmä vaatii että toimenpiteisiin taloushallinnon resurssoinnin ja keskitetyn
taloushallinnon osalta ryhdytään välittömästi.
   
Konsernin omistajaohjaus on haastavaa. Miten toteuttaa se niin, että ei julkiset asiat, jotka
ovat yhtiöiden toimivan johdon ratkaisuvallassa ja yhtäältä omistajan tahtotila, sekä
tahtotilan saattaminen valtuuston tietoon järjestetään saumattomasti. Miten saadaan tieto
kulkemaan mahdollisimman hyvin. Pitäisikö koko konsernin, yhtiöiden,
luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteisiä seminaareja ja kehittämispäiviä olla
enemmän? Kokoomuksen ryhmä pitää tarpeellisena koko konsernia koskevan yhteisen
konsernitalousarvion laadintaa. Arviontikertomuksessa on esitetty ansioikkaasti miten
erillisten kuntayhtymien ja kuntakonserniin kuuluvien erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät
voidaan sovittaa talousarvioon. Kuntayhtymät yhdistettäisiin talousarvioon kaupungin
omistusosuutta vastaavalta osin. Jotta pääsemme kokonaisuuden hallintaan, täytyy sitä
varten asettaa tavoitteet sekä seuranta.
  
Arviointikertomuksessa kiitetään viestinnän toimenpiteiden edistymistä koko kaupungin
osalta. Ryhmämme haluaa yhtyä tähän kiitokseen. Viestintä on tukenut päätöksentekoa ja
tuonut päätöksiä ja valmistelussa olevia asioita kiitettävällä tavalla kuntalaisten
tietoisuuteen. Kehitettävää riittää yhtenäisemmän viestintäkuvan saamiseksi koko
konserniin. Yhtiöiden erilaisten logojen ja tunnusten yhdistäminen yhden yhtenäisen
Rovaniemen tunnuksen alle, on tulevaisuudessa järkevää. On merkityksellistä että koko
kaupunki viestii yhtenäistä kuvaa elinvoimaisesta arktisesta pääkaupungista, kuten
kaupunkistrategiamme tunnuslause kuuluu.
  
Leasing-rahoitus on linjattu valtuustosopimuksessa yhdeksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi
toteuttaa investointeja. Arviontikertomuksessa kehoitetaan selkeyttämään
leasingsopimuksen ohjeistuksia ja tarkentamaan toimivaltuuksia. Leasingrahoituksen tulee
näkyä myös talousarviossa ja tilinpäätöksessä. On tärkeää, ettei kalliita hankintoja, kuten
vaikkapa 1,5 miljoonan euron kaulustehankintoja, joita Ounasrinteen koululle tehtiin, tehdä
ilman kaupunginhallituksen tai valtuuston päätöksiä. Huomio on erittäin tarpeellinen tulevat
investoinnit huomioon ottaen.
  
Lautakunta nostaa esiin myös valtuustosopimuksen luonteen poliittisena, yhteisen
tahtotilan ilmauksena kaupungin linjasta. Valtuustosopimus on linjassa uuden
kaupunkistrategian kanssa ja on tärkeää, että toimielimissä otetaan sopimus huomioon
jokaista päätöstä tehdessä.
   
Kokoomuksen ryhmä kiittää hyvin valmistellusta ja selkeästä arviointikertomuksesta.
    
Kokoomuksen ryhmä hyväksyy arviointikertomuksen 2017 ja merkitsee sen tiedoksi.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Päivi Alaojan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro kaava-asioista koskien pykäliä 57, 58 ja 60 | 18.06.2018

Päivi Alaoja
   
Kaupunginvaltuusto 18.6.2018
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro koskien pykäliä 57, 58 ja 60
   
Arvoisat puheenjohtaja ja valtuutetut sekä virkamiehet ja rovaniemeläiset
   
Kaavaprosesseissa aikajänteet ovat tuskastuttavan pitkiä, liian usein liian pitkiä. Nyt käsittelyssä olevan Oikaraisen kaavan laadinta on käynnistynyt teknisessä lautakunnassa pian yhdeksän vuotta sitten. Silloin on ollut lähtökohtana, että Oikaraisen alueen koko yleiskaava päivitetään. Kolme vuotta myöhemmin kaava otettiin myös maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma MAATOon, mutta jostakin syystä sitä ei kuitenkaan ole saatu vietyä eteenpäin laajana, koko aluetta koskevana yleiskaavan päivityksenä.
  
Ison yleiskaavan sijasta valtuuston käsittelyssä on nyt Oikaraisen kaavan pieni osa, jolla pyritään mahdollistamaan vakituisen asumisen lisääntyminen kylällä. ELY-keskus viittaa lausunnossaan juuri tähän ja huomauttaa, että aluetta tulisi kehittää yleiskaavan osalta kokonaisuutena eikä ns. postimerkki-kaavoina pala kerrallaan.
  
ELY myös huomauttaa, että Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus sekä mahdolliset liikenteen ja energia, vesi ja jätehuollon järjestäminen kestävällä tavalla. ELYn mielestä näitä näkökohtia ei pystytä riittävästi huomioimaan, kun kaavoja tehdään ns. postimerkki-kaavoina, ilman laajempaa aluesuunnittelua..
  
