Blogi

Sara Tuiskun puheenvuoro valtuuston kokouksessa 13.11.2017 koulutuslautakunnan osuudesta talousarvioon 2018 ja taloussuunnitelmaan 2019-2020 | 15.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat, viranhaltijat ja rovaniemeläiset
  
Rovaniemellä on hyvä maine koulutuskaupunkina ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarjoajana. Pystymme kuitenkin vielä parempaan. Kuulimme viime torstaisessa elinkeinoseminaarissa Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen terveiset ja esityksen siitä, miten yrittäjiä, eli asukkaita ja veronmaksajia houkutellaan kaupunkiin. Pentikäinen kertoi kaupungin vetovoimatekijöistä ilmapiirin, päätöksentekijöiden asenteen, lupaprosessien sujuvuuden ja verotuksen lisäksi, kaupungin tarjoamien koulutuspalveluiden olevan erittäin merkityksellisessä asemassa yrittäjän sijoittumis- ja investointipäätöksissä. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus tulee nähdä juurikin vetovoimatekijänä ja kilpailuvalttina! Perheiden päätöksiin asettumisesta tietylle alueelle, on lapsien kouluilla iso merkitys. Kukaan ei halua lastaan vanhanaikaiseen homekouluun. Tämä asia meidän tulee ottaa huomioon myös Rovaniemen strategiaa laadittaessa. Meidän tulee kunnianhimoisesti kasvattaa mainettamme huippuosaajien koulutuskaupunkina!
  
On hienoa, että saimme valtuustosopimuksen aikaiseksi. Kaikki ryhmät ovat ilmaisseet yhteisen tahtotilansa kouluverkon terveeksi ja turvalliseksi saattamisen suhteen. Hyvä me! Hyvä Rovaniemi! Kiitos kaikille puolueille.
  
Jatkossa suhtautuminen sisäilmaongelmista kärsiviä kohtaan tulee muuttua. Ei riitä että rakennamme uudet koulut. Hengitämme kaikki samaa ilmaa, joku toinen reagoi aikaisemmin, joku toinen myöhemmin. Keho kehittää sairauksia yksilöllisesti. Rovaniemen hyvinvointikertomuksessa astma on ylivoimainen ykkönen Rovaniemellä sairastettavista sairauksista. Mistä tämä kertoo? Osaltaan varmasti myös rakennustemme sisäilmasta.
 
Koulutuslautakunta on nostanut yhtenä pedagogisen kehittämisen tavoitteena uuden opetussuunnitelman käyttöönoton. Kaupungissa on jo tehty paljon työtä tämän eteen ja opettajakunta on hyvin perillä uudesta opetussuunnitelmasta. Kuten niin monessa muussakin asiassa, on opettajien asenteella valtavan suuri merkitys. Pelkällä asenteella ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Opettajilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua ja saada osaamiseensa uudenlaisia eväitä. Palveluiden järjestämisen yhtenä painopisteenä on nostettu esiin työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. On selvää, että sairauspoissaloja ei saada vähenemään, mikäli opettajat eivät saa uuden opetussuunnitelman haltuunottoon tarpeeksi tukea ja koulutusta, eikä tavoitteeseen päästä, mikäli sisäilmaongelmat jatkavat opettajien terveyden rapauttamista. Olen itse kokenut sairastumisen Vaaranlammen koulussa ja joutunut vaihtamaan työpaikkaa. Mikään minua ei enempää voi suututtaa kuin asian vähättely. Nyt terveessä oppimisympäristössä jaksan kehittää ja olen innostunut työstäni.
 
Hyvän valtuustosopimuksen seuraava askel on kouluverkon osalta tarkastella erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Kuhmossa hirsikouluhanke sai tukea EU:n kehittämisrahastosta. Lisäksi Kuhmon Tuupalan koulu on Suomen metsäsäätiön keräyskohde. Metsäsäätiö on puutalouden menekkiä ja metsätaloutta edistävä säätiö, joka hakee aluekeräyskohteita. Keräyksen tuotolla rahoitetaan kohteiden esille tuomista. Metsänomistajat ja puunostajat luovuttavat siihen pienen osan puukaupan hinnasta. Pohjois-Suomessa Tuupalan koulu on ensimmäinen Suomen Metsäsäätiön kohde.
 
