Blogi

KAUPUNGIN UUDET KIINTEISTÖHANKKEET TULEE TOTEUTTAA VUOKRAMALLILLA | 12.11.2018

Veli-Matti Kilpimaa
Kaupunginvaltuusto 12.11.2018
Ryhmäpuheenvuoro koskien talousarvion 2019 käsittelyä – Kiinteistöt ja tilahallinta

    

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat
    

Vuosien tekemättömyys on aiheuttanut laajasti keskustelua Rovaniemellä viime viikkoina. On otettu kantaa puolesta ja vastaan. Asioita on tutkittu ja tulkittu. Tekemättömyyttä on ollut ja tänään se näkyy täällä valtuustosalissa kaupungin talousarvion käsittelyssä.
  

Kaupungin kiinteistöissä ja tilahallinnassa näkyy tekemättömyys erityisen voimakkaasti. Tilaa on kaupungilla paljon, mutta tilat ja tarve ei kohtaa. 30% kaupungin omistamista tiloista on tyhjillään. Ongelmia on kiinteistöissä runsaasti ja tilat ei palvele tämän päivän tarpeita. Rakennuksissa on rakennusvirheitä, sisäilmaongelmia ja korjausvelkaa. Uusien kiinteistöjen tarve on valtava ja kaikki tarpeet tulisi tyydyttää nopeasti.
  
Erityisen paljon kiinteistöjen ja tilojen tarvetta muokkaa palveluverkkojen muutokset. Palveluverkkojen uudistus käynnistyi vihdoin viime valtuustokauden lopulla ja tällä valtuustokaudella ne on tarkoitus viedä loppuun. Tekemättömyys palveluverkoissa on kestänyt kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisestä asti ja tämä näkyy kiinteistöissä ja tilojen hallinnassa.
  
Valtuusto on linjannut useaan kertaan, että tyhjistä tiloista luovutaan, tilat tulee olla tehokkaassa käytössä ja rakennuksien on oltava turvallisia ja terveitä. Arvoisat valtuutetut ja virkamiehet, onko näille asioille tehty riittävästi vai onko jotakin jäänyt tekemättä? Olen kuullut lukemattomia määriä syitä, miksi näitä asioita ei voida tehdä. mm. kiinteistöjä ei voi myydä, kun niiden tasearvo on korkeampi, kuin myyntihinta, kiinteistömarkkinat menee Rovaniemellä sekaisin, jos kaikki laitetaan kerralla myyntiin, maankäyttö hinnoittelee kiinteistöjen maa-alueet liian korkeiksi, KH on linjannut maan myynnin ehdot sellaiseksi, että ei mene kaupaksi. Kaupan esteitä riittää, joten voisiko joku esittää miten ne esteet puretaan? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tässä salissa olevat henkilöt voi tehdä esityksiä ja päätöksiä esteiden purkamiseksi. Korjatkaa, jos olen väärässä.
  
Tuleeko kaupungin omistaa, rakentaa ja ylläpitää kiinteistöjä, jotta voidaan tuottaa kuntalaisille palvelut?
Kokoomuksen ryhmän mielestä ei tarvitse. Kiinteistöihin on sidottu valtavasti pääomia ja vielä enemmän on rahaa menossa uusiin investointeihin. Kaupunki ottaa tarpeettoman suuria riskejä kiinteistöjen rakennuttamisessa. Rakentamisen riskit on realisoitunut useita kertoja. Viimeksi Sinetässä ja Ounasrinteellä. Myymällä kaupungin omat kiinteistöt ja siirtymällä vuokramalliin varmistamme, että kiinteistöihin liittyvät riskit on hallinnassa ja kaupunki voi keskittyä ydintehtävään. Tuottaa laadukkaita palveluita kaupunkilaisille.
  
Kiinteistöjen myynnillä kaupunki tulouttaa helposti 50-100m€ rahaa ensivuoden aikana. Uusien tilojen hankkiminen vuokramallilla ei edellytä lisälainan ottoa. Vuokrat tiedetään 20 vuotta eteenpäin tarkasti
yllätyksiä ei tule. Hallintokunnat tulevat säästämään vähintään 1m€ toiminta menoissa, joka vuosi. Tilojen tarpeeseen voidaan vastata nopeasti. Tilat ovat uusia ja turvallisia.
  
Rovaniemen kaupungin kiinteistöjen hallinta ja tilojen käyttö on tehty aika hankalaksi hallintosäännöillä. Kun hallintokunnissa on tilojen tarvetta, lähtee sieltä pyyntö Tilaliikelaitokselle, joka valmistelee esityksen lautakunnalle. Kun uusia tiloja tarvitaan, Tilaliikelaitos valmistelee tilaohjelman, hankesuunnitelman ja budjetin, joka esitellään lautakunnalle. Lautakunnan päätöksen jälkeen toimeenpano siirtyy Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy:n omistamalle tytäryhtiölle Rovaniemen Kaupunkikiinteistöt Oy:lle, joka laittaa rakennuttamisen käyntiin, ellei kyseessä sitten ole uimahalli tai vastaava urheiluhallikiinteistö, jonka rakentaa Lappi Areena Oy. Nämä kiinteistöjen omistus ja rakennuttamisyhtiöt vuokraa tilat tilaliikelaitokselle, joka välivuokraa tilat hallintokunnille. Tästä ei ainakaan voi sanoa että tilahallinnassa olisi tekemättömyyttä. Kustannustehokasta ja järkevää tilanhallintaa tämä ei myöskään ole.
  
Selkeyttämällä kiinteistöjen omistusta ja tilojen hallintaa säästämme paljon rahaa ja tuloutamme kaupungin kassaan miljoonia rahaa. Emme tarvitse veronkorotuksia, vaan toimeenpanoa valtuuston päätöksille.

Rovaniemen on oltava houkutteleva, uudistuva ja elinvoimainen arktinen pääkaupunki! | 12.11.2018

Ryhmäpuhe 12.11.2018
Sara Tuisku, kaupunginhallituksen jäsen
    

Työllisyyden hoito, kasvupolitiikka ja hankinnat
    

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja Rovaniemeläiset
    

Työttömyysluvut ovat pienentyneet ja vuonna 2017 työttömyysasteen ollessa 13,3%. Vuoden 2017 työmarkkinatuen kuntaosuus oli kuitenkin 5,4M€. Tämä on niin merkittävä raha Rovaniemen kokoisessa kaupungissa, että meidän on löydettävä keinot sen pienentämiseksi. Tuetun työllistymisen osuuskunnalla voi olla merkittävä rooli tulevaisuudessa ja Kokoomuksen ryhmä kannattaa osuuskunnan perustamista lämpimästi.
  

Meidän tulee pureutua etenkin vaikeimmin työllistyvien joukkoon ja saatava nämä henkilöt kiinnittymään yhteiskuntaan tavalla tai toisella. Kokoomuksen ryhmä kannattaa esitettyä lisäystä Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämisestä 1 Me yhdessä kaupungin työllistämisyksikön ja Eduron kanssa. Rooleja työllisyyden hoidossa tulee entisestään selkeyttää. Uusien työpaikkojen luomisessa ja olemassa olevien turvaamisessa on tehtävä laajaa avaintoimijoiden välistä yhteistyötä ja kytkettävä työ- ja elinkeinopolitiikka tiiviisti yhteen.
  