Oikaraisen kaava-alue sijaitsee todella houkuttelevan, noin 14 kilometrin, matkan päässä kaupungista. Se on oivallinen asuinalue heille, jotka haluavat maaseutumaisen elinympäristön, mutta ovat valmiita hieman totuttua pidempään työmatkaan. Esitetyt kaavamuutokset koskevat lisäksi aluetta, jonka molemmilla puolilla jo on pysyvää asutusta, ja kaavassa on lähinnä kyse muutaman loma-asuntotontin käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen sopivaksi. Miksi siis jättää tällainen alue vain loma-alueeksi?
  
Ranuantie 17 kaavamuutoksen aikajänne on ollut huomattavasti lyhyempi, vain hieman reilut kaksi vuotta. Kaavamuutoksella haetaan nyt alueelle käyttötarkoituksen muutosta, minkä jälkeen tontit voidaan luovuttaa rakentamiseen. On aika vaikea kuvitella, että näin lähellä kaupungin keskustaa on muutama vuosikymmen sitten ollut soranottoalue yhdyskunta- ja asuntorakentamisen tarpeisiin. Niin se kaupunki kasvaa vuosikymmenten saatossa.
  
Kaavassa on kyse kolmen matalahkon kerrostalon sijoittamisesta alueelle siten, että ne eivät kohoa juurikaan jo olemassa olevien kerrostalojen yläpuolelle. Asun itse kaava-alueen lähellä ja tiedän, ettei alueella ole ollut järkevää käyttötarkoitusta sen jälkeen, kun päiväkoti muutti pois. Vaikka asutus alueella lisääntyy, niin vihreä virkistysalue on helposti tavoitettavissa Ranuantien toisella puolella.
  
Kaavaan kuuluu myös Porokadun risteysalueen turvallisuuden parantaminen. Se on todella tarpeen, sillä risteyksen kautta kulkee valtaisa määrä työ- ja koulumatkaliikennettä. Tästä näkökulmasta katsottuna pidän hyvänä, että Poropolun liittymä suljetaan ja sen tilalle rakennetaan vilkkaan liikenteen tarvitsemaa väistötilaa.
Nivankylä/Ylikylän alueen osalta Rovaniemen kaupungin alueidenkäytön strategiassa 2012 on todettu, että alueen yhdyskuntarakennetta tulisi eheyttää ja parantaa elinkeinojen harjoittamisen mahdollisuuksia. Kaavoitusohjelmassa (nykyisin Maato) 2009-2012 myös todetaan, että alueelle tulisi laatia osayleiskaava ja tarkentavia asemakaavoja. Kaavasta annetut lausunnot on asianmukaisesti otettu huomioon valmisteluprosessissa.
Muutamat keskustelut Ouluun professoriksi hiljattain siirtyneen Tarja Outilan kanssa vakuuttivat minut siitä, että kaavoitus on ennen muuta mahdollistaja. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää miettiä paitsi säästöjä myös tulojen lisäämistä. Kaavoituksen rooli on tässä tärkeä, sillä vain ripeän ja osaavan, ammattitaitoisen kaavoituksen avulla voidaan mahdollistaa tuloja tuovaa kaupunkirakentamista ja kehittymistä.
Ammattitaitoisista kaavoittajista on pulaa ja resurssimme muutoinkin hieman alimitoitetut. Olipa strategisen kaavoituksen paikka jatkossa organisatorisesti mikä tahansa, on tarpeen varmistaa koko kaavoituksen resurssitarve. Ja kaikkein tärkeintä on, että kaavoitusprosessit integroidaan sujuvasti luonnolliseksi osaksi muita yhdyskuntasuunnittelun prosesseja.
Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy nämä kaavat ja toivoo, että ne saatettaisiin nopeasti toteutukseen esityksen mukaisesti.

Päivi Alaojan puheenvuoro talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019-2020 käsittelyssä valtuustossa 13.11.2017 (teknisen lautakunnan vastuualueen osalta) | 18.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, valtuustokollegat, virkamieskunta ja rovaniemeläiset
   
Rovaniemen kaupungin tekninen lautakunta johtaa ja kehittää teknistä toimialaa sekä vastaa teknisen toimialan palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Teknisen lautakunnan tehtävänä on kaavoitus- ja yhdyskuntatekniikkapalveluiden sekä paikkatieto- ja tonttipalveluiden järjestäminen.
 

Teknisen toimialan ensi vuoden 2018 toimintaan on kirjattu kaksi selkeää painopistettä.
 

Äskettäin aloitettu Ounaskosken sillan peruskorjaus on koko kolmivuotisen taloussuunnitelmajakson suurin yksittäinen investointikohde. Peruskorjaus tukee kaupunginhallituksen 2016 hyväksymää Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2030 muun muassa siten, että se parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä levittämällä kevyen liikenteen väyliä sillalla.
 