Saksassa tuotetun tutkimuksen mukaan mitatut stressitasot ovat puukouluissa opiskelevilla lapsilla huomattavasti matalammat kuin kivikouluissa opiskelevilla. Jo pelkästään akustiikan vuoksi puukoulusta on mahdollista saada miellyttävämpi oppimisympäristö. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemien selvitysten mukaan, mikäli Suomessa rakennetaan puusta ja rakentamiseen sijoitetaan euro ja rakennustarpeet saadaan lähiympäristöstä, niin tämä poikii aluetalouteen 2,7 euroa. Sillä on iso merkitys kuljetuksille, metsänomistajille, motokuskeille ja tietysti tehtaille. Tämä on arvokas asia ja suomalaisten kannattaisi hyödyntää omat mittavat metsävarat, sillä hyödynnettävää riittää kaikille.
  
Arvoisa puheenjohtaja
 
Kokoomuksen ryhmä ehdottaa että Rovaniemi selvittää olisiko meillä mahdollisuus osallistua esimerkiksi tällaiseen metsäsäätiön hankkeeseen. Meidän tulee kääntää jokainen kivi ja kanto, jotta saamme uudet kouluinvestoinnit toteutettua taloudellisesti ja laadukkaasti.
  
Sara Tuisku (kok.)

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuhe talousarvioon 2018 ja -suunnitelmaan 2019 – 2020 (valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Luoma 13.11.2017) | 13.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 

Ensin pari sanaa realismista, sen jälkeen toivosta.

 

Euroopan komission arvion mukaan Suomen talous kasvaa lähivuodet selvästi euroalueen keskiarvoa nopeammin. Suomelle on ennakoitu kuluvalle vuodelle jopa 3,3 prosentin ja ensi vuodelle 2,7 prosentin talouskasvua.

 

Talousnäkymien parantuminen johtuu ennen kaikkea viennin ja investointien kasvusta, myös kotimaisesta kysynnästä.

Ennusteen mukaan julkisen velan suhde kansantuotteeseen on jo kääntynyt laskuun.

Ei siis ole syytä synkistelyyn, mutta hallittu velkaantuminen ja investointien priorisointi ja aikataulutus on nyt todella tärkeässä roolissa.

Nyt jos koskaan kaupunkimme tulee osoittaa rohkeutta ja viisautta, ja keskittyä perustehtäväämme: tarjota laadukkaita palveluja asukkaillemme ja turvata kaupunkilaisten terveys ja hyvinvointi! Haastavan taloustilanteen ja isojen investointipaineiden vuoksi kaupungin toimintatapoja ja –malleja on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti, nyt on oltava rohkeutta irrottautua vanhasta tutusta ja turvallisesta toimintatavasta.

 

On haettava uusia rahoitusvaihtoehtoja jotta pystymme toteuttamaan edes tärkeimmät ja kiireellisimmät investoinnit kohtuullisessa aikataulussa. Ei ole varaa toistaa jo tehtyjä virheitä, vaan niistä on otettava opiksi.

 

Rahoitusmalleista ja investointien toteutustavoista kuullaan varmasti tänään lisää.

 

Veroprosentin suhteen pyydän malttia: se ei ratkaise investoinneista kertyvää rahoitusongelmaa. Meidän ei tule lisätä perheiden ja palkansaajien verojen määrää, vaan ennemmin lisätä ostovoimaa ja ohjata muutamat ylimääräiset kympit alueemme omille toimijoille: paikallisille yrittäjille ja palveluiden tarjoajille.

 
 

Nyt sitten se osio siitä toivosta.

 
 

Käytän tilaisuuden hyväksi ja lausunmuutaman sanan valtuustosopimuksesta;

 
 

Hyvät valtuutetut:

 

VS:n vaikutus ei niinkään ole juridinen, vaan sen suurimmat hyödyt ja vaikutukset ovat siinä, että olemme saaneet avattua avoimen ja luontevan neuvotteluyhteyden, jossa jokaisen ryhmän ääni pääsee kuuluville. Olemme huomanneet että erilaisten näkemysten ja mielipiteiden lisäksi meillä on myös paljon yhteisiä tavoitteita ja päämääriä, olemme pystyneet tekemään uusia, rohkeitakin avauksia

 

Minulle jäi tunne, että tämä oli vasta alkua! Olisi ollut mahtavaa jatkaa keskustelua ja ottaa selvää, mistä muistakin asioista voisimme löytää yhteisen tahtotilan. Mikään ei kuitenkaan estä jatkamasta hyvin alkanutta yhteistyötä Rovaniemen parhaaksi, enkä malta odottaa, että mitä muuta me vielä voisimme yhdessä saada aikaan.