Työllisyyden kohtaanto-ongelmaan voimme pureutua kaupunkina toimimalla houkuttelevana asuinympäristönä! Harvoin perheet muuttavat pelkän työn perässä, koko kaupungin vetovoimaisuudella ja elinvoimalla on väliä! Rovaniemen on oltava oman strategiansa mukaisesti elinvoimainen arktinen pääkaupunki! Houkutteleva, elinvoimainen ja uudistuva. Kuntalaisten ostovoimaa pienentämällä ja veroja korottamalla sitä ei tehdä!
  
Kasvu ja kaavoitus. Siinäpä yksi pari. Rakennusluvat ja rattaiden pyöriminen. Asenne ja palvelu. Mielikuvien syntyminen ja asukasluvun kasvaminen. Siinäpä niitä kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Mistä aloitetaan? Olemmeko mahdollistajia vai jarruttajia? Palvelu ja asenne on kaiken lähtökohta. Entäpä missä on innovaatiot? Miten hyödynnämme Lapin korkeakoulujen kanssa yhteistä tulevaisuuden kuvan kehittämistä ja konkreettisia tekoja? Emme niin mitenkään. Innovaatioista syntyy kasvu ja uudet yritykset. Mietitäänpä vaikka suomalaisen peruskoulutuksen vetovoimaa. Miten me tällä hetkellä sitä hyödynnämme? Emme mitenkään.
  
Vertailu tai naapurien vakoilu on turhaa, vai onko? Oulussa toimii Business Oulu, jolle on linjattu selkeät tavoitteet yritysten määrän kasvusta ja palveluista.
  
Ilman tavoitetta ei tule myöskään tulosta. Uuden elinvoimajohtajan harteille ladataan nyt paljon vastuuta, mutta tämä ei riitä, ellei meillä ole selkeää kuvaa ja tavoitetilaa mihin pyrimme! Nyt kysytään sitä omistajan kuuluisaa tahtotilaa jälleen kerran. On kehitettävä, toimittava linkkinä, innovaattorina, kohdattava ja saatava Rovaniemelle lisää hyvää pöhinää! Kaavoitus tulee saada tiiviiksi osaksi tyhjillään olevien kiinteistöjen ja tonttien kehittämistä. Sieltäpä niitä tuloja! Meillä ei ole satamaa tai merkittävää teknologia-teollisuutta, mutta meillä voi olla innovaatioita ja uusia palveluita!
  
Kasvua ja työpaikkoja syntyy pieniin yrityksiin. Rovaniemen kaupunki voi osaltaan vaikuttaa kasvuun ja alueen elinvoimaan suuntaamalla omat ostonsa ja hankintansa näihin. Kuntien rooli on merkittävä oman kunnan alueen elinvoimaisuuden lisääjänä.
  
Suomen yrityksistä 93,4 prosenttia on Mikro-yrityksiä eli alle kymmenen hengen yrityksiä.
  
Rovaniemen tulee valmistella ja tiedottaa hankinnoista niin hyvin, että näillä mikroyrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Tätäkin tärkeämpää on pilkkoa hankinnat, jotta paikalliset pienet yritykset kykenevät kilpailutukseen osallistumaan tai muodostamaan yritysten yhteenliittymiä. Kilpailutuksen laadinnassa on oltava tarkkana, ehdot eivät saa olla liian tiukkoja tai rajaavia! Tulee myös muistaa että edullisin hinta ei todellakaan takaa laatua!
  
Kyse on näkökulman vaihtamisesta. Kunnan tulee ensisijaisesti huomioida oman kunnan elinkeinoelämän tarpeet. On muistettava että hankintalaki ohjaa ensisijaisesti menettelyä ja se, minkälaisia hankinnat ovat, on kiinni meistä, eli tilaajasta.
  
Julkinen hankinta tulee nähdä mahdollisuutena! Kilpailutuksen tulee olla mahdollisimman avointa ja vuoropuhelua yritysten suuntaan tulee lisätä. Meidän on siirryttävä miettimään jokaisen hankinnan vaikuttavuutta aluetalouteen!
  
On erittäin merkityksellistä että jokainen kunnan päättäjä ja virkamies tiedostaa yhteisten verovarojen käytön merkityksen maakunnan talouden näkökulmasta.
    
Kokoomuksen ryhmä edellyttää hankintojen osalta muutoksia!
    
Esitämmekin että s.38 Talouden uudistamisohjelmaan lisätään kohta kaupungin hankintojen kilpailutuksen osalta hankintojen pilkkomisesta ja kunnan elinvoiman vahvistamisesta.
    
Keskustan esitykseen ehdotamme lisäystä: Lisäys s. 68 kohtiin Aikuisten ja työikäisten sekä Ikäihmisten palvelut: Kehitetään ja kasvatetaan hallitusti palvelusetelitoimintaa vammais-, vanhus-, ja hyvinvointipalveluissa sekä selvitetään mahdollisuudet palvelusetelitoiminnan käyttöön laajemminkin perusturvan toimialalla.
  
Valmistellaan palvelusetelimalllia, vaihtoehdoksi jo kilpailutetuille palveluille. Tällä turvataan valinnanvapautta ja pienyrittäjyyttä.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä veroprosenttia ei tule nostaa | 12.11.2018

Päivi Alaoja
Kaupunginvaltuusto 12.11.2018
Ryhmäpuheenvuoro koskien talousarvion 2019 käsittelyä – Teema 1 Talouden johtaminen ja veroprosentti
   

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kollegat, virkamiehet ja muut kokousta seuraavat
   
Jos minun oma perheeni joutuisi yhtäkkiä taloudelliseen ahdinkoon, toinen meistä vaikka kuolisi yllättäen, mitä minä tekisin? Kysyn myös sinulta, onko sinulla olemassa elämän varasuunnitelma, jonka mukaan ryhtyisit toimimaan silloin, kun tulot eivät yksinkertaisesti riitä ja totuttuun ei ole varaa? Ensimmäisenä et ehkä menisi lakki kourassa pankinjohtajan puheille. Et liioin kehtaisi pyytää lainaksi sukulaisiltasi, tuskin myöskään vanhempiesi säästöistä.
  
Jos minä tuossa tilanteessa olisin edelleenkin jokseenkin järkevä ja toimintakykyinen, lähtisin ensimmäisenä karsimaan turhat kulut. Kaikki mikä ei olisi elämässäni välttämätöntä, joutaisi kriisin keskellä pois. En näkisi mitään muuta vaihtoehtoa kuin sopeuttaa menoni muuttuviin tulohini. Helpommin sanottu kuin tehty, vai mitä?
  
Kun yritystä kohtaa ankeat ajat, mitä se tekee? Se sopeuttaa.
Yrityksissä eletään ostavien asiakkaiden rahoilla. Ellei asiakas osta, jää liikevaihto saamatta, kate saamatta, velat maksamatta, ja niin edelleen. Ahdinkoa voidaan paikata hintojen nostolla vain, jos markkinatilanne sen sallii. Koska asiakas kuitenkin aina äänestää jaloillaan, tuo tärkeä ääni voi hinnankorotuksen johdosta mennä jatkossa kilpailijalle.
  
Tulot eivät ole automaatti myöskään kaupungille. Aivan kuten yrityksen tulevaisuus on aina epävarma ja riskipitoinen, myös kunnan tulevaisuutta leimaa monitahoiset yhteiskunnan muutokset, joiden taloudelliset vaikutukset heijastuvat kaupungin talouteen. Oleellista on se, että nämä vaikutukset osataan riittävällä vakavuudella ennakoida realistisesti jo suunnitteluvaiheessa.
  