Ensi vuoden kesäkuussa Rovaniemen kaupungin joukkoliikenne siirtyy kokonaan kaupungin järjestettäväksi. Muutos tulee olemaan erittäin suuri haaste kaupungille. Paikallisliikenteen reittisuunnitelma vahvistettiin jo edellisen valtuuston ja kaupunginhallituksen aikana. Parhaillaan on menossa kilpailuttamisvaihe ja vielä tämän vuoden puolella Tekninen lautakunta tulee päättämään paikallisliikenteen vastuutoimijan.
 

Liikennöitsijät ovat olleet jo useiden vuosien ajan tietoisia tulevasta muutoksesta, koska heitä on osallistutettu prosessiin siitä lähtien, kun direktiivimuutos sai lainvoiman vuonna 2009. Tästä huolimatta päätöksentekovaiheessa laineet löivät välillä korkeallekin kritiikin kohdistuessa lautakunnan ja virkakunnan tahtoon kilpailuttaa paikallisliikenne yhtenä kokonaisuutena. Yhteen kokonaisuuteen päädyttiin siksi, että kaupungin kumppaniksi tarvitaan yksi vastuutaho, jonka kanssa toimintaa voidaan aidosti kehittää. Yritysvaikutusten arviointi todettiin asianmukaisesti toteutetuksi, ja lautakunta saattoi luottavaisin mielin päättää hankinnan periaatteista. Kilpailutus on nyt käynnissä, ja toivoa sopii, että paikkakunnan kuljetusyritykset ovat löytäneet toisensa ja pystyvät yhdessä tarjoamaan toimivan ja kiinnostavan kokonaisuuden.
 

Rovaniemen joukkoliikenne ei voi enää huonontua, kuten Teklan nuorisovaltuuston edustaja osuvasti kokouksessa sanoi.
 

Teknisen toimialan osalta talousarviovuoden 2018 määrälliset tavoitteet ovat sinänsä hyviä tavoitteita, mutta erittäin vaikeasti mitattavia. Kuinka esimerkiksi mitataan sitä, että keskustan alueelle muodostuu tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne? Entä millä mittarilla arvioidaan, onko saatu kehitettyä toimivat ja monipuoliset palvelumarkkinat? Tulevina vuosina onkin syytä kiinnittää huomiota määrällisten tavoitteiden muotoiluun ja saavutusten luotettavaan mittaamiseen.
 

Laadullisten tavoitteiden osalta talousarviosuunnitelmassa korostetaan elinympäristön turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyvyyttä. Yhtenä tavoitteena mainitaan, että joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa. Tämä lienee ainoa tavoite, jolle on olemassa lähtötaso ja jonka kehittymistä voidaan mitata tekemällä vastaava selvitys, tuskin sentään vuosittain. Vuonna 2016 kaikista matkoista 18% tehtiin kävellen ja 9% pyörällä. Luvut ilmenevät Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta 2030.
 

Teknisen lautakunnan alainen toiminta on luonteeltaan hyvin investointipainotteista. Rovaniemen kaupunkikonsernin vuosien 2018-2020 investointipotti on noin 170 miljoonaa. Tästä Neven osuus on puolet 53% ja teknisen lautakunnan osuus toiseksi suurin, 28%. Peruskaupungin 75 miljoonan euron potista teknisen lautakunnan osuus on merkittävä 64%. Euroissa tämä merkitsee yhteensä yli 48 miljoonan euron investointeja.
 

Teknisen lautakunnan vuotuiset investointimenot ovat noin 15-16 miljoonaa vuodessa. Tästä rahasta eniten, kolmannes kuluu katujen peruskorjauksiin ja katuvaloihin. Toiseksi eniten euroja kuluu uusien alueiden rakentamiseen. Kuten jo aiemmin tuli esille, Ounaskosken sillan jo aloitettu peruskorjaus on koko 3-vuotisen suunnitelmajakson suurin yksittäinen investointikohde. Valtuustosopimuksessa mainittuun Napapiirin kehittämiseen on suunnitelmajaksolla varattu noin 3 miljoonaa euroa.
 

Historialliseksi saavutukseksi luonnehdittu uusi, perjantaina 10.marraskuuta allekirjoitettu valtuustosopimus tullee muuttamaan suunnitelmia jonkin verran. Sopimuksessa mainituille muutoksille on vahva yhteinen poliittinen tahtotila, jota pitää myös noudattaa.
 

Paras lopputulos syntyy aina virkakoneiston ja luottamushenkilöiden saumattomalla yhteistyöllä.
 

Kokoomuksen ryhmä hyväksyy teknisen toimialan osalta talousarvion 2018 ja toteaa, että taloussuunnitelmiin 2019-2020 tullaan myöhemmin tekemään valtuustosopimuksen edellyttämät muutokset.
 
 

Rovaniemellä 13.11.2017
 

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja
Päivi Alaoja

Kokoomuksessa ollaan tyytyväisiä Rovaniemellä, veroprosenttia ei koroteta ja kattava kouluverkko rakennetaan | 15.11.2017

Kaupunginvaltuuston päätökset 13.11.2017
Talousarvio 2018 ja vuosien 2019 – 2020 taloussuunnitelma

   

Kokoomuksen tavoite toteutui eikä veroprosenttia koroteta Rovaniemellä. Veronkorotuksia esitti vihreiden Miikka Keränen ja sitä kannattivat pääsääntöisesti vain vihreät ja KD.
  