 

Ei taideta puhua enää Rovaniemen kuntapolitiikassa uuden kappaleen aloittamisesta tai edes uuden sivun kääntämisestä. Taidetaan olla kirjoittamassa ihan kokonaan uutta kirjasarjaa.

 

Mitä vaikeampi vastustaja, sitä tärkeämpää on yhdistää voimat ja suunnitella entistä parempi taktiikka.

 

Se meidän niin sanottu vastustajamme on kyllä suuri ja pelottava: se on voittanut lukemattomia taisteluita, se on nujertanut isoja ja pieniä eteensattuneita niin yksilöitä kuin suuria ryhmiäkin, tämä vastustaja voi viedä mennessään aivan kaiken ja se voi aina myös palata. Uudelleen ja uudelleen. Se voi tulla hitaasti ja etukäteen varoittaen, mutta sen valtava voima voi iskeä myös salamannopeasti. Se voi lamaannuttaa kokonaisia perheitä, se voi tulla kyliin ja kaupunkeihin. Se ei katso vastapuolensa ikää, ei yhteiskunnallista asemaa eikä se arvosta jo maksettuja veroeuroja, vapaaehtoistoimia tai talkootyötunteja.

 

Se on suuri ja vaikuttava vastus. Sen nimi sairaus.

 

Ilman terveyttä meillä ei ole mitään muutakaan. On turha haaveilla lomamatkoista, työpaikoista, tutkinnoista, tavaroista tai vapaa-ajasta, jos meillä ei ole terveyttä. Sitä ei voi rahalla ostaa

 

Olen kuullut niin monta tositarinaa siitä, miten kouluissamme on ihan oikeasti sairastuttu. Tässäpä teille yksi sellainen jonka kuulin viikonloppuna:

 

Yläasteelta lukioon siirtynyt nuori nainen, joka haluaa menestyä koulussa, ja haluaa harrastaa aktiivisesti liikuntaa, joutuukin luopumaan molemmista. Koulussa ollessa fyysiset oireet muuttuvat niin rajuiksi, että on pakko siirtyä kotiopetukseen. Liikunnallinen harrastus, jossa tämä nuori oli poikkeuksellisen lahjakas, jäi määrittelemättömän mittaiselle tauolle koska elimistö ei toipunut lukuisista oireista.

 

Se huoli, mitä tämä nuori kantaa sisällään siitä, millaiset arvosanat hän oikein saavuttaa, on aiheellinen. Nyt opettajina toimivat omat, työssäkäyvät vanhemmat, jotka ihmettelevät, miten opiskelu onkaan muuttunut 30 vuodessa!

 

Jatko-opiskelupaikat jaetaan valintakoeuudistuksen myötä yhä enenevissä määrin lukioarvosanojen ja lukiomenestyksen pohjalta. Mistä minä ikinä saan opiskelupaikan? kysyy tämä nuori lukiolainen
 

Tai ne lukuisat lääkärissäkäynnit, lukuisat tutkimukset ja hoitokerrat, sadat ja taas sadat tunnit jotka tämä nuori on kärsinyt lamaannuttavista kivuista ja oireista. Niillä terveydenhoitoon palaneilla yhteenlasketuilla euroilla olisimme varmasti rakentaneet jo uuden koulun. Sairauspoissaoloista aiheutuu joka vuosi Rovaniemelle yhden uuden koulun verran kustannuksia Samoin,
erikoissairaanhoitokustannukset ovat korkeat.

 

Sen kerran, kun tämä nuori sisukas nainen pääsi käymään omassa lukioluokassaan oppitunneilla, kaksi opettajaa oli sairauslomalla yliherkkyyksien aiheuttamien migreenikohtausten vuoksi. Siltä päivältä oppitunnit olivat peruttu.

 

Tämä nuori on huolissaan myös siitä, miten hänelle käy: sisäilmaongelmista aiheutunut hajusteyliherkkyys on vain osa sitä taakkaa, jota hän joutuu kantamaan loppuelämänsä ajan: seuraukset tuntuvat tulevaisuuden työpaikoissa joissa hän ei voi työskennellä, jokaisessa julkisessa rakennuksessa jossa ei voi hengittää, jokaisessa kaverin kodissa johon ei voi mennä tai kahvilassa, jossa sattuu olemaan pesuainetta käyttänyt henkilö. Ehkä hän on hautaamassa haaveensa tulla lääkäriksi.