Kuntalain mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Kunnan tulee siis turvata kuntalaisille ainakin lakisääteiset palvelut. Muut tehtävät ovat ainakin periaatetasolla toissijaisia. Ellei lainsäädännössä edellytettyjä palveluita voida turvata, valtio puuttuu peliin. Kuntakonserniamme ajatellen meillä on vielä matkaa kriisikunnaksi. Matka kuitenkin lyhenee, ellemme ole valmiita sopeutuksiin nopeasti ja tehokkaasti.
  
Varsinaiset talousarvion muutosesitykset tullaan käsittelemään myöhemmin erikseen, mutta yhteen kohtaan en malta tässä yhteydessä olla puuttumatta. Talousarvion sivulla 38 kuvataan Toiminnan ja talouden uudistamisohjelmaa, jonka avulla saamme talouden tasapainoon ja pidämme sen siinä.
   
Tiivis ja joustava palveluverkko, toiminnan tuottavuuden parantaminen, tilojen käytön tehostaminen, kaupunkikonsernin rakenteiden virtaviivaistaminen, omaisuuden tuottavuuden nosto ja sairaanhoidon kustannuskatto ovat äärettömän isoja ja tärkeitä asioita.
Uudistamisohjelma on tärkeä ohjelma ja tavoitteet hyviä, mutta niillä on kiire. Pahoin pelkään, että jos uudistamisohjelma nyt hyväksytään näin laveasti muotoiltuna, ilman konkretiaa, ilman määräaikoja ja ilman euromääräisiä tavoitteita, niin emme käytännössä ehdi saamaan näistä mitään hyötyjä ulos vielä ensi vuonnakaan. Sama epämääräinen laveus koskee useimpia toimialojen itselleen asettamia tavoitteita. Meidän pitää uskaltaa asettaa selkeitä ja mitattavia toiminnallisia tavoitteita, selkeitä määräaikoja ja selkeitä euroja.
Kunnan ja kuntakonsernin talouden suunnittelu ja seuranta on epäilemättä vaativa tehtävä. Talouden toteutumisen tiellä on useita epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Säännöllinen ja riittävän yksinkertainen olennaisten tunnuslukujen raportointi auttaisi ehkä paremmin havaitsemaan realisoituvat riskit ajoissa ja ryhtymään toimenpiteisiin.
   
Päätän puheeni valtuustokollegan tuskaiseen kommenttiin. Saatuaan 125-sivuisen pumaskan käsiinsä viime torstaina, hän löi sen provosoivasti pöytään: “Siinä se on, lähtekääpä nyt etsimään tuosta säästöjä.”
   
Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä veroprosenttia ei tule nostaa.

Veronkorotus on kuin paikkaisi laastarilla vatsahaavaa ! | 12.11.2018

Kokoomuksen ryhmäpuhe talousarvioon 12.11.2018
valtuustoryhmän pj Sanna Luoma
   
Arvoisa pj, valtuutetut,
 
Meltauksen koulu, Syväsenvaaran päiväkoti, Napapiirin koulurakennukset, päiväkoti Ritari, Sairaalakadun terveyskeskus, Ounasmetsän päiväkoti, Oikaraisen koulu, Muurolan paloasema, Meltauksen vanha neuvola, Tapion koulu, Katajarannan päiväkoti.. ja niin edelleen. Lista on pitkä.
  
Kyse on Rovaniemen mustasta listasta eli niistä rakennuksista, jotka ovat tyhjillään, ovat poistuneet käytöstä ja odottavat purkamista tai sitten etsivät uutta omistajaa. Se on lista, joka aiheutti vuonna 2017 yht. 3 miljoonan euron kustannukset, jotka jaettiin rovaniemeläisten maksettaviksi.
  
Kiinteistölista on vain yksi esimerkki siitä mikä rovaniemen päätöksenteossa takkuaa, josta aiheutuvat kustannukset haetaan kaupunkilaisten pankkitileiltä. Sen sijaan että tarkasteltaisiin, mitkä toiminnot ja osa-alueet ovat aivan liian kalliita ja tehottomia, uudistettaisiin palveluverkkoa ja luovuttaisiin kaikista turhista, tyhjillään olevista rakennuksista, sen sijaan kaupunki ja osa valtuutetuista näyttäisi olevan valmiimpia pyytämään taas lisää rahaa veronmaksajilta.
  
Rovaniemellä tarvitaan nyt rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia eikä pitää itsepintaisesti kiinni totutuista toimintatavoista ja kalliista hallintorakenteista.
  
Minä haluaisin korvata termin RAKENNEUUDISTUS termillä ASENNEUUDISTUS. Sitä me täällä ennen kaikkea tarvitaan.
Tarvitaan asennemuutosta jo sen ymmärtämisessä, että kyse ei ole vain veroprosentista. Joka ikisen toimenpiteen kohdalla täytyy pystyä pohtimaan, mitä tästä seuraa. Mitä vaikutuksia kullakin päätöksellä on. Veroprosentti vaikuttaa todella moneen asiaan. On äärimmäisen yksinkertaista ajattelua todeta, että kyse on vain muutamista kympeistä tai satasista vuodessa, ja että kun talous on miinuksella, veroja on pakko korottaa.
  
Oletteko jo unohtaneet, että Rovaniemi on jo nyt yksi kalleimpia kaupunkeja Suomessa. Me maksamme Suomen korkeimpia hintoja vedestä, kiinteistöstä ja pian myös veroina.
  
Olemmeko unohtaneet senkin, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun veronkorotuksilla haetaan näennäistä, lyhytnäköistä helpotusta kaupungin taloushaasteisiin. Veroja on korotettu 4 kertaa: 2008, 2010, 2013 ja 2014, mutta mitä niiden jälkeen on tehty?
  
Ei ainakaan ole korjattu niitä ongelmia, jotka aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia kaupunkilaisille vuodesta toiseen. Ja siitä johtuen on aivan itsestään selvää, etteivät alkuperäiset ongelmat ratkea veroja korottamalla, vaan samat raskaat rakenteet rasittavat talouttamme tulevinakin vuosina. Tällä menolla veron korotuksia tullaan tarvitsemaan joka vuosi. Niin, kalliit rakenteet, tai siis asenteet.
  
Koska Rovaniemellä eletään vahvaa nousukautta ja olemme valmistautumassa jälleen uuteen matkailun supertalveen, veronkorotukset vievät kaupunkiamme täydellisen väärään suuntaan. Maksajiksi joutuvat ennen kaikkea työssäkäyvät palkansaajat ja perheet, kun ilman veronkorotuksia meidän tulisi lisätä ostovoimaa ja vapauttaa varoja kulutukseen. Meidän tulisi tukea niitä ruuhkavuosien keskellä eläviä perheitä sekä kannustaa yrittäjiä sijoittamaan kaupunkiimme. Veroa korottamalla saisimme aikaan päinvastaisen reaktion.
  
Jos nostaisimme jälleen veroprosenttia, nostaisimme Rovaniemen verottamisen huipulle ja kalliimpien kuntien kärkikastiin. Se on maine jota emme halua.
   
Nyt kaikki muut Lapin kunnat painelevat kahta puolta Rovaniemen ohi!!
     
Minua huolestuttaa tämä leväperäinen suhtautuminen menojen kasvuun: Jos nyt talouskasvussa ja tässä hyvässä tilanteessa suhtautuminen menojen kasvuun on näin löysää ja jos vuodesta toiseen haalitaan vaan lisärahaa veronkorotuksilla kaupunkilaisten pankkitileiltä, mitä me teemme sitten, kun tilanne on heikompi? Mikä sitten lääkkeeksi kun taloustilanne ei ole näin vahva? Mitä jos työllisyyden kasvu taittuu, korot nousevat tai matkailussa tuleekin vaihteeksi hiljaisempi vuosi?
  
Jos veroa korotetaan ja vaikka Rovaniemen mitä yrittäisi, asukkaat ja työntekijät katoavat ja muuttavat osoitteensa muualle. Olemmeko unohtaneet, että Rovaniemen suurin haaste on väkiluvun merkittävä väheneminen ja nykyisen väestörakenteen ikääntyminen. Veroja lisäämällä emme todellakaan lisää tuloja emmekä houkuttele työkykyisiä maksajia kaupunkiimme. Lopputulos tulee olemaan kaikkea muuta.
  
Rovaniemi tarvitsee nyt tätä talouskasvua, ei veronkorotuksia. Kaupunkimme kulurakenne on aivan liian suuri ja raskas yksityisten kotitalouksien kantokykyyn nähden.
  
Kaupungin kuuluisi reagoida yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin. Työnkuvaa, tehtäviä, toimintoja ja palveluja tulisi muokata ja muuttaa vastaamaan kysyntään ja ympäröivään yhteiskuntaan. Jokainen tehtävä, virka ja yksikkö tulisi ottaa tarkempaan tarkasteluun ja läpivalaista, voidaanko toimintoja tehostaa, onko jokaisen työpanos ja osaaminen parhaassa mahdollisessa käytössä, onko jokainen nimike ja tehtävä tarpeellinen. Pystyykö kaupunki tarjoamaan kilpailukykyisellä hinnalla vastaavat palvelut, vai onko kaupungin ylläpitämänä toiminnot kalliimpia kuin yksityisillä markkinoilla?
   
Jos kaupunki ei pärjää kilpailussa, jotain on pielessä ja se pitää korjata. Ei antamalla lisää rahaa.
  
Meidän on arvioitava, mitkä toiminnot ovat lakisääteisiä, ja mitkä voidaan hankkia edullisemmin muualta.
  
Kaupungin taloutta ei pelasta se, että toimialoille ja lautakunnille siirretään säästövelvoitteet ja vastuut. Kaupungin taloutta ei pelasta koululaisten ruuista nipistäminen, kerhojen lopettaminen eikä kielten opetuksesta säätäminen. Ne isot säästöt ja vastaavasti tulot ovat kiinni kiinteistöissä. Ei koululaisissa tai päiväkotilaisissa. Samoin kaikista suurimmat tulot saataisiin aikaan, jos vihdoin käynnistäisimme aktiivisen omistajaohjauksen yhtiöihin nähden.
  
Asennemuutosta tarvitaan myös konsernitaloudessa: Ensinnäkin jo kuntalain mukaan kunnan taloutta tulee tarkastella konsernitasolla, ei pelkästään kunnan talouden näkökulmasta. Koko konserni huomioiden rovaniemellä menee aivan hyvin. Toinen, ja vielä tärkeämpi asia on sen ymmärtäminen ja asenteen muuttaminen, että meillä ei oikeasti ole minkäänlaista omistajanohjausta;
Aivan ensimmäiseksi meidän tulisi käynnistää konsernijaoston toiminta aivan uudelta pohjalta.
Konsernijaoston tulisi ottaa aktiivinen rooli omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnasta sekä niiden kehittämisestä. Konsernijaosto noudattaa konserniohjetta, jonka päivitys pitää käynnistää välittömästi. Konserniohjeeseen tulisi päivittää ne merkittävimmät asiat, joista yhtiöiden tulisi pyytää omistajalta ennakkokannanotto.
  
Konsernijaosto antaisi ja ilmoittaisi omistajan ennakkokannan yhtiöille konserniohjeen edellyttämissä asioissa. Kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja ja elinvoimajohtaja valmistelevat asiat konsernijaostolle, joka saa myös riittävästi talousosaamista päätöksenteossa käytettäväksi.
   
Kun asiat hoidetaan oikein ja toimitaan tehokkaasti ja tuottavasti, kunnan rahat riittävät kyllä kaikkeen tarpeelliseen. Emme voi elää sillä samalla tavalla, miten asiat on tehty viimeiset 30 vuotta.
    
Veronkorotus on kuin paikkaisi laastarilla vatsahaavaa. Ne eivät poista alkuperäistä ongelmaa mutta tarjoavat näennäistä apua.
    
Kokoomuksen ryhmä:
kannattaa seuraavia muutosesityksiä:
– esimiesten säästövapaiden käyttöä
– veroprosentti pidetään ennallaan
   

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää talousarvioon seuraavat muutosehdotukset:
Konsernijaosto-omistajaohjaus. Lisäys sivulle 38 “Toiminnan ja talouden uudistamisohjelma” kohtaan 4: Konsernijaosto ottaa aktiivisen roolin omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnasta sekä niiden kehittämisestä. Konsernijaosto noudattaa konserniohjetta, jonka päivitys käynnistetään välittömästi. Konsernijaosto valmistelee ja tekee esitykset kaupunginhallitukselle konserniohjeen mukaisissa asioissa, seuraa yhtiöiden tavoitteiden toteutumista, nimeää yhtiökokousedustajat ja antaa omistajaohjauksen edellyttämät toimintaohjeet. Konsernijaosto antaa omistajan ennakkokannan yhtiöille konserniohjeen edellyttämissä asioissa. Kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja ja elinvoimajohtaja valmistelevat asiat konsernijaostolle, joka saa myös riittävästi talousosaamista päätöksenteossa käytettäväksi.

  

Kokoomuksen valtuustoryhmän Pj Sanna Luoman ryhmäpuhe kotouttamisohjelmasta 18.6.2018 | 18.06.2018

Sanna Luoma, KOK ryhmäpuheenjohtaja

   

Arvoisa pj, ja muut paikallaolijat.

   

Jotta tänään käytävä keskustelu ja arviointi kotouttamisohjelman sisällöstä olisi tuloksellista ja kehittävää, meillä kaikilla täytyy olla sama käsitys siitä, mistä tänään puhutaan.
  

Nyt emme käsittele kunnan pakolaiskiintiötä, emme maassa laittomasti olevien asemaa tai maahanmuutosta kenties aiheutuvaa turvallisuusuhkaa. Sekin keskustelu on kyettävä käymään, rehellisesti ja avoimesti, ja ilman että mielipiteiden ääripäitä edustavat tahot leimaavat tai syyttävät toisiaan. Sen keskustelun paikka ei ole tässä ja nyt.
 
Nyt valtuusto arvioi kunnan lakisääteisen velvollisuuden eli laaditun kotouttamisohjelman sisältöä.

   

Minä toivoisin, että jonain päivänä voisimme luopua termistä “maahanmuuttaja”, sillä se synnyttää aika vahvoja mielikuvia. Maahanmuuttaja -termiin liitetyt mielikuvat eivät oikein vastaa Suomeen saapuvien ihmisten joukkoa eikä niitä syitä, joiden vuoksi ulkomailta muutetaan Suomeen. Maahanmuuttajasta tulee julkisuudessa olleiden keskustelujen pohjalta ensimmäisenä mieleen turvapaikanhakija joka ei edes aio olla osa yhteiskuntaamme. Niimpä toivoisin, että jonain päivänä puhuisimme Suomeen muuttavista tai ulkomailla syntyneistä henkilöistä, maahanmuuttajan sijasta.
 
Tähän liittyen, tässä Rovaniemen kotouttamisohjelmassa mainitaankin, että Suomeen muuttavista suurin osa muuttaa perheen, opiskelun ja töiden vuoksi. Vain noin 20 % on pakolaistaustaisia maahantulijoita. Tämä on syytä muistaa, kun arvioimme tämän kotouttamisohjelman sisältöä.

   

On hyvä, että ohjelmassa avataan keskeisiä termejä, kuten mitä tarkoittaa maahanmuuttaja, pakolainen ja turvapaikanhakija -ne kun eivät ole yksi ja sama asia. Sen lisäksi olisin kaivannut myös sellaisten termien selittämistä kuin työperäinen maahanmuuttaja ja perheen yhdistämisen kautta Suomeen muuttanut, sillä heihin sovelletaankin tätä nyt arvioitavana olevaa ohjelmaa ylivoimaisesti eniten. Työ ja perhesuhteet ovat ovat paljon yleisimpiä maahantulonsyitä, kuin mitä pakolaisuus tai turvapaikanhakeminen.

   

Mikä tällaisen ohjelman tarkoitus on?

   

Sen tarkoitus on koota eri viranomaiset ja muut toimijat saumattomaksi ketjuksi, jotta Suomeen muuttanut ja täällä laillisesti oleva henkilö, joka haluaisi olla aktiivinen yhteiskuntamme jäsen voisi lopulta ansaita oman toimeentulonsa työtä tekemällä turvautumatta tukiin. Ohjelman tarkoituksena on olla kokoava yleisohje, miten kunnat ja viranomaiset voivat toimia edesauttaakseen tehokasta ja toimivaa kotouttamista, jotta Suomeen muuttaneet kuin kantaväestöönkin kuuluvat voivat toimia ja elää yhdessä hyvinvoivina ja ennakkoluulottomasti.

   

Rovaniemen kotouttamisohjelma mukailee pitkälti muiden kaupunkien vastaavaa ohjelmaa. Toki, ilahtuisin kovasti jos me Rovaniemellä ottaisimme rohkean otteen ja laatisimme lappilaisen, itsemme näköisen kotouttamisohjelman. Jäin kaipaamaan konkreettisia ja yksityiskohtaisia toimenpiteitä ja tavoitteita.

   

Toivoisin, että kotouttamisohjelmassamme huomioitaisiin paremmin yrittäjyys ja miten koulutetut, ammattitaitoiset Suomeen muuttaneet henkilöt voisivat helpommin työllistää itsensä esim. yrittäjinä. Kaupunki voisi osallistua aktiivisemmin toimivien tilojen järjestämiseen ja vaikkapa tarjota neuvontaa.

   

Lisäksi jäin kaipaamaan ohjelmasta yksityiskohtaisempia kotouttamisen seurantatoimenpiteitä ja onnistumisen mittareita. Toivoisin, että tässä ylätason ohjelmassa jo otettaisiin kantaa siihen, kenen vastuulla on puuttua ja millä keinoin mikäli kotouttamisohjelma ei toteudu. Miten sitä seurataan ja mitä tehdään niille, joihin kotouttamisohjelma ei tehoa?
  

Jos maahanmuuttaja ei osoita aktiivisuutta eikä halua kiinnittyä osaksi yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme eikä kotouttamista saada vietyä onnistuneesti loppuun, miten siihen reagoidaan ja kenen vastuulla se on? Kuinka moni esimerkiksi keskeyttää kotouttamiskoulutuksen?
  

Vaikka vain muutamien kaupunkien kotoutumisohjelmissa se mainitaan, kokisin myös poliisin tärkeäksi yhteistyöviranomaiseksi, joka olisi syytä edes jollain tapaa huomioida työryhmässä ja lausunnonantajana.
  

Mutta.. onnistunut ja tuloksellinen kotoututtaminen vaatii usean eri toimijan saumatonta, kauaskatseista ja katkeamatonta yhteistyötä.

   

Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy kotouttamisohjelman ja merkitsee sen tiedoksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuhe §62 tilinpäätös 2017 ja §65 talousarvion 1. osavuosikatsaus, kaupunginhallitusryhmän Pj Juhani Juuruspolvi | 18.06.2018

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Juhani Juuruspolvi
   
Rovaniemen kaupunginvaltuusto ma 18.06.2018 klo 16
   
§ 62 ja 65 Tilinpäätös 2017 ja Osavuosikatsaus 1.1.-30-04.
  
Torstaina valtuusto sai varsin kattavan esittelyn viime vuoden tilinpäätöksestä. Tilintarkastaja Tapio Raappana osaltaan täydensi erinomaisesti havaintojaan tilinpäätökseen liittyen. Hän kiteytti talousohjeena niin luottamushenkilöille kuin vastuullisille viranhaltijoille, että Rovaniemen kaupungin talouden pitää toimia suu säkkiä myöden. Se oli lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu.
  
Kun tarkastellaan viime vuoden toimintaa niin näin voidaan sanoa yleisesti toimittu. Kaikki hallinnon alat ovat alittaneet talousarvion ja näin alijäämäinen talousarvio on saatu käännettyä positiiviseksi 1,1 milj € verran. Pitää kuitenkin muistaa, että koko maan talouden virkistyminen on taustalla oleva iso kuva, joka jatkuu varsin vahvana edelleenkin lähivuosien ajan.
Kokonaisuutena kokoomus haluaa kiittää kaikkia hyvästä talouden ohjauksesta viime vuodelta ja esittää hyväksyttäväksi talousarvion, tilinpäätöksen sekä vastuuvapauden myöntämistä vastuullisille
henkilöille.
  
Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2018 olisi edellistä tilinpäätöstä mukaillen odottaen jatkuvan positiivisesti viime vuotiseen tapaan. Valtuusto sai kh:n kautta varsin shokeeravan osavuosikatsauksen käsiteltäväkseen. Menot ovat kasvaneet vauhdilla niin perusturvan kuin koulutuksen osalta. Alkuvuoden vauhdilla kaupungin talous romuttuu tänä vuonna. Voiko tämä olla mahdollista? Tälläisiä ajatuksia on rovaniemeläisille syntynyt.
  
Lapin Kansa uutisoi, että kaupungin talous on tuuliajolla ja sisäinen tarkastaja arvioi, että kaupunginhallitus tekee päätöksiä ilman taloudellisia arvioita. Kokoomuksen valtuustoryhmä kiinnittää vakavaa huomiota talouden jyrkkään muutokseen varsin lyhyellä ajalla ja edellyttää syvällistä analyysiä talouden muutokseen.
  
Kh vastaa valtuustolle operatiivisesta toiminnasta ja lautakunnat kh:lle. Nyt on aika selvittää valtuustolle, onko kysymyksessä jatkuva ja kasvava menojen lisäys vai onko osavuosikatsauksen menojen lisäys osaksi ennakoivia ja vuoden aikana tasoittuvia menoja. Talouden lukuja arvioitaessa ei voi välttyä ajatukselta pohjustaa tulevia veronkorotuksia, olisiko näin yksinkertaista? Ennenkuin lähdetään merkittäviin tilannearvioihin menojen lisäyksen osalta tulee arvioida niin lautakuntien kuin kh:n toimia. Miten ja miltä osin ne ovat muuttuneet viime vuoden aikana eli tämän valtuustokauden aikana? Mitä muutoksia tarvitaan hallinnollisin toimin, jotta talous tasapainottuu?
  
Kokoomuksen valtuustoryhmä antaa täyden tuen niihin tarvittaviin rakenteellisiin muutoksiin, joihin ryhdytty ja, että niitä jatketaan määrätietoisesti eteenpäin talouden tervehdyttämiseksi.

Kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsenen Sara Tuiskun Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro arviointikertomuksesta § 62 | 18.06.2018

Sara Tuisku

Rovaniemen kaupunginvaltuusto, ryhmäpuhe arviointikertomuksesta 18.6.2018
   

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja Rovaniemeläiset.
  
Pidin Kokoomuksen ryhmäpuheen arviointikertomuksesta 23.10.2017 tältä paikalta. Tuossa
puheessani lausuin seuraavaa; “Kokoomuksen ryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota
konsernijaoston resursseihin. Vain laadukkaalla ja ajantasaisella valmistelulla konsernijaosto
voi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita sekä kehittää konserniohjetta.
  
Oulun ja Kajaanin kaupungit mukaan lukien useat Suomen kaupungit ovat jakaneet
elinkeinojen kehittämisen erilliselle elinkeinojaostolle. Meillä Rovaniemellä Konsernijaosto
hoitaa myös tämän tehtävän. Konsernijaosto on tarttunut haasteeseen ja tuleva
valtuustokausi näyttää suuntaa esimerkiksi sille, tarvittaisiinko kuitenkin myös erillinen
elinkeinojaosto.”
  
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt erityistä huomioita työllisyyden hoitoon.
Kaupunginhallitus vastaa työllisyyspolitiikan hoidosta ja on delegoinut tehtävän
konsernijaostolle. Arviointikertomuksessa todetaan työllisyysohjelman laatimisen jääneen
toteutumatta.
  
Tässä palaan huomioon lokakuulle 2017. Ovatko valmistelun resurssit kohdallaan? Millä
tavalla työtä jaetaan virkamiesten osalta? Ratkaisevan tärkeää on, että virkamiestyö on
laadukasta ja jaostolla on mahdollisuus edistää työllisyyttä, hyvin valmisteltujen
toimenpiteiden osalta, eli tehdä vaikuttavuudeltaan hyviä päätöksiä. Meidän on löydettävä
uusia keinoja ja otettava aktiivisempi ote työllistämisen keinojen käytössä.
  
Kaupunginhallituksen ja sen alaisen konsernijaoston on myös saatava riittävän laajasti tietoa
kaupungin yhtiöiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Seuranta, raportointi ja analysointi ei
ole mahdollista ilman kattavaa tietoa, jonka perusteella omistajaohjausta voidaan
kaupunginhallituksen taholta tehdä.
  
Arviointikertomus kantaa edelleen huolta hajautetusta taloushallinnosta.
Tarkastuslautakunta korostaa keskitetyn konsernitalouden etuja. Tilaliikelaitoksen erillinen
oma taloushallintonsa olisi järkevää yhdistää yhtenäisesti talous- ja kehittämispalvelujen
yksikön alle, jonka osaamista voitaisiin hyödyntää koko konsernin hyväksi. Lautakunta ottaa
kantaa arviointikertomuksessa maankäyttösopimuksiin. Se huomauttaa
maankäyttösopimusten osalta, että Rovaniemen kaupungilla olisi mahdollisuus lisätä
maankäyttösopimusten tuloa. Tarkastuslautakunta kantaa huolta etenkin
maankäyttösopimusten maksutulojen seurannan ulkoistuksesta, jota hoitaa tällä hetkellä
Taitoa Oy. Tämä on syytä ottaa huomioon jatkossa.
  
Kaupunginhallitus on jo ottanut edistysaskeleen talouden seurannan parantamiseksi
perustaessaan controllerin toimen, jonka tehtävänä on tuottaa taloustietoa johdon
päätöksenteon tueksi, sekä selvityksiä siitä, miten eri talouden ratkaisut vaikuttavat
konsernitalouteen.
    
Arvoisa puheenjohtaja,
Kokoomuksen ryhmä vaatii että toimenpiteisiin taloushallinnon resurssoinnin ja keskitetyn
taloushallinnon osalta ryhdytään välittömästi.
   
Konsernin omistajaohjaus on haastavaa. Miten toteuttaa se niin, että ei julkiset asiat, jotka
ovat yhtiöiden toimivan johdon ratkaisuvallassa ja yhtäältä omistajan tahtotila, sekä
tahtotilan saattaminen valtuuston tietoon järjestetään saumattomasti. Miten saadaan tieto
kulkemaan mahdollisimman hyvin. Pitäisikö koko konsernin, yhtiöiden,
luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteisiä seminaareja ja kehittämispäiviä olla
enemmän? Kokoomuksen ryhmä pitää tarpeellisena koko konsernia koskevan yhteisen
konsernitalousarvion laadintaa. Arviontikertomuksessa on esitetty ansioikkaasti miten
erillisten kuntayhtymien ja kuntakonserniin kuuluvien erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät
voidaan sovittaa talousarvioon. Kuntayhtymät yhdistettäisiin talousarvioon kaupungin
omistusosuutta vastaavalta osin. Jotta pääsemme kokonaisuuden hallintaan, täytyy sitä
varten asettaa tavoitteet sekä seuranta.
  
Arviointikertomuksessa kiitetään viestinnän toimenpiteiden edistymistä koko kaupungin
osalta. Ryhmämme haluaa yhtyä tähän kiitokseen. Viestintä on tukenut päätöksentekoa ja
tuonut päätöksiä ja valmistelussa olevia asioita kiitettävällä tavalla kuntalaisten
tietoisuuteen. Kehitettävää riittää yhtenäisemmän viestintäkuvan saamiseksi koko
konserniin. Yhtiöiden erilaisten logojen ja tunnusten yhdistäminen yhden yhtenäisen
Rovaniemen tunnuksen alle, on tulevaisuudessa järkevää. On merkityksellistä että koko
kaupunki viestii yhtenäistä kuvaa elinvoimaisesta arktisesta pääkaupungista, kuten
kaupunkistrategiamme tunnuslause kuuluu.
  
Leasing-rahoitus on linjattu valtuustosopimuksessa yhdeksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi
toteuttaa investointeja. Arviontikertomuksessa kehoitetaan selkeyttämään
leasingsopimuksen ohjeistuksia ja tarkentamaan toimivaltuuksia. Leasingrahoituksen tulee
näkyä myös talousarviossa ja tilinpäätöksessä. On tärkeää, ettei kalliita hankintoja, kuten
vaikkapa 1,5 miljoonan euron kaulustehankintoja, joita Ounasrinteen koululle tehtiin, tehdä
ilman kaupunginhallituksen tai valtuuston päätöksiä. Huomio on erittäin tarpeellinen tulevat
investoinnit huomioon ottaen.
  
Lautakunta nostaa esiin myös valtuustosopimuksen luonteen poliittisena, yhteisen
tahtotilan ilmauksena kaupungin linjasta. Valtuustosopimus on linjassa uuden
kaupunkistrategian kanssa ja on tärkeää, että toimielimissä otetaan sopimus huomioon
jokaista päätöstä tehdessä.
   
Kokoomuksen ryhmä kiittää hyvin valmistellusta ja selkeästä arviointikertomuksesta.
    
Kokoomuksen ryhmä hyväksyy arviointikertomuksen 2017 ja merkitsee sen tiedoksi.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Päivi Alaojan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro kaava-asioista koskien pykäliä 57, 58 ja 60 | 18.06.2018

Päivi Alaoja
   
Kaupunginvaltuusto 18.6.2018
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro koskien pykäliä 57, 58 ja 60
   
Arvoisat puheenjohtaja ja valtuutetut sekä virkamiehet ja rovaniemeläiset
   
Kaavaprosesseissa aikajänteet ovat tuskastuttavan pitkiä, liian usein liian pitkiä. Nyt käsittelyssä olevan Oikaraisen kaavan laadinta on käynnistynyt teknisessä lautakunnassa pian yhdeksän vuotta sitten. Silloin on ollut lähtökohtana, että Oikaraisen alueen koko yleiskaava päivitetään. Kolme vuotta myöhemmin kaava otettiin myös maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma MAATOon, mutta jostakin syystä sitä ei kuitenkaan ole saatu vietyä eteenpäin laajana, koko aluetta koskevana yleiskaavan päivityksenä.
  
Ison yleiskaavan sijasta valtuuston käsittelyssä on nyt Oikaraisen kaavan pieni osa, jolla pyritään mahdollistamaan vakituisen asumisen lisääntyminen kylällä. ELY-keskus viittaa lausunnossaan juuri tähän ja huomauttaa, että aluetta tulisi kehittää yleiskaavan osalta kokonaisuutena eikä ns. postimerkki-kaavoina pala kerrallaan.
  
ELY myös huomauttaa, että Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus sekä mahdolliset liikenteen ja energia, vesi ja jätehuollon järjestäminen kestävällä tavalla. ELYn mielestä näitä näkökohtia ei pystytä riittävästi huomioimaan, kun kaavoja tehdään ns. postimerkki-kaavoina, ilman laajempaa aluesuunnittelua..
  
Oikaraisen kaava-alue sijaitsee todella houkuttelevan, noin 14 kilometrin, matkan päässä kaupungista. Se on oivallinen asuinalue heille, jotka haluavat maaseutumaisen elinympäristön, mutta ovat valmiita hieman totuttua pidempään työmatkaan. Esitetyt kaavamuutokset koskevat lisäksi aluetta, jonka molemmilla puolilla jo on pysyvää asutusta, ja kaavassa on lähinnä kyse muutaman loma-asuntotontin käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen sopivaksi. Miksi siis jättää tällainen alue vain loma-alueeksi?
  
Ranuantie 17 kaavamuutoksen aikajänne on ollut huomattavasti lyhyempi, vain hieman reilut kaksi vuotta. Kaavamuutoksella haetaan nyt alueelle käyttötarkoituksen muutosta, minkä jälkeen tontit voidaan luovuttaa rakentamiseen. On aika vaikea kuvitella, että näin lähellä kaupungin keskustaa on muutama vuosikymmen sitten ollut soranottoalue yhdyskunta- ja asuntorakentamisen tarpeisiin. Niin se kaupunki kasvaa vuosikymmenten saatossa.
  
Kaavassa on kyse kolmen matalahkon kerrostalon sijoittamisesta alueelle siten, että ne eivät kohoa juurikaan jo olemassa olevien kerrostalojen yläpuolelle. Asun itse kaava-alueen lähellä ja tiedän, ettei alueella ole ollut järkevää käyttötarkoitusta sen jälkeen, kun päiväkoti muutti pois. Vaikka asutus alueella lisääntyy, niin vihreä virkistysalue on helposti tavoitettavissa Ranuantien toisella puolella.
  
Kaavaan kuuluu myös Porokadun risteysalueen turvallisuuden parantaminen. Se on todella tarpeen, sillä risteyksen kautta kulkee valtaisa määrä työ- ja koulumatkaliikennettä. Tästä näkökulmasta katsottuna pidän hyvänä, että Poropolun liittymä suljetaan ja sen tilalle rakennetaan vilkkaan liikenteen tarvitsemaa väistötilaa.
Nivankylä/Ylikylän alueen osalta Rovaniemen kaupungin alueidenkäytön strategiassa 2012 on todettu, että alueen yhdyskuntarakennetta tulisi eheyttää ja parantaa elinkeinojen harjoittamisen mahdollisuuksia. Kaavoitusohjelmassa (nykyisin Maato) 2009-2012 myös todetaan, että alueelle tulisi laatia osayleiskaava ja tarkentavia asemakaavoja. Kaavasta annetut lausunnot on asianmukaisesti otettu huomioon valmisteluprosessissa.
Muutamat keskustelut Ouluun professoriksi hiljattain siirtyneen Tarja Outilan kanssa vakuuttivat minut siitä, että kaavoitus on ennen muuta mahdollistaja. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää miettiä paitsi säästöjä myös tulojen lisäämistä. Kaavoituksen rooli on tässä tärkeä, sillä vain ripeän ja osaavan, ammattitaitoisen kaavoituksen avulla voidaan mahdollistaa tuloja tuovaa kaupunkirakentamista ja kehittymistä.
Ammattitaitoisista kaavoittajista on pulaa ja resurssimme muutoinkin hieman alimitoitetut. Olipa strategisen kaavoituksen paikka jatkossa organisatorisesti mikä tahansa, on tarpeen varmistaa koko kaavoituksen resurssitarve. Ja kaikkein tärkeintä on, että kaavoitusprosessit integroidaan sujuvasti luonnolliseksi osaksi muita yhdyskuntasuunnittelun prosesseja.
Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy nämä kaavat ja toivoo, että ne saatettaisiin nopeasti toteutukseen esityksen mukaisesti.

Päivi Alaojan puheenvuoro talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019-2020 käsittelyssä valtuustossa 13.11.2017 (teknisen lautakunnan vastuualueen osalta) | 18.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, valtuustokollegat, virkamieskunta ja rovaniemeläiset
   
Rovaniemen kaupungin tekninen lautakunta johtaa ja kehittää teknistä toimialaa sekä vastaa teknisen toimialan palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Teknisen lautakunnan tehtävänä on kaavoitus- ja yhdyskuntatekniikkapalveluiden sekä paikkatieto- ja tonttipalveluiden järjestäminen.
 

Teknisen toimialan ensi vuoden 2018 toimintaan on kirjattu kaksi selkeää painopistettä.
 

Äskettäin aloitettu Ounaskosken sillan peruskorjaus on koko kolmivuotisen taloussuunnitelmajakson suurin yksittäinen investointikohde. Peruskorjaus tukee kaupunginhallituksen 2016 hyväksymää Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2030 muun muassa siten, että se parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä levittämällä kevyen liikenteen väyliä sillalla.
 

Ensi vuoden kesäkuussa Rovaniemen kaupungin joukkoliikenne siirtyy kokonaan kaupungin järjestettäväksi. Muutos tulee olemaan erittäin suuri haaste kaupungille. Paikallisliikenteen reittisuunnitelma vahvistettiin jo edellisen valtuuston ja kaupunginhallituksen aikana. Parhaillaan on menossa kilpailuttamisvaihe ja vielä tämän vuoden puolella Tekninen lautakunta tulee päättämään paikallisliikenteen vastuutoimijan.
 

Liikennöitsijät ovat olleet jo useiden vuosien ajan tietoisia tulevasta muutoksesta, koska heitä on osallistutettu prosessiin siitä lähtien, kun direktiivimuutos sai lainvoiman vuonna 2009. Tästä huolimatta päätöksentekovaiheessa laineet löivät välillä korkeallekin kritiikin kohdistuessa lautakunnan ja virkakunnan tahtoon kilpailuttaa paikallisliikenne yhtenä kokonaisuutena. Yhteen kokonaisuuteen päädyttiin siksi, että kaupungin kumppaniksi tarvitaan yksi vastuutaho, jonka kanssa toimintaa voidaan aidosti kehittää. Yritysvaikutusten arviointi todettiin asianmukaisesti toteutetuksi, ja lautakunta saattoi luottavaisin mielin päättää hankinnan periaatteista. Kilpailutus on nyt käynnissä, ja toivoa sopii, että paikkakunnan kuljetusyritykset ovat löytäneet toisensa ja pystyvät yhdessä tarjoamaan toimivan ja kiinnostavan kokonaisuuden.
 

Rovaniemen joukkoliikenne ei voi enää huonontua, kuten Teklan nuorisovaltuuston edustaja osuvasti kokouksessa sanoi.
 

Teknisen toimialan osalta talousarviovuoden 2018 määrälliset tavoitteet ovat sinänsä hyviä tavoitteita, mutta erittäin vaikeasti mitattavia. Kuinka esimerkiksi mitataan sitä, että keskustan alueelle muodostuu tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne? Entä millä mittarilla arvioidaan, onko saatu kehitettyä toimivat ja monipuoliset palvelumarkkinat? Tulevina vuosina onkin syytä kiinnittää huomiota määrällisten tavoitteiden muotoiluun ja saavutusten luotettavaan mittaamiseen.
 

Laadullisten tavoitteiden osalta talousarviosuunnitelmassa korostetaan elinympäristön turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyvyyttä. Yhtenä tavoitteena mainitaan, että joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa. Tämä lienee ainoa tavoite, jolle on olemassa lähtötaso ja jonka kehittymistä voidaan mitata tekemällä vastaava selvitys, tuskin sentään vuosittain. Vuonna 2016 kaikista matkoista 18% tehtiin kävellen ja 9% pyörällä. Luvut ilmenevät Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta 2030.
 

Teknisen lautakunnan alainen toiminta on luonteeltaan hyvin investointipainotteista. Rovaniemen kaupunkikonsernin vuosien 2018-2020 investointipotti on noin 170 miljoonaa. Tästä Neven osuus on puolet 53% ja teknisen lautakunnan osuus toiseksi suurin, 28%. Peruskaupungin 75 miljoonan euron potista teknisen lautakunnan osuus on merkittävä 64%. Euroissa tämä merkitsee yhteensä yli 48 miljoonan euron investointeja.
 

Teknisen lautakunnan vuotuiset investointimenot ovat noin 15-16 miljoonaa vuodessa. Tästä rahasta eniten, kolmannes kuluu katujen peruskorjauksiin ja katuvaloihin. Toiseksi eniten euroja kuluu uusien alueiden rakentamiseen. Kuten jo aiemmin tuli esille, Ounaskosken sillan jo aloitettu peruskorjaus on koko 3-vuotisen suunnitelmajakson suurin yksittäinen investointikohde. Valtuustosopimuksessa mainittuun Napapiirin kehittämiseen on suunnitelmajaksolla varattu noin 3 miljoonaa euroa.
 

Historialliseksi saavutukseksi luonnehdittu uusi, perjantaina 10.marraskuuta allekirjoitettu valtuustosopimus tullee muuttamaan suunnitelmia jonkin verran. Sopimuksessa mainituille muutoksille on vahva yhteinen poliittinen tahtotila, jota pitää myös noudattaa.
 

Paras lopputulos syntyy aina virkakoneiston ja luottamushenkilöiden saumattomalla yhteistyöllä.
 

Kokoomuksen ryhmä hyväksyy teknisen toimialan osalta talousarvion 2018 ja toteaa, että taloussuunnitelmiin 2019-2020 tullaan myöhemmin tekemään valtuustosopimuksen edellyttämät muutokset.
 
 

Rovaniemellä 13.11.2017
 

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja
Päivi Alaoja

Kokoomuksessa ollaan tyytyväisiä Rovaniemellä, veroprosenttia ei koroteta ja kattava kouluverkko rakennetaan | 15.11.2017

Kaupunginvaltuuston päätökset 13.11.2017
Talousarvio 2018 ja vuosien 2019 – 2020 taloussuunnitelma

   

Kokoomuksen tavoite toteutui eikä veroprosenttia koroteta Rovaniemellä. Veronkorotuksia esitti vihreiden Miikka Keränen ja sitä kannattivat pääsääntöisesti vain vihreät ja KD.
  
Talousarviossa näkyy tuoreen, 10.11.2017 allekirjoitetun valtuustosopimuksen vaikutukset ja Kokoomusryhmän keskeiset tavoitteet, sillä kouluverkkosuunniteluun vahvistettiin määrärahoja, Ylikylän koulun rakennustyö voi alkaa ja Lappi-Areenan jääaikamaksuja tuetaan kaupungin toimesta 140 000 euroa. Suunnittelumäärärahojen yhteyteen lisättiin maininnat Vaaranlammen koulusta ja Saaren alueen kouluratkaisusta sekä Ylikylän koulun hankkeesta. Tämä tukee valtuustosopimuksessa linjattuja tavoitteita siitä, että investoinnit toteutetaan tärkeysjärjestyksessä, jolloin kouluinvestoinnit olisivat listalla ensimmäisinä.
  
”Tämä on kokoomuslaisten arvojen mukaista politiikkaa, kattava ja turvallinen kouluverkko lapsille rakennetaan ensin. Kokoomuksen  kunnallisjärjestön puheenjohtaja Veli-Matti Kilpimaan mielestä 13.11.2017 oli kokoomusryhmälle hieno päivä! ”
 
”Investointien sisällä näkyy vahvasti uuden valtuustosopimuksen vaikutus, poliittiset ryhmät luottavat toisiinsa, nyt investoidaan rohkeasti kattavaan kouluverkkoon ja korjausvelan poistamiseen myös vaihtoehtoisia rahoitusmalleja käyttäen ja elinkeinoelämää edistäen. Samalla voidaan todeta, että kattavan kouluverkon rakentaminen, tarvittaessa vaihtoehtoisia rahoitusmalleja käyttäen, on Kokoomuksen kunnallisjärjestön valtuustokauden pääteema. Se on myös sivistyspuolue Kokoomuksen perustaa, toteaa valtuustoryhmän ja koulutuslautakunnan jäsen sekä Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestön pj Veli-Matti Kilpimaa.”
  
Valtuusto vahvisti myös, että kaupunki varaa 140 000 euroa jääaikatukeen, jotta seurojen harjoittelu lappi-Areenalla olisi edullisempaa ja sen myötä yhä useammalla nuorella olisi mahdollisuus harrastaa myös niitä lajeja, joihin kohdistuu suuret harrastusmaksut jäähallihintojen vuoksi.”Lapsille ja nuorille on turvattava tasaveroiset ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet perheen tulotasosta riippumatta” toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Luoma.
Valtuustoryhmä oli muutoinkin päätöksistä hyvillään, sillä nuorisotila Popparille varataan lisämäärärahaa 125 000 euroa.
  
Kokonaisuutena valtuuston päätöksiin voidaan kokoomuksessa olla tyytyväisiä!.