Talousarviossa näkyy tuoreen, 10.11.2017 allekirjoitetun valtuustosopimuksen vaikutukset ja Kokoomusryhmän keskeiset tavoitteet, sillä kouluverkkosuunniteluun vahvistettiin määrärahoja, Ylikylän koulun rakennustyö voi alkaa ja Lappi-Areenan jääaikamaksuja tuetaan kaupungin toimesta 140 000 euroa. Suunnittelumäärärahojen yhteyteen lisättiin maininnat Vaaranlammen koulusta ja Saaren alueen kouluratkaisusta sekä Ylikylän koulun hankkeesta. Tämä tukee valtuustosopimuksessa linjattuja tavoitteita siitä, että investoinnit toteutetaan tärkeysjärjestyksessä, jolloin kouluinvestoinnit olisivat listalla ensimmäisinä.
  
”Tämä on kokoomuslaisten arvojen mukaista politiikkaa, kattava ja turvallinen kouluverkko lapsille rakennetaan ensin. Kokoomuksen  kunnallisjärjestön puheenjohtaja Veli-Matti Kilpimaan mielestä 13.11.2017 oli kokoomusryhmälle hieno päivä! ”
 
”Investointien sisällä näkyy vahvasti uuden valtuustosopimuksen vaikutus, poliittiset ryhmät luottavat toisiinsa, nyt investoidaan rohkeasti kattavaan kouluverkkoon ja korjausvelan poistamiseen myös vaihtoehtoisia rahoitusmalleja käyttäen ja elinkeinoelämää edistäen. Samalla voidaan todeta, että kattavan kouluverkon rakentaminen, tarvittaessa vaihtoehtoisia rahoitusmalleja käyttäen, on Kokoomuksen kunnallisjärjestön valtuustokauden pääteema. Se on myös sivistyspuolue Kokoomuksen perustaa, toteaa valtuustoryhmän ja koulutuslautakunnan jäsen sekä Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestön pj Veli-Matti Kilpimaa.”
  
Valtuusto vahvisti myös, että kaupunki varaa 140 000 euroa jääaikatukeen, jotta seurojen harjoittelu lappi-Areenalla olisi edullisempaa ja sen myötä yhä useammalla nuorella olisi mahdollisuus harrastaa myös niitä lajeja, joihin kohdistuu suuret harrastusmaksut jäähallihintojen vuoksi.”Lapsille ja nuorille on turvattava tasaveroiset ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet perheen tulotasosta riippumatta” toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Luoma.
Valtuustoryhmä oli muutoinkin päätöksistä hyvillään, sillä nuorisotila Popparille varataan lisämäärärahaa 125 000 euroa.
  
Kokonaisuutena valtuuston päätöksiin voidaan kokoomuksessa olla tyytyväisiä!.
  

Sara Tuiskun puheenvuoro valtuuston kokouksessa 13.11.2017 koulutuslautakunnan osuudesta talousarvioon 2018 ja taloussuunnitelmaan 2019-2020 | 15.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat, viranhaltijat ja rovaniemeläiset
  
Rovaniemellä on hyvä maine koulutuskaupunkina ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarjoajana. Pystymme kuitenkin vielä parempaan. Kuulimme viime torstaisessa elinkeinoseminaarissa Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen terveiset ja esityksen siitä, miten yrittäjiä, eli asukkaita ja veronmaksajia houkutellaan kaupunkiin. Pentikäinen kertoi kaupungin vetovoimatekijöistä ilmapiirin, päätöksentekijöiden asenteen, lupaprosessien sujuvuuden ja verotuksen lisäksi, kaupungin tarjoamien koulutuspalveluiden olevan erittäin merkityksellisessä asemassa yrittäjän sijoittumis- ja investointipäätöksissä. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus tulee nähdä juurikin vetovoimatekijänä ja kilpailuvalttina! Perheiden päätöksiin asettumisesta tietylle alueelle, on lapsien kouluilla iso merkitys. Kukaan ei halua lastaan vanhanaikaiseen homekouluun. Tämä asia meidän tulee ottaa huomioon myös Rovaniemen strategiaa laadittaessa. Meidän tulee kunnianhimoisesti kasvattaa mainettamme huippuosaajien koulutuskaupunkina!
  
On hienoa, että saimme valtuustosopimuksen aikaiseksi. Kaikki ryhmät ovat ilmaisseet yhteisen tahtotilansa kouluverkon terveeksi ja turvalliseksi saattamisen suhteen. Hyvä me! Hyvä Rovaniemi! Kiitos kaikille puolueille.
  
Jatkossa suhtautuminen sisäilmaongelmista kärsiviä kohtaan tulee muuttua. Ei riitä että rakennamme uudet koulut. Hengitämme kaikki samaa ilmaa, joku toinen reagoi aikaisemmin, joku toinen myöhemmin. Keho kehittää sairauksia yksilöllisesti. Rovaniemen hyvinvointikertomuksessa astma on ylivoimainen ykkönen Rovaniemellä sairastettavista sairauksista. Mistä tämä kertoo? Osaltaan varmasti myös rakennustemme sisäilmasta.
 
Koulutuslautakunta on nostanut yhtenä pedagogisen kehittämisen tavoitteena uuden opetussuunnitelman käyttöönoton. Kaupungissa on jo tehty paljon työtä tämän eteen ja opettajakunta on hyvin perillä uudesta opetussuunnitelmasta. Kuten niin monessa muussakin asiassa, on opettajien asenteella valtavan suuri merkitys. Pelkällä asenteella ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Opettajilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua ja saada osaamiseensa uudenlaisia eväitä. Palveluiden järjestämisen yhtenä painopisteenä on nostettu esiin työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. On selvää, että sairauspoissaloja ei saada vähenemään, mikäli opettajat eivät saa uuden opetussuunnitelman haltuunottoon tarpeeksi tukea ja koulutusta, eikä tavoitteeseen päästä, mikäli sisäilmaongelmat jatkavat opettajien terveyden rapauttamista. Olen itse kokenut sairastumisen Vaaranlammen koulussa ja joutunut vaihtamaan työpaikkaa. Mikään minua ei enempää voi suututtaa kuin asian vähättely. Nyt terveessä oppimisympäristössä jaksan kehittää ja olen innostunut työstäni.
 
Hyvän valtuustosopimuksen seuraava askel on kouluverkon osalta tarkastella erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Kuhmossa hirsikouluhanke sai tukea EU:n kehittämisrahastosta. Lisäksi Kuhmon Tuupalan koulu on Suomen metsäsäätiön keräyskohde. Metsäsäätiö on puutalouden menekkiä ja metsätaloutta edistävä säätiö, joka hakee aluekeräyskohteita. Keräyksen tuotolla rahoitetaan kohteiden esille tuomista. Metsänomistajat ja puunostajat luovuttavat siihen pienen osan puukaupan hinnasta. Pohjois-Suomessa Tuupalan koulu on ensimmäinen Suomen Metsäsäätiön kohde.
 
Saksassa tuotetun tutkimuksen mukaan mitatut stressitasot ovat puukouluissa opiskelevilla lapsilla huomattavasti matalammat kuin kivikouluissa opiskelevilla. Jo pelkästään akustiikan vuoksi puukoulusta on mahdollista saada miellyttävämpi oppimisympäristö. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemien selvitysten mukaan, mikäli Suomessa rakennetaan puusta ja rakentamiseen sijoitetaan euro ja rakennustarpeet saadaan lähiympäristöstä, niin tämä poikii aluetalouteen 2,7 euroa. Sillä on iso merkitys kuljetuksille, metsänomistajille, motokuskeille ja tietysti tehtaille. Tämä on arvokas asia ja suomalaisten kannattaisi hyödyntää omat mittavat metsävarat, sillä hyödynnettävää riittää kaikille.
  
Arvoisa puheenjohtaja
 
Kokoomuksen ryhmä ehdottaa että Rovaniemi selvittää olisiko meillä mahdollisuus osallistua esimerkiksi tällaiseen metsäsäätiön hankkeeseen. Meidän tulee kääntää jokainen kivi ja kanto, jotta saamme uudet kouluinvestoinnit toteutettua taloudellisesti ja laadukkaasti.
  
Sara Tuisku (kok.)

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuhe talousarvioon 2018 ja -suunnitelmaan 2019 – 2020 (valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Luoma 13.11.2017) | 13.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 

Ensin pari sanaa realismista, sen jälkeen toivosta.

 

Euroopan komission arvion mukaan Suomen talous kasvaa lähivuodet selvästi euroalueen keskiarvoa nopeammin. Suomelle on ennakoitu kuluvalle vuodelle jopa 3,3 prosentin ja ensi vuodelle 2,7 prosentin talouskasvua.

 

Talousnäkymien parantuminen johtuu ennen kaikkea viennin ja investointien kasvusta, myös kotimaisesta kysynnästä.

Ennusteen mukaan julkisen velan suhde kansantuotteeseen on jo kääntynyt laskuun.

Ei siis ole syytä synkistelyyn, mutta hallittu velkaantuminen ja investointien priorisointi ja aikataulutus on nyt todella tärkeässä roolissa.

Nyt jos koskaan kaupunkimme tulee osoittaa rohkeutta ja viisautta, ja keskittyä perustehtäväämme: tarjota laadukkaita palveluja asukkaillemme ja turvata kaupunkilaisten terveys ja hyvinvointi! Haastavan taloustilanteen ja isojen investointipaineiden vuoksi kaupungin toimintatapoja ja –malleja on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti, nyt on oltava rohkeutta irrottautua vanhasta tutusta ja turvallisesta toimintatavasta.

 

On haettava uusia rahoitusvaihtoehtoja jotta pystymme toteuttamaan edes tärkeimmät ja kiireellisimmät investoinnit kohtuullisessa aikataulussa. Ei ole varaa toistaa jo tehtyjä virheitä, vaan niistä on otettava opiksi.

 

Rahoitusmalleista ja investointien toteutustavoista kuullaan varmasti tänään lisää.

 

Veroprosentin suhteen pyydän malttia: se ei ratkaise investoinneista kertyvää rahoitusongelmaa. Meidän ei tule lisätä perheiden ja palkansaajien verojen määrää, vaan ennemmin lisätä ostovoimaa ja ohjata muutamat ylimääräiset kympit alueemme omille toimijoille: paikallisille yrittäjille ja palveluiden tarjoajille.

 
 

Nyt sitten se osio siitä toivosta.

 
 

Käytän tilaisuuden hyväksi ja lausunmuutaman sanan valtuustosopimuksesta;

 
 

Hyvät valtuutetut:

 

VS:n vaikutus ei niinkään ole juridinen, vaan sen suurimmat hyödyt ja vaikutukset ovat siinä, että olemme saaneet avattua avoimen ja luontevan neuvotteluyhteyden, jossa jokaisen ryhmän ääni pääsee kuuluville. Olemme huomanneet että erilaisten näkemysten ja mielipiteiden lisäksi meillä on myös paljon yhteisiä tavoitteita ja päämääriä, olemme pystyneet tekemään uusia, rohkeitakin avauksia

 

Minulle jäi tunne, että tämä oli vasta alkua! Olisi ollut mahtavaa jatkaa keskustelua ja ottaa selvää, mistä muistakin asioista voisimme löytää yhteisen tahtotilan. Mikään ei kuitenkaan estä jatkamasta hyvin alkanutta yhteistyötä Rovaniemen parhaaksi, enkä malta odottaa, että mitä muuta me vielä voisimme yhdessä saada aikaan.

 

Ei taideta puhua enää Rovaniemen kuntapolitiikassa uuden kappaleen aloittamisesta tai edes uuden sivun kääntämisestä. Taidetaan olla kirjoittamassa ihan kokonaan uutta kirjasarjaa.

 

Mitä vaikeampi vastustaja, sitä tärkeämpää on yhdistää voimat ja suunnitella entistä parempi taktiikka.

 

Se meidän niin sanottu vastustajamme on kyllä suuri ja pelottava: se on voittanut lukemattomia taisteluita, se on nujertanut isoja ja pieniä eteensattuneita niin yksilöitä kuin suuria ryhmiäkin, tämä vastustaja voi viedä mennessään aivan kaiken ja se voi aina myös palata. Uudelleen ja uudelleen. Se voi tulla hitaasti ja etukäteen varoittaen, mutta sen valtava voima voi iskeä myös salamannopeasti. Se voi lamaannuttaa kokonaisia perheitä, se voi tulla kyliin ja kaupunkeihin. Se ei katso vastapuolensa ikää, ei yhteiskunnallista asemaa eikä se arvosta jo maksettuja veroeuroja, vapaaehtoistoimia tai talkootyötunteja.

 

Se on suuri ja vaikuttava vastus. Sen nimi sairaus.

 

Ilman terveyttä meillä ei ole mitään muutakaan. On turha haaveilla lomamatkoista, työpaikoista, tutkinnoista, tavaroista tai vapaa-ajasta, jos meillä ei ole terveyttä. Sitä ei voi rahalla ostaa

 

Olen kuullut niin monta tositarinaa siitä, miten kouluissamme on ihan oikeasti sairastuttu. Tässäpä teille yksi sellainen jonka kuulin viikonloppuna:

 

Yläasteelta lukioon siirtynyt nuori nainen, joka haluaa menestyä koulussa, ja haluaa harrastaa aktiivisesti liikuntaa, joutuukin luopumaan molemmista. Koulussa ollessa fyysiset oireet muuttuvat niin rajuiksi, että on pakko siirtyä kotiopetukseen. Liikunnallinen harrastus, jossa tämä nuori oli poikkeuksellisen lahjakas, jäi määrittelemättömän mittaiselle tauolle koska elimistö ei toipunut lukuisista oireista.

 

Se huoli, mitä tämä nuori kantaa sisällään siitä, millaiset arvosanat hän oikein saavuttaa, on aiheellinen. Nyt opettajina toimivat omat, työssäkäyvät vanhemmat, jotka ihmettelevät, miten opiskelu onkaan muuttunut 30 vuodessa!

 

Jatko-opiskelupaikat jaetaan valintakoeuudistuksen myötä yhä enenevissä määrin lukioarvosanojen ja lukiomenestyksen pohjalta. Mistä minä ikinä saan opiskelupaikan? kysyy tämä nuori lukiolainen
 

Tai ne lukuisat lääkärissäkäynnit, lukuisat tutkimukset ja hoitokerrat, sadat ja taas sadat tunnit jotka tämä nuori on kärsinyt lamaannuttavista kivuista ja oireista. Niillä terveydenhoitoon palaneilla yhteenlasketuilla euroilla olisimme varmasti rakentaneet jo uuden koulun. Sairauspoissaoloista aiheutuu joka vuosi Rovaniemelle yhden uuden koulun verran kustannuksia Samoin,
erikoissairaanhoitokustannukset ovat korkeat.

 

Sen kerran, kun tämä nuori sisukas nainen pääsi käymään omassa lukioluokassaan oppitunneilla, kaksi opettajaa oli sairauslomalla yliherkkyyksien aiheuttamien migreenikohtausten vuoksi. Siltä päivältä oppitunnit olivat peruttu.

 

Tämä nuori on huolissaan myös siitä, miten hänelle käy: sisäilmaongelmista aiheutunut hajusteyliherkkyys on vain osa sitä taakkaa, jota hän joutuu kantamaan loppuelämänsä ajan: seuraukset tuntuvat tulevaisuuden työpaikoissa joissa hän ei voi työskennellä, jokaisessa julkisessa rakennuksessa jossa ei voi hengittää, jokaisessa kaverin kodissa johon ei voi mennä tai kahvilassa, jossa sattuu olemaan pesuainetta käyttänyt henkilö. Ehkä hän on hautaamassa haaveensa tulla lääkäriksi.

 
 

Haluammeko me tehdä näin niille lapsille ja nuorille, joita me tulevaisuudessa Rovaniemellä kiperästi tarvitsemme? Puhumattakaan niistä aikuisista, joiden tehtävänä on kouluissamme ohjata näitä nuoria vastuullisiksi, sivistyneiksi yhteiskuntamme jäseniksi?

 
 

Arvoisa pj, valtuutetut,
kokoomusryhmä haluaa kiittää teitä siitä, että tekin olette jakaneet saman huolen. Te jokainen olette tunnistaneet tämän haasteen ja haluatte taistella sitä vastaan.

 

Toivomme, että yhdessä laatimamme valtuustosopimus saisi ansaitsemansa arvon ja vaikutukset, ja että se todella näkyy päätöksenteossa ja kaikessa toiminnassa.

 
 

Olkoot vuonna 2021 Rovaniemi sellainen kaupunki, jossa on pelkästään terveitä koulurakennuksia.

VIRALLINEN KANNANOTTO: ROVANIEMEN KATTAVASTA KOULUVERKOSTA ON PÄÄTETTÄVÄ NYT | 08.11.2017

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö esittää koko Rovaniemen kattavan kouluverkon suunnittelua ja rakentamista käynnissä olevan valtuustokauden aikana. Yksittäisten koulurakennusten tilapäisten korjauspäätösten aika on ohi ja tulipalojen sammuttelusta tulee siirtyä kohti kokonaisvaltaista tilanteen huomioimista ja kehittämistä. Tämä tulee ratkaista päättämällä Rovaniemen kouluverkon kehittämisestä kokonaisuutena ensi tilassa.
  

Lasten ja koulujen henkilökunnan terveys ja turvallisuus ovat arvokysymys, jota ei saa mitata rahassa. Rovaniemeläisissä kouluissa on todettu sisäilmaongelmia ja koulurakennuksia rasittaa niille kertynyt korjausvelka. Tämä ei ole taloudellisesti järkevä yhdistelmä, jota voisi ratkaista yksittäisillä korjaustoimenpiteillä, vaan katse tulee siirtää kohti uuden, laadukkaan, terveellisen ja turvallisen koulutilan rakentamiseen. Lisäksi tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös alueiden muut palvelutarpeet, kuten varhaiskasvatus, kirjasto- ja vanhuspalvelut, jolloin onkin järkevää puhua alueellisista monitoimikeskuksista.
  
Rovaniemeläisten kokoomuslaisten mielestä on selvää, ettei suunnitelmaa voida tehdä mitään alueita eriarvoistaen, vaan kunkin alueen erityistarpeet on otettava huomioon hankesuunnitelmaa laadittaessa. Tulevat hankkeet ovat mittavia ja arvokkaita, joten parhaimman varautumisen vuoksi kouluverkkoselvitys ja alueiden yhtäaikainen hankesuunnittelu tulee käynnistää vielä vuoden 2017 aikana. Keskusta-Ounasjoen ja Saaren alueiden kouluverkon uudistamisen ja tarvittavien monitoimikeskusten rakentamisen arvioidaan olevan arvoltaan noin 60 miljoonaa euroa.
  
Investoinnit tulee toteuttaa lisälainan nostamisen lisäksi käyttämällä erilaisia ja monimuotoisia rahoitusmalleja ja hankkimalla yhteistyökumppaneita. Mittava investointi on elinkeinopoliittisesti järkevä ratkaisu tukien samalla alueen yrittäjiä. Kaupungin tehtäviin ei kuulu rakennusten omistaminen, vaan laadukkaan opetuksen järjestäminen. Näin ollen Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö kannattaa kouluverkon uudistamista elinkaari- tai vuokramallia hyödyntäen, jolloin rakennuksen käytöstä aiheutuvat kulut voidaan tasata pidemmälle ajanjaksolle.
  
Koko Rovaniemen kattavan kouluverkon suunnittelu ja rakentaminen ovat kokoomuslaisten kuntapäättäjien pääteema Rovaniemellä syksyn 2017 ja kevään 2018 ajan.
   

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö ry
Veli-Matti Kilpimaa
puheenjohtaja
p. 040 562 4945
  
Kokoomuksen Rovaniemen valtuustoryhmä
Sanna Luoma
puheenjohtaja
p. 041 439 1440

MERKITYKSELLISET KASVU-UUDISTUKSET JÄÄDYTETTIIN | 29.05.2017

 

Hyvä puheenjohtaja, ajattelevat kollegat ja lehterin väki,

 

Alkuvuonna sovitun aikataulun mukaisesti meillä piti olla tässä valtuustokauden viimeisessa kokouksessa päätettävänä elinvoimapalveluiden toiminnallinen ja rakenteellinen uudistusesitys. Tätä kaupungin voimakkaamman kasvun kannalta keskeistä asiaa ei ole kuitenkaan tälle kokoukselle valmisteltu. Miksi ei?

 

Kuten kaikki merkit osoittavat, on Rovaniemellä potentiaalia enempäänkin kasvuun ja kehittymiseen. Miksei sen hyödyntämiseksi olla valmiita tekemään tarvittavia rakenneuudistuksia. Kasvu- ja Elinvoimapalveluille tulisi antaa sille kuuluva avaintulosaluestatus ja  -asema kaupunkiorganisaatiossa ja johtosäännöissä! Kuten uusi kuntalakikin osoittaa.

 

Nyt on sorruttu keskustelemaan ainoastaan vallankäytöstä eli siitä kuka ja ketkä istuvat kehitysyhtiön hallituksessa tai keskustelevat konsernijaostossa. Todellista vaikuttavuutta kaupungin kasvuun ja elinvoimaisuuteen saataisiin sillä, että myös elinvoimapalveluista poistetaan tehoton tilaaja-tuottajamalli ja luotaisiin vaikuttavuutta lisäävä johtamisjärjestelmä. Tämän valtuustokauden aikana tässä salissa ei ole käyty riittävän laaja-alaista ja markkinalähtöistä, päätöksiä linjaavaa elinkeinokeskustelua. Ehkä niitä käydään salongeissa – pienessä piirissä.

 

Rovaniemen sujuvamman kehittämisen esteen on hajautettu elinkeinotoimi. Nyt kaupunkistrategian mukainen elinvoimakokonaisuuden tavoitteellinen johtaminen ja seuranta ontuvat merkittäväksi. Elinkeinotoimelta puuttuu todellinen kokonaisuutta hallitseva, päätöksentekokykyinen vahva luottamusmies- ja tulosyksikköelin. Konsernijaosto ei ole sellainen.

 

Vaikuttavuuden lisäämiseksi tulee Yhteen tehokkaaseen Elinvoimayksikköön integroida kaikki käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen, niin henkilöstö kuin rahatkin. Kuten muillakin avaintulosalueilla, elinvoimapalveluilla tulisi olla oma tulosjohdettava toimielin eli Elinvoimalautakunta.

Tulostavoitteet ja -raportointi kuten muillakin lautakunnilla, ja jonka valmistelijana toimii elinvoimajohtaja. Päätehtävänään kasvu- ja työllisyyspolitiikan kokonaisvaltainen johtaminen Rovaniemellä.

 

Elinvoimayksikön markkinalähtöinen tahtotila ja kunnianhimoisemmat tavoitteet tulee työstää selkeämmin kaupunkistrategiasta. Tavoitteet tulee asettaa konkreettisemmiksi ja seuranta hoidettava tehokkaammin – systemaattisemmin tuloskorttiraportoinnilla.

Nythän vapaamuotoinen raportointi tehdään kiireelliselle kaupunginhallitukselle  ja silloinkin vain elinkeinobudjetin puolikkaasta, jolloin ei synny riittävän hyvää kokonaiskuvaa elinvoimapanostuksien vaikuttavuudesta.  Koska kaupunkikonsernissa ei ole omaa elinvoimakokonaisuuteen erikoistunutta päätöksentekoelintä, toiminnan systemaattinen tulosjohtaminen on puutteellista.

 

Tuoreimmissa EK:n tutkimuksessa Rovaniemi saa huonot arvosanat yritysmyönteisyydessä. Elinvoima ja työllisyys ovat uudistuvan kaupungin tärkeimmät tehtävät. Miksi siis jarrutetaan merkityksellisiä uudistuksia.

Hyvät esimerkit tulevat kasvukaupungeista, joissa on onnistuttu paremmin luomaan toimivat yhteistyömuodot myös elinkeinoelämän sekä koulutus- ja kehitysyksiköiden kanssa ja joissa johdetaan elinvoimaresursseja tavoitteellisesti kokonaisuutena – tehokkaasti.

 

Rovaniemellä on kasvu- ja elinvoimapotentiaalia enempäänkin kuin nyt osataan hyödyntää. Valtuuston päätösten vaikuttavuuden lisäämiseksi Kokoomus on ajanut voimakkaasti sekä pormestarimallia että elinvoimapalveluiden omaa tulosaluetta.

 

Jatkossa organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksessa on varmistettava elinvoima- ja työllisyyspalveluille sille kuuluva avainrooli sekä dynaamisempi ote elinvoimapalvelujen strategiseen tulosjohtamiseen!

Hallituspaikkoja jakamalla tämä ongelma ja toisaalta mahdollisuus jätetään hoitamatta!

 

Taina Torvela