 
 

Haluammeko me tehdä näin niille lapsille ja nuorille, joita me tulevaisuudessa Rovaniemellä kiperästi tarvitsemme? Puhumattakaan niistä aikuisista, joiden tehtävänä on kouluissamme ohjata näitä nuoria vastuullisiksi, sivistyneiksi yhteiskuntamme jäseniksi?

 
 

Arvoisa pj, valtuutetut,
kokoomusryhmä haluaa kiittää teitä siitä, että tekin olette jakaneet saman huolen. Te jokainen olette tunnistaneet tämän haasteen ja haluatte taistella sitä vastaan.

 

Toivomme, että yhdessä laatimamme valtuustosopimus saisi ansaitsemansa arvon ja vaikutukset, ja että se todella näkyy päätöksenteossa ja kaikessa toiminnassa.

 
 

Olkoot vuonna 2021 Rovaniemi sellainen kaupunki, jossa on pelkästään terveitä koulurakennuksia.

VIRALLINEN KANNANOTTO: ROVANIEMEN KATTAVASTA KOULUVERKOSTA ON PÄÄTETTÄVÄ NYT | 08.11.2017

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö esittää koko Rovaniemen kattavan kouluverkon suunnittelua ja rakentamista käynnissä olevan valtuustokauden aikana. Yksittäisten koulurakennusten tilapäisten korjauspäätösten aika on ohi ja tulipalojen sammuttelusta tulee siirtyä kohti kokonaisvaltaista tilanteen huomioimista ja kehittämistä. Tämä tulee ratkaista päättämällä Rovaniemen kouluverkon kehittämisestä kokonaisuutena ensi tilassa.
  

Lasten ja koulujen henkilökunnan terveys ja turvallisuus ovat arvokysymys, jota ei saa mitata rahassa. Rovaniemeläisissä kouluissa on todettu sisäilmaongelmia ja koulurakennuksia rasittaa niille kertynyt korjausvelka. Tämä ei ole taloudellisesti järkevä yhdistelmä, jota voisi ratkaista yksittäisillä korjaustoimenpiteillä, vaan katse tulee siirtää kohti uuden, laadukkaan, terveellisen ja turvallisen koulutilan rakentamiseen. Lisäksi tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös alueiden muut palvelutarpeet, kuten varhaiskasvatus, kirjasto- ja vanhuspalvelut, jolloin onkin järkevää puhua alueellisista monitoimikeskuksista.
  
Rovaniemeläisten kokoomuslaisten mielestä on selvää, ettei suunnitelmaa voida tehdä mitään alueita eriarvoistaen, vaan kunkin alueen erityistarpeet on otettava huomioon hankesuunnitelmaa laadittaessa. Tulevat hankkeet ovat mittavia ja arvokkaita, joten parhaimman varautumisen vuoksi kouluverkkoselvitys ja alueiden yhtäaikainen hankesuunnittelu tulee käynnistää vielä vuoden 2017 aikana. Keskusta-Ounasjoen ja Saaren alueiden kouluverkon uudistamisen ja tarvittavien monitoimikeskusten rakentamisen arvioidaan olevan arvoltaan noin 60 miljoonaa euroa.
  
Investoinnit tulee toteuttaa lisälainan nostamisen lisäksi käyttämällä erilaisia ja monimuotoisia rahoitusmalleja ja hankkimalla yhteistyökumppaneita. Mittava investointi on elinkeinopoliittisesti järkevä ratkaisu tukien samalla alueen yrittäjiä. Kaupungin tehtäviin ei kuulu rakennusten omistaminen, vaan laadukkaan opetuksen järjestäminen. Näin ollen Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö kannattaa kouluverkon uudistamista elinkaari- tai vuokramallia hyödyntäen, jolloin rakennuksen käytöstä aiheutuvat kulut voidaan tasata pidemmälle ajanjaksolle.
  
Koko Rovaniemen kattavan kouluverkon suunnittelu ja rakentaminen ovat kokoomuslaisten kuntapäättäjien pääteema Rovaniemellä syksyn 2017 ja kevään 2018 ajan.
   

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö ry
Veli-Matti Kilpimaa
puheenjohtaja
p. 040 562 4945
  
Kokoomuksen Rovaniemen valtuustoryhmä
Sanna Luoma
puheenjohtaja
p. 041 439 1440

MERKITYKSELLISET KASVU-UUDISTUKSET JÄÄDYTETTIIN | 29.05.2017

 

Hyvä puheenjohtaja, ajattelevat kollegat ja lehterin väki,

 

Alkuvuonna sovitun aikataulun mukaisesti meillä piti olla tässä valtuustokauden viimeisessa kokouksessa päätettävänä elinvoimapalveluiden toiminnallinen ja rakenteellinen uudistusesitys. Tätä kaupungin voimakkaamman kasvun kannalta keskeistä asiaa ei ole kuitenkaan tälle kokoukselle valmisteltu. Miksi ei?

 

Kuten kaikki merkit osoittavat, on Rovaniemellä potentiaalia enempäänkin kasvuun ja kehittymiseen. Miksei sen hyödyntämiseksi olla valmiita tekemään tarvittavia rakenneuudistuksia. Kasvu- ja Elinvoimapalveluille tulisi antaa sille kuuluva avaintulosaluestatus ja  -asema kaupunkiorganisaatiossa ja johtosäännöissä! Kuten uusi kuntalakikin osoittaa.

 

Nyt on sorruttu keskustelemaan ainoastaan vallankäytöstä eli siitä kuka ja ketkä istuvat kehitysyhtiön hallituksessa tai keskustelevat konsernijaostossa. Todellista vaikuttavuutta kaupungin kasvuun ja elinvoimaisuuteen saataisiin sillä, että myös elinvoimapalveluista poistetaan tehoton tilaaja-tuottajamalli ja luotaisiin vaikuttavuutta lisäävä johtamisjärjestelmä. Tämän valtuustokauden aikana tässä salissa ei ole käyty riittävän laaja-alaista ja markkinalähtöistä, päätöksiä linjaavaa elinkeinokeskustelua. Ehkä niitä käydään salongeissa – pienessä piirissä.

 

Rovaniemen sujuvamman kehittämisen esteen on hajautettu elinkeinotoimi. Nyt kaupunkistrategian mukainen elinvoimakokonaisuuden tavoitteellinen johtaminen ja seuranta ontuvat merkittäväksi. Elinkeinotoimelta puuttuu todellinen kokonaisuutta hallitseva, päätöksentekokykyinen vahva luottamusmies- ja tulosyksikköelin. Konsernijaosto ei ole sellainen.

 

Vaikuttavuuden lisäämiseksi tulee Yhteen tehokkaaseen Elinvoimayksikköön integroida kaikki käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen, niin henkilöstö kuin rahatkin. Kuten muillakin avaintulosalueilla, elinvoimapalveluilla tulisi olla oma tulosjohdettava toimielin eli Elinvoimalautakunta.

Tulostavoitteet ja -raportointi kuten muillakin lautakunnilla, ja jonka valmistelijana toimii elinvoimajohtaja. Päätehtävänään kasvu- ja työllisyyspolitiikan kokonaisvaltainen johtaminen Rovaniemellä.

 

Elinvoimayksikön markkinalähtöinen tahtotila ja kunnianhimoisemmat tavoitteet tulee työstää selkeämmin kaupunkistrategiasta. Tavoitteet tulee asettaa konkreettisemmiksi ja seuranta hoidettava tehokkaammin – systemaattisemmin tuloskorttiraportoinnilla.

Nythän vapaamuotoinen raportointi tehdään kiireelliselle kaupunginhallitukselle  ja silloinkin vain elinkeinobudjetin puolikkaasta, jolloin ei synny riittävän hyvää kokonaiskuvaa elinvoimapanostuksien vaikuttavuudesta.  Koska kaupunkikonsernissa ei ole omaa elinvoimakokonaisuuteen erikoistunutta päätöksentekoelintä, toiminnan systemaattinen tulosjohtaminen on puutteellista.

 

Tuoreimmissa EK:n tutkimuksessa Rovaniemi saa huonot arvosanat yritysmyönteisyydessä. Elinvoima ja työllisyys ovat uudistuvan kaupungin tärkeimmät tehtävät. Miksi siis jarrutetaan merkityksellisiä uudistuksia.

Hyvät esimerkit tulevat kasvukaupungeista, joissa on onnistuttu paremmin luomaan toimivat yhteistyömuodot myös elinkeinoelämän sekä koulutus- ja kehitysyksiköiden kanssa ja joissa johdetaan elinvoimaresursseja tavoitteellisesti kokonaisuutena – tehokkaasti.

 

Rovaniemellä on kasvu- ja elinvoimapotentiaalia enempäänkin kuin nyt osataan hyödyntää. Valtuuston päätösten vaikuttavuuden lisäämiseksi Kokoomus on ajanut voimakkaasti sekä pormestarimallia että elinvoimapalveluiden omaa tulosaluetta.

 

Jatkossa organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksessa on varmistettava elinvoima- ja työllisyyspalveluille sille kuuluva avainrooli sekä dynaamisempi ote elinvoimapalvelujen strategiseen tulosjohtamiseen!

Hallituspaikkoja jakamalla tämä ongelma ja toisaalta mahdollisuus jätetään hoitamatta!

 

Taina Torvela

 

ÄÄNESTÄMINEN VAIKUTTAA KUKKAROOSI | 02.04.2017

Kuntaverojen osuus jokaisen kukkarosta on merkittävä. Ei ole aivan sama keitä valtuustossa on tästäkin asiasta päättämässä. Uudet valtuutetut tulevat ratkaisemaan uustasoisesta verotuksesta. V 2019 SOTE-uudistuksen myötä kuntavero alenee 12,3 %, siirtyen valtion verotettavaksi. Vaikka kuntien veronkorotuksia hillitään sääntelyllä, on oltava tarkkana, ettei siirtymävaiheessa kokonaisverokanta nouse. Verotaso on merkityksellinen paitsi kaupungin elinvoimaisuuden, myös kaupungin kilpailukyvyn kannalta. Nyt maksamme 21 % kuntaveroa. Tärkeimpien kilpailijakaupunkien verotus on kevyempi, noin 19-20 %.

 

Rovaniemi syö enemmän kuin tienaa. Vaikka v 2016 tilinpäätös osoittaa 4,7 M€ plussaa, ei se kerro koko totuutta.  Tulokseen auttoivat positiiviset kertaluontoiset erät, kuten Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntalaskutusoikaisu 1,8 M€, lomapalkkavarauksen hyvitys 1,5 M€. Koko valtuustokauden ajan kaupungin vuosittaiset menot ovat olleet merkittävästi tuloja suuremmat. Rahoitusvaje oli v 2016 tilinpäätöksessä n 6 M€.  V 2017 talousvaje on 12 M€. Vielä vuonna 2015 vaje oli lähes 30 M€. Kesäkuussa 2015 puheenjohtajakaudellani vaadimme talouden ryhtiliikettä ja esitimme kriittiset menestystekijät tilanteen kohentamiseksi.

 

Kaupungin taloustilanne on jatkossa tiukempi. On kyettävä investoimaan tulevaisuuteen, kasvuun ja kehitykseen.  Palveluverkot ovat huonossa kunnossa ja infraa on kohennettava. Paineita verotuksen kiristämiseen on. Ensisijaisesti on kuitenkin käytävä läpi kaikki kuluerät, myös kasvatettava muita tuloja sekä kehitettävä rakenteita ja prosesseja. Kuntalaisten kukkarolle meneminen, joko verojen tai maksujen muodossa, on aivan viimeinen keino kaupungin talouden tervehdyttämisessä.

 

Toiminnan ja hallinnon tehostaminen on verovarojen vastuullista käyttöä.  Kokoomus on kuluneella valtuustokaudella painottanut talouden tervehdyttämistoimia ilman verokorotuksia.

 

 

Taina Torvela

yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (KOK)

Miksi uimahallihanke Rovaniemellä ei etene? | 23.03.2017

Uimahalli Ounasvaaralle ei etene ennenkuin keskustan uimahallipalvelut ovat ratkaistu. Rovaniemellä yksi tämän valtuustokauden puhutuin aihe on uimahalli (50m) ja siihen liittyvien palveluiden järjestäminen. Uimahallin investoinnista on tehty tarveselvitys, jossa vaihtoehtoina olivat keskustassa nykyisellä paikalla ja Ounasvaaralle Santasportin yhteydessä.

 

Tällä hetkellä Rovaniemellä on kaksi uimahallia (25m) keskustassa ja (25m) Santasportilla. Tältä pohjalta asiaa on käsitelty vapaa-ajan lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Kaikissa näissä toimielimissä Ounasvaaran (50m) vaihtoehto on äänestyspäätöksillä saanut eniten kannatusta.

 

Ounasvaaralle suunniteltu uimahalli edellyttää alueen kaavamuutosta ja paikoituksen uudelleen järjestelyjä. Kaavamuutokseen ja siihen liittyviin käsittelyihin pitää varata aikaa 2-4 vuotta. Sen lisäksi liikennejärjestelyt Valionranta-Ranuantie-Ounasrinne-Ounasvaarantie pitää ratkaista riippumatta uimahallin sijoituspäätöksestä.

 

Miksi uimahalli Ounasvaaralle ei etene? Miksi kaupunginhallitus ei käynnistä hanketta eikä anna suunnittelumäärärahaa? Onko muita vaihtoehtoja kuin mustavalkoinen keskusta/Ounasvaara? Näitä minulta on usein kysytty. Uimahallikeskustelussa on unohtunut se tahtotila joka on ollut itselläni ja monella muualla valtuutetulla. Eli ensin pitää päättää keskustan uimahallin ja siihen liittyvien palveluiden jatkuminen. Sen vuoksi valtuuston päätös on jämähtänyt paikalleen.

 

Julkisuudessa asiaa on käsitelty erilaisin kirjoituksin varsin mustavalkoisesti ja vähemmälle huomiolle jäänyt vaihtoehto, jossa ensisijaisesti turvataan keskustan uimahallipalvelut ja vasta sen jälkeen tehdään mahdolliset suunnittelu-ja investointipäätökset Ounasvaaralle.

 

Nykyisen kaupungin omistaman uimahallin käyttäjät ja sitä puolustavat ovat vahvasti viestittäneet, että terveyttä sekä hyvinvointia edistäviä palveluita pitää olla helposti saavutettavissa keskustan alueella, nyt ja tulevaisuudessa.

 

Juhani Juuruspolvi (kok)

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen

Ylikylän ja Vennivaaran palvelut kuntoon | 21.03.2017

Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Keskusta-Ounasjoki alueille keskeisiä maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Ylikylä-Vennivaaran asuinalue siis jatkaa laajenemistaan, mutta tärkeitä palveluita puuttuu edelleen.  Ylikylä-Vennivaaran alueella asuu n. 4500 henkilöä ja se on pitkään ollut yksi nopeimmin kasvavia asuinalueita Rovaniemellä. Asukasmäärä on kasvanut tasaisesti noin 100-200 henkilöllä vuosittain. Vennivaaran uuden laajennuksen myötä arvioitu asukasmäärän lisäys on noin 1000 henkilöä.

 

Liikekeskusta ja päivittäistavarakauppaa on odotettu alueelle jo pitkään. Ylikylän ja Vennivaaran väliselle alueelle, Kittiläntien varrelle on kaavoitettu Gardininkujan liikerakennustontti. Tontille on etsitty ostajaa jo kauan. Kaupunginhallitus kevensi luovutusehtoja viime vuonna ja tällä hetkellä tontti on saamani tiedon mukaan varattu. Toivottavasti varaus johtaa liikekeskuksen rakentamiseen. Vennivaara-Ylikylä on ollut merkittävä ja koko ajan kasvava asuinalue jo yli kymmenen vuoden ajan ja palvelut olisi ollut syytä saada asukkaiden ulottuville jo kauan sitten. Mielestäni on nyt erittäin tärkeää huolehtia siitä, että tässä ja myös vastaavissa tapauksissa tonttien luovutusehdot ovat sellaiset että ne todella edistävät myyntiä tai vuokrausta, houkuttelevat uusia yrittäjiä ja tärkeät palvelut asuinalueilla saadaan kuntoon. Kaupunki voisi myös sitoutua vuokraamaan osan rakennettavien liikerakennusten tiloista omaan käyttöönsä ja tämä seikka voi olla yhtenä edistävänä tekijänä tonttien luovutuksissa.

 

Ylikylä-Vennivaaran alueella asuu paljon lapsiperheitä. Kaikki koululaiset eivät ole Ylikylän koulun tiloihin enää mahtuneet ja korvaavia tiloja on pitänyt hankkia muualta. Vennivaaran alueen laajentuminen ja tehtyjen väestöennusteiden toteutuminen tarkoittaa lähes yhden luokallisen lisäystä jokaiseen peruskouluikäluokkaan. Pitkän selvitystyön jälkeen koulutuslautakunta lopulta päätti, että Ylikylän koulu laajennetaan yhtenäiseksi peruskouluksi (4+4 sarjaa). Tämä oli erittäin hyvä päätös ja sillä on merkittäