Blogi

MERKITYKSELLISET KASVU-UUDISTUKSET JÄÄDYTETTIIN | 29.05.2017

 

Hyvä puheenjohtaja, ajattelevat kollegat ja lehterin väki,

 

Alkuvuonna sovitun aikataulun mukaisesti meillä piti olla tässä valtuustokauden viimeisessa kokouksessa päätettävänä elinvoimapalveluiden toiminnallinen ja rakenteellinen uudistusesitys. Tätä kaupungin voimakkaamman kasvun kannalta keskeistä asiaa ei ole kuitenkaan tälle kokoukselle valmisteltu. Miksi ei?

 

Kuten kaikki merkit osoittavat, on Rovaniemellä potentiaalia enempäänkin kasvuun ja kehittymiseen. Miksei sen hyödyntämiseksi olla valmiita tekemään tarvittavia rakenneuudistuksia. Kasvu- ja Elinvoimapalveluille tulisi antaa sille kuuluva avaintulosaluestatus ja  -asema kaupunkiorganisaatiossa ja johtosäännöissä! Kuten uusi kuntalakikin osoittaa.

 

Nyt on sorruttu keskustelemaan ainoastaan vallankäytöstä eli siitä kuka ja ketkä istuvat kehitysyhtiön hallituksessa tai keskustelevat konsernijaostossa. Todellista vaikuttavuutta kaupungin kasvuun ja elinvoimaisuuteen saataisiin sillä, että myös elinvoimapalveluista poistetaan tehoton tilaaja-tuottajamalli ja luotaisiin vaikuttavuutta lisäävä johtamisjärjestelmä. Tämän valtuustokauden aikana tässä salissa ei ole käyty riittävän laaja-alaista ja markkinalähtöistä, päätöksiä linjaavaa elinkeinokeskustelua. Ehkä niitä käydään salongeissa – pienessä piirissä.

 

Rovaniemen sujuvamman kehittämisen esteen on hajautettu elinkeinotoimi. Nyt kaupunkistrategian mukainen elinvoimakokonaisuuden tavoitteellinen johtaminen ja seuranta ontuvat merkittäväksi. Elinkeinotoimelta puuttuu todellinen kokonaisuutta hallitseva, päätöksentekokykyinen vahva luottamusmies- ja tulosyksikköelin. Konsernijaosto ei ole sellainen.

 

Vaikuttavuuden lisäämiseksi tulee Yhteen tehokkaaseen Elinvoimayksikköön integroida kaikki käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen, niin henkilöstö kuin rahatkin. Kuten muillakin avaintulosalueilla, elinvoimapalveluilla tulisi olla oma tulosjohdettava toimielin eli Elinvoimalautakunta.

Tulostavoitteet ja -raportointi kuten muillakin lautakunnilla, ja jonka valmistelijana toimii elinvoimajohtaja. Päätehtävänään kasvu- ja työllisyyspolitiikan kokonaisvaltainen johtaminen Rovaniemellä.

 

Elinvoimayksikön markkinalähtöinen tahtotila ja kunnianhimoisemmat tavoitteet tulee työstää selkeämmin kaupunkistrategiasta. Tavoitteet tulee asettaa konkreettisemmiksi ja seuranta hoidettava tehokkaammin – systemaattisemmin tuloskorttiraportoinnilla.

Nythän vapaamuotoinen raportointi tehdään kiireelliselle kaupunginhallitukselle  ja silloinkin vain elinkeinobudjetin puolikkaasta, jolloin ei synny riittävän hyvää kokonaiskuvaa elinvoimapanostuksien vaikuttavuudesta.  Koska kaupunkikonsernissa ei ole omaa elinvoimakokonaisuuteen erikoistunutta päätöksentekoelintä, toiminnan systemaattinen tulosjohtaminen on puutteellista.

 

Tuoreimmissa EK:n tutkimuksessa Rovaniemi saa huonot arvosanat yritysmyönteisyydessä. Elinvoima ja työllisyys ovat uudistuvan kaupungin tärkeimmät tehtävät. Miksi siis jarrutetaan merkityksellisiä uudistuksia.

Hyvät esimerkit tulevat kasvukaupungeista, joissa on onnistuttu paremmin luomaan toimivat yhteistyömuodot myös elinkeinoelämän sekä koulutus- ja kehitysyksiköiden kanssa ja joissa johdetaan elinvoimaresursseja tavoitteellisesti kokonaisuutena – tehokkaasti.

 

Rovaniemellä on kasvu- ja elinvoimapotentiaalia enempäänkin kuin nyt osataan hyödyntää. Valtuuston päätösten vaikuttavuuden lisäämiseksi Kokoomus on ajanut voimakkaasti sekä pormestarimallia että elinvoimapalveluiden omaa tulosaluetta.

 

Jatkossa organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksessa on varmistettava elinvoima- ja työllisyyspalveluille sille kuuluva avainrooli sekä dynaamisempi ote elinvoimapalvelujen strategiseen tulosjohtamiseen!

Hallituspaikkoja jakamalla tämä ongelma ja toisaalta mahdollisuus jätetään hoitamatta!

 

Taina Torvela

 

ÄÄNESTÄMINEN VAIKUTTAA KUKKAROOSI | 02.04.2017

Kuntaverojen osuus jokaisen kukkarosta on merkittävä. Ei ole aivan sama keitä valtuustossa on tästäkin asiasta päättämässä. Uudet valtuutetut tulevat ratkaisemaan uustasoisesta verotuksesta. V 2019 SOTE-uudistuksen myötä kuntavero alenee 12,3 %, siirtyen valtion verotettavaksi. Vaikka kuntien veronkorotuksia hillitään sääntelyllä, on oltava tarkkana, ettei siirtymävaiheessa kokonaisverokanta nouse. Verotaso on merkityksellinen paitsi kaupungin elinvoimaisuuden, myös kaupungin kilpailukyvyn kannalta. Nyt maksamme 21 % kuntaveroa. Tärkeimpien kilpailijakaupunkien verotus on kevyempi, noin 19-20 %.

 

Rovaniemi syö enemmän kuin tienaa. Vaikka v 2016 tilinpäätös osoittaa 4,7 M€ plussaa, ei se kerro koko totuutta.  Tulokseen auttoivat positiiviset kertaluontoiset erät, kuten Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntalaskutusoikaisu 1,8 M€, lomapalkkavarauksen hyvitys 1,5 M€. Koko valtuustokauden ajan kaupungin vuosittaiset menot ovat olleet merkittävästi tuloja suuremmat. Rahoitusvaje oli v 2016 tilinpäätöksessä n 6 M€.  V 2017 talousvaje on 12 M€. Vielä vuonna 2015 vaje oli lähes 30 M€. Kesäkuussa 2015 puheenjohtajakaudellani vaadimme talouden ryhtiliikettä ja esitimme kriittiset menestystekijät tilanteen kohentamiseksi.

 

Kaupungin taloustilanne on jatkossa tiukempi. On kyettävä investoimaan tulevaisuuteen, kasvuun ja kehitykseen.  Palveluverkot ovat huonossa kunnossa ja infraa on kohennettava. Paineita verotuksen kiristämiseen on. Ensisijaisesti on kuitenkin käytävä läpi kaikki kuluerät, myös kasvatettava muita tuloja sekä kehitettävä rakenteita ja prosesseja. Kuntalaisten kukkarolle meneminen, joko verojen tai maksujen muodossa, on aivan viimeinen keino kaupungin talouden tervehdyttämisessä.

 

Toiminnan ja hallinnon tehostaminen on verovarojen vastuullista käyttöä.  Kokoomus on kuluneella valtuustokaudella painottanut talouden tervehdyttämistoimia ilman verokorotuksia.

 

 

Taina Torvela

yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (KOK)

Miksi uimahallihanke Rovaniemellä ei etene? | 23.03.2017

Uimahalli Ounasvaaralle ei etene ennenkuin keskustan uimahallipalvelut ovat ratkaistu. Rovaniemellä yksi tämän valtuustokauden puhutuin aihe on uimahalli (50m) ja siihen liittyvien palveluiden järjestäminen. Uimahallin investoinnista on tehty tarveselvitys, jossa vaihtoehtoina olivat keskustassa nykyisellä paikalla ja Ounasvaaralle Santasportin yhteydessä.

 

Tällä hetkellä Rovaniemellä on kaksi uimahallia (25m) keskustassa ja (25m) Santasportilla. Tältä pohjalta asiaa on käsitelty vapaa-ajan lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Kaikissa näissä toimielimissä Ounasvaaran (50m) vaihtoehto on äänestyspäätöksillä saanut eniten kannatusta.

 

Ounasvaaralle suunniteltu uimahalli edellyttää alueen kaavamuutosta ja paikoituksen uudelleen järjestelyjä. Kaavamuutokseen ja siihen liittyviin käsittelyihin pitää varata aikaa 2-4 vuotta. Sen lisäksi liikennejärjestelyt Valionranta-Ranuantie-Ounasrinne-Ounasvaarantie pitää ratkaista riippumatta uimahallin sijoituspäätöksestä.

 

Miksi uimahalli Ounasvaaralle ei etene? Miksi kaupunginhallitus ei käynnistä hanketta eikä anna suunnittelumäärärahaa? Onko muita vaihtoehtoja kuin mustavalkoinen keskusta/Ounasvaara? Näitä minulta on usein kysytty. Uimahallikeskustelussa on unohtunut se tahtotila joka on ollut itselläni ja monella muualla valtuutetulla. Eli ensin pitää päättää keskustan uimahallin ja siihen liittyvien palveluiden jatkuminen. Sen vuoksi valtuuston päätös on jämähtänyt paikalleen.

 

Julkisuudessa asiaa on käsitelty erilaisin kirjoituksin varsin mustavalkoisesti ja vähemmälle huomiolle jäänyt vaihtoehto, jossa ensisijaisesti turvataan keskustan uimahallipalvelut ja vasta sen jälkeen tehdään mahdolliset suunnittelu-ja investointipäätökset Ounasvaaralle.

 

Nykyisen kaupungin omistaman uimahallin käyttäjät ja sitä puolustavat ovat vahvasti viestittäneet, että terveyttä sekä hyvinvointia edistäviä palveluita pitää olla helposti saavutettavissa keskustan alueella, nyt ja tulevaisuudessa.

 

Juhani Juuruspolvi (kok)

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen

Ylikylän ja Vennivaaran palvelut kuntoon | 21.03.2017

Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Keskusta-Ounasjoki alueille keskeisiä maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Ylikylä-Vennivaaran asuinalue siis jatkaa laajenemistaan, mutta tärkeitä palveluita puuttuu edelleen.  Ylikylä-Vennivaaran alueella asuu n. 4500 henkilöä ja se on pitkään ollut yksi nopeimmin kasvavia asuinalueita Rovaniemellä. Asukasmäärä on kasvanut tasaisesti noin 100-200 henkilöllä vuosittain. Vennivaaran uuden laajennuksen myötä arvioitu asukasmäärän lisäys on noin 1000 henkilöä.

 

Liikekeskusta ja päivittäistavarakauppaa on odotettu alueelle jo pitkään. Ylikylän ja Vennivaaran väliselle alueelle, Kittiläntien varrelle on kaavoitettu Gardininkujan liikerakennustontti. Tontille on etsitty ostajaa jo kauan. Kaupunginhallitus kevensi luovutusehtoja viime vuonna ja tällä hetkellä tontti on saamani tiedon mukaan varattu. Toivottavasti varaus johtaa liikekeskuksen rakentamiseen. Vennivaara-Ylikylä on ollut merkittävä ja koko ajan kasvava asuinalue jo yli kymmenen vuoden ajan ja palvelut olisi ollut syytä saada asukkaiden ulottuville jo kauan sitten. Mielestäni on nyt erittäin tärkeää huolehtia siitä, että tässä ja myös vastaavissa tapauksissa tonttien luovutusehdot ovat sellaiset että ne todella edistävät myyntiä tai vuokrausta, houkuttelevat uusia yrittäjiä ja tärkeät palvelut asuinalueilla saadaan kuntoon. Kaupunki voisi myös sitoutua vuokraamaan osan rakennettavien liikerakennusten tiloista omaan käyttöönsä ja tämä seikka voi olla yhtenä edistävänä tekijänä tonttien luovutuksissa.

 

Ylikylä-Vennivaaran alueella asuu paljon lapsiperheitä. Kaikki koululaiset eivät ole Ylikylän koulun tiloihin enää mahtuneet ja korvaavia tiloja on pitänyt hankkia muualta. Vennivaaran alueen laajentuminen ja tehtyjen väestöennusteiden toteutuminen tarkoittaa lähes yhden luokallisen lisäystä jokaiseen peruskouluikäluokkaan. Pitkän selvitystyön jälkeen koulutuslautakunta lopulta päätti, että Ylikylän koulu laajennetaan yhtenäiseksi peruskouluksi (4+4 sarjaa). Tämä oli erittäin hyvä päätös ja sillä on merkittäviä vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Laajennuksen tarveselvitys on nyt tehty ja syyskuuhun 2017 mennessä valmistuvasta hankesuunnittelusta vastaa Tilaliikelaitos. Saamieni tietojen mukaan koulun laajennuksen yhteydessä puretaan vanha ns. Kivikoulu, joka on kärsinyt toistuvista sisäilmaongelmista. On sanomattakin selvää, että tämä on erinomainen päätös. Laajennuksen yhteydessä Ylikylän päiväkodin tilat siirtyvät samoihin tiloihin koulun kanssa. Tämä on järkevää, sillä päiväkodin tilat ovat myös remontin tarpeessa. Samoissa tiloissa toimiminen tekee myös luontevaksi siirtymisen varhaiskasvatuksen piiristä perusopetukseen.

 

Tilastollisesti Ylikylä-Vennivaara alueella asuu Rovaniemen asuinalueista toiseksi eniten 0-14-vuotiaita lapsia. Tämän vuoksi koulu- ja päivähoitopalvelut ovat korostuneessa roolissa. Alueella toimii jo kaupungin oman päiväkodin lisäksi yksityisiä palvelusetelipäiväkoteja, mutta tulevaisuudessa palveluntarjoajia tarvitaan varmasti lisää. Myös perhepäivähoitoa eri muodoissaan tulee alueella kehittää. Näkisin myös tärkeäksi äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden ja mahdollisesti myös avoimen päiväkodin sijoittamisen joko laajennettavan koulun tai rakennettavan liikekeskuksen yhteyteen.

 

Piia Hanni

Ylikylä, kuntavaaliehdokas

Rovaniemellä uidaan käsipohjaa | 17.03.2017

Rovaniemellä uimahalliasiassa uidaan edelleen käsipohjaa, vaikka päätös sijoittamisesta on jo tehty. Vaalihuumassa nousee esiin ”trumppilaisen” hengen mukainen vaihtoehtoinen totuus.

Kaupungin uimahalli on tullut tiensä päähän. Vanhaa ei kannata remontoida. Uusi 25 metrin allas maksaisi vähintään 10 miljoonaan euroa. Näin pientä ei edes pidä rakentaa, koska nykyinenkin on ahdas. Tarvitaan isompi allaskoko.

 

Kaupungin rakentamana uimahallin investointi- ja ylläpitoeurot otetaan niukasta liikuntabudjetista. Vuosittaiset ylläpitokulut nousisivat ainakin miljoonalla. Sen kasaamiseksi joudutaan leikkaamaan urheiluseurojen liikuntavuorojen avustamista ja toiminnan tukemista, liikuntakerhomäärärahaa sekä latujen ja muiden pienliikuntapaikkojen kunnostusta. Urheiluseuratoiminnan tukien supistuessa harrastusmaksut kallistuvat.

 

Tällä uimahalliratkaisulla tehdään karhunpalvelus rovaniemeläisille liikunnan harrastajille, etenkin lapsiperheille. Samat tahot, jotka vielä vaativat uimahallia keskustaan, samat moittivat korkeista harrastusmaksuista. Keskuskenttä ja Ounasrinteen liikuntahalli pienensivät liikuntamäärärahoja dramaattisesti.

 

Oukulla on riittävät paikoitustilat. Isossa altaassa on kylliksi vesipinta-alaa. Sinne pääsee samanaikaisesti uimaan, vesijuoksemaan ja -jumppaamaan, leikkimään, treenaamaan, uimaopetukseen ja kuntoutumaan.

Ounasvaaran uimahallikonsepti on kustannustehokas ja edullinen. Kaupungille jää ylläpitokuluista 1/3 osuus uimahallitoimintaa operoivan yhtiön vastatessa omalla asiakashankinnallaan lopusta. Kaupungin osuus 740 000 € vuodessa olisi sama, jonka se maksaa nyt vanhan uimahallin ylläpidosta. Porissa vastaavan kokoisen uimahallin ylläpito maksaa veronmaksajille 1,8 milj. euroa vuosi. Se jää maksettavaksi lipputulojen jälkeenkin.

 

Oman uimahallin ylläpidosta vastaavat Rovaniemen veronmaksajat, myös ne 90 % asukkaista, jotka eivät uimahallia käytä. Tarkat kannattavuuslaskelmat on tehty ja konsepti Oukulla pystytään toteuttamaan. Operaattorina toimivan yhtiön kanssa on tehtävä sopimus rovaniemeläisten lippuhinnoista. Keskihinnan pitää pysyä suunnilleen samalla tasolla, mitä se nyt on. Uimahallin ylläpito ei kaupungille saa nousta nykyistä kalliimmaksi, vaikka uusi uimahalli olisi vesipinta-alaltaan neljä kertaa nykyistä suurempi.

 

On helppo ymmärtää ja tukea Ounasvaara -ratkaisua. Kaupunki säästää vähintään miljoonan vuodessa. Se summa voidaan sitten osoittaa muuhun liikuntatoimintaan. Liikenne- ja yhteysjärjestelyt eivät ole ongelma. Sairaalaratkaisun takia niitä suunnitellaan jo nyt. Pääasia on, että julkinen liikenne pelaa ja palvelee. Vaikka kaupunki siirtää tukensa Oukulle, se voisi vuokrata nykyisen hallin yrittäjälle, joka tarjoaisi palveluja keskikaupunkilaisille.

Leena Jääskeläinen kuntavaaliehdokas (kok.)

KUNNIANHIMOA! KASVUA! | 15.03.2017

Rovaniemi ansaitsee paremman kilpailuaseman. Kaupungilla on potentiaalia merkittävämpään kasvuun ja vetovoimaisuuteen.  Siksi kaupunkistrategiamme tulisi olla paljon kunnianhimoisempi ja konkreettisempi niin, että se edellyttää keskittyneemmin panostamaan vaikuttavuudeltaan vahvempiin, elinvoimaa ja kasvua edistäviin asioihin.

 

Kunnallisen päätöksenteon tulee pohjautua aina kaupunkistrategiaan, joka on tärkein päätoimintaohjelma, johon kaikki muut ohjelmat, kuten elinvoima- ja hyvinvointiohjelmat, pohjautuvat.  Kaupunkistrategian tulee määritellä selkeä sitouttava tahtotila eli visio mihin kaupunkia ollaan johtamassa. Sekä toimintaa ohjaavat vahvat arvot, ne pääperiaatteet, jotka eivät ole ”kaupan”. Siinä tulee linjata strategiset painopisteet ja resurssien käyttö tavoitteineen ja seurantapisteineen.  Yksinkertaisesti siinä tulisi olla auki kirjoitettuna kaupungin kilpailukykyinen menestystarina.

 

Kuntalainkin mukaan kaupunkistrategian tulee perustua asiantuntevaan arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Hyvä kaupunkistrategia ottaa rohkeasti kiinni tulevaisuudesta, huomioi trendit sekä erilaiset merkittävät kehityssuunnat, asukas- ja elinkeinolähtöisesti ajatellen.  Strategia on siis faktaan ja näkemykseen perustuva, kaikkia toimintaa ohjaava ohjekirja. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien esityksien tulee nojautua aina tähän strategiaan. Jos muuta päätetään, on syytä muistuttaa poliitikkoja ja virkamiehiä, että nyt toimitaan itseä vastaan.

 

Nyt kaupunkistrategian visio: Rovaniemi on vuonna 2030 kasvava arktisen osaamisen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu yhdessä tehtävään sujuvaan arkeen puhtaassa luontoympäristössä.  Mielestäni tahtotilan tulisi olla rohkeampi ja kunnianhimoisempi, kilpailuasemaamme paremmin haastava ja eteenpäin vievä.

Meillä on mahdollisuus kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi arktisten erikoisosaajien monialaiseksi keskukseksi sekä Skandinavian liikunta- urheilumatkailun pääkaupungiksi. Rovaniemen tulisi olla globaalin vetovoimaisuuden lisäksi jatkuvasti uudistuva ja kehittyvä.

 

Taina Torvela

yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (KOK)

Valionranta monipuolisesti sekä matkailun että kaupunkilaisten käyttöön | 18.02.2017

Kaupunginhallitus on pyytänyt kaupunkilaisia kertomaan mielipiteensä ja antamaan ehdotuksia Valionrannan tulevasta käytöstä. Yleiskaavan mukaan Valionrannan eteläosa on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alueelle saa sijoittua majoitusrakennuksia sekä virkistysuimala ja/tai talviuintikeskus yleiseen käyttöön. Mielestäni tämä upea paikka kauniin Kemijoen rannalla on saatava monipuolisesti sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden ympärivuotiseen käyttöön. Paikalle suunnitellun hotellin yhteyteen sopisivat erittäin luontevasti erilaiset ohjelmapalvelut, kuten kelkka- ja koirasafarien lähtöpaikat, opastetut hiihtoladut ja kävelyreitit Ounasvaaralle sekä Kemijoelle, nuotiopaikat, ulkoilmaravintolat, avantouinti, kaupunkiin toivottu yleinen sauna sekä muut aktiviteetit.

 

Alueen palveluiden tulisi ehdottomasti houkutella sekä kaupunkilaisia että matkailijoita. Vaikka Rovaniemen ja koko Lapin matkailu onkin nyt suuressa nosteessa, emme kuitenkaan saa suunnitella Valionrannan käyttöä ainoastaan matkailun tarpeita palvelemaan. Myös rovaniemeläisten täytyy voida nauttia kaupungin upeimpiin kuuluvan ranta-alueen suomista virkistysmahdollisuuksista. Näin voimme parhaiten varmistaa myös alueen ympärivuotisen käytön, joka ei ole riippuvainen matkailusesongeista. Tämä on tärkeää myös alueelle sijoittuvien yrittäjien näkökulmasta katsottuna.

 

Virkistysalueeksi Valionranta-alue sopii sijaintinsa vuoksi erittäin hyvin, sillä keskustasta ja Ounasvaaralta on alueelle kävelymatka. Mielestäni koko ranta-aluetta tulisi kehittää yhtenäiseksi ja sitä tulisi kiertää kävelyreitistö, joka yhdistäisi myös Jätkänkynttilän- ja Ounaskosken sillat. Uimaranta-alueella pitäisi olla ympärivuotisesti erilaisia toimintoja, eikä hienon puistoalueen soisi olevan käyttämättömänä yli puolet vuodesta. Kaupunkilaiset ja matkailijat voisivat luontevasti kohdata toisensa ja nauttia alueen suomista mahdollisuuksista. Alueella voisi olla talvella hiihtolatuja lapsille, luistelukenttiä, jää-/lumiveistoksia, sekä erilaisia ulkoilutapahtumia. Kesällä uimaranta-alueella voisi järjestää esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntatapahtumia.

Kaupunkilaisten, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden tulisi saada alue vaivatta järjestämiensä tapahtumien käyttöön. Uimaranta-alue täytyy saada houkuttelevaksi muinakin kuin kesän hellepäivinä ja näin voisimme ottaa kaupungin kauneimmat ranta-alueet viimeinkin kunnolla monipuoliseen ja ympärivuotiseen käyttöön.

 

Piia Hanni

 

KUNTALAKI JA ALUELAUTAKUNNAT | 18.02.2017

Aluelautakuntia koskevassa keskustelussa on esitetty eräitä lakiin nojaaviksi väitettyjä   näkökantoja, jotka antavat aiheen ihmettelyyn. Omistan tämän tekstini kokoomuksen valtuustoryhmälle jo senkin vuoksi, että minut on valittu yhdeksi samaisen puolueen kuntavaaliehdokkaaksi.

 

Kuntalakia uudistettiin eräiltä osin talvella 2015. Lähidemokratiaan liittyvät kysymykset näyttävät olleen siinä sivuosassa ja lähinnä pyrittiin luomaan lainsäädännölliset edellytykset asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle (1§). Lausuma on sikäli merkityksellinen, että lain ristiriitaisten tulkintojen arviointiperusteena on lakitekstissä ilmaistu tarkoitus. Lienee myös selvää, etteivät paikalliset hallintosäännöt voi syrjäyttää kuntalakia.

 

Lain 36§ nimeää kunnan osa-alueen kehittämiseen tähtäävän alueellisen toimielimen lauta- tai johtokunnaksi. Esitetty toimikunta-nimike on tälle lainkohdalle tuntematon. Nähdäkseni toimikunnalla viitataan yleensäkin hallinnossa projektiluonteista erityistehtävää hoitamaan asetettuun ryhmään. Lain mainitsemalle alueelliselle toimielimelle annetaan kieltämättä mahdollisuus lausuntojen antamiseen. Mutta laki viittaa noin sanoessaan koko kuntaa koskeviin valmisteluhankkeisiin, esimerkkeinä kuntastrategia ja talousarvion laadinta. Aluelautakunnat ovat myös antaneet tämänkaltaisia lausuntoja, mutta niiden merkitys on jäänyt käytännössä vähäiseksi.

 

Kuntalain 15§ tosiaankin määrää valtuuston kokoonpanoon vaikuttavat vaalit pidettäviksi joka neljäs vuosi. Lain 91§ puolestaan antaa valtuustolle mahdollisuuden siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille. Esim. lautakuntaa valittaessa tyytymättömällä valtuustoryhmällä on käytettävänään lain 105§;n määräykset suhteellisista vaaleista.

 

Käytännössä homma pyörii siten, että aluelautakunta saa vuosittain tietyn suuruisen euromääräisen talousarvio-osuuden, jonka käyttämistä se budjettivaltansa puitteissa ja 3 kuukauden reaaliajassa seuraa. Lain 1§:n määrittelemänä tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Tätä voitaneen pitää lähidemokratiana.

 

ERKKI PÄÄKKÖNEN

YTT

Yläkemijoen aluelautakunnan jäsen

 

 

Voidemestarit kuriin | 13.02.2017

Rovaniemen kaupungin hallinnoinnissa on tulollaan melkoinen uusjako. Kaupunginhallituksen jäsenistä koostuva ryhmä on sorvaillut uutta hallintosääntöä ja  organisaatiota jo toista vuotta.

 

Yhtenä siirtokohteena on tilaliikelaitos. Ympärillä häärii jos jonkinlaista voidemestaria. Taustastaan riippuen joku yrittää pistää liikelaitoksen toimintaan luistoa, toinen pitoa. Muutama jäsen kaihtaa joukkuejohtajaa, muutama vaatii ”valmentajaa” tilille. Joillekin ei ”maasto” ole mieluinen, koska se on joko liian etäällä tai hallinnollisesti vaikeakulkuinen.

 

Tilanne muistuttaa veteraanihiihtäjien MM-kisoihin valmistautumista,

jossa viestijoukkueiden kasataan ja paikkoja keskenään jaetaan ennen kuin yhtään näyttöä edes on annettu.

 

Rovaniemen ”liikelaitospoukkoilulla” on lyhyt mutta sitäkin kerkeämpi menneisyys. Työterveysliikelaitos perustettiin 2006 ja tilaliikelaitos 2008. Aluksi ne toimivat erillään. Sitten sai alkunsa liikelaitosjohtokunta, jonka alaisuuteen tuli myös Napapiirin Vesi. Viimeksi mainittu yhdistettiin Rovaniemen Energiaan muutaman vuoden yhteiselon jälkeen. Mukaan tuli ruoka- ja puhtauspalvelujen taseyksikkö. Viime vuoden alusta tilaliikelaitokseen liitettiin osa kiinteistöpalvelusta. Nyt työterveysliikelaitos on yhtiöitetty. Se poistui liikelaitosjohtokunnan alaisuudesta vuoden vaihteessa.

 

Tilaliikelaitosta siirretään sen mukaan, miltä tuntuu tai näyttää tai kuka eniten haluaa. Halutaan poliittista ohjattavuutta mutta vähää välitetään alan hallinnasta. Harva tietää millaista toiminnallista etua asioiden hoitamisessa liikelaitosmuoto tarjoaa ja millaisia tehtäviä ja vastuita liikelaitoksella kuntalainkin perusteella on.

 

Kaupunginhallituksen osaksi on suunniteltu jaostoa, joka hoitaisi tila-asiat peruskorjauksesta, perusparannukseen, kiinteistöjen huoltoon ja hoitoon, antaisi lausunnot ja palvelisi muita kaupungin yksikköjä. Jos asiat hoitaisi kaupunginhallitus itse, kuusituntiset kokoukset pidentyisivät ainakin 2-3 tunnilla. Ylitöiksi menisi. Onko tarpeeksi rakennusalan asiantuntemuskaan?

Rovaniemen liikelaitoskokeiluista ei ole kerätty valtuuston edellyttämiä selvityksiä eikä tehty analyysia eri organisaatiomuotojen eduista eikä haitoista. Tilaliikelaitos tulee pitää liikelaitosmallisena asiantuntijaorganisaationa, jotta sen toimintakyvystä saataisiin muutakin kuin mutu-tuntumaa.

 

Nyt on pikemminkin syynätty kuka ja kuinka asioita hoidetaan ja unohdettu kaupunginhallituksen oma osuus monissa hankkeissa. Mikäli hallinnointimuodon muutokset tapahtuvat asemassa olevia henkilöitä ja heidän osaamisvarojaan arvioiden, se osoittaa organisaatio-osaamisen täydellistä puutetta.

Leena Jääskeläinen

 

 

 

 

Tulipalojen sammuttelusta kokonaisuuden hallintaan | 10.02.2017

Rovaniemen kouluverkko on ollut melkoisessa myllerryksessä viime vuosina. Useat koulut

ovat kärsineet sisäilmaongelmista ja uusien tai kasvavien asuinalueiden myötä kouluverkko

ei ole pysynyt kehityksen mukana.

 

Sisäilmaongelmat ovat erittäin valitettavia oppilaiden ja opettajien kannalta. Kuntalaki

määrää kunnan velvollisuudeksi huolehtia turvallisesta oppimisympäristöstä. Koulujen

kunnosta huolehtiminen ei saa kaatua yksinomaan koulun rehtorin harteille. Hänen

tehtävänsä on johtaa koulun opetustyötä, ei toimia rakennusvalvojana tai vastata

rakennuksen vikojen raportoinnista.

 

Säästöistä puhuttaessa tulee muistaa, että ilmastoinnin säätäminen liian pienelle esim.

loma-aikoina tai viikonloppuisin, ei ole säästöä, vaan aiheuttaa ongelmia rakennuksissa

joihin ilmastointi on suunniteltu sen toimivuuden kannalta välttämättömäksi osaksi.

Rovaniemen kaupunkiin tulee laatia pitkän tähtäimen strategia, jolla varmistetaan toimiva ja

terveellinen kouluverkko. Koulurakennusten elinkaari tulee arvioida, järjestää tarvittava

seuranta, huoltopalvelut ja tarkkaan harkita, millä ehdoilla Rovaniemen kaupunki maksaa

vuokraa koulukiinteistöistä tulevaisuudessa.

 

Sara Tuisku, luokanopettaja Kunnallisvaaliehdokas (kok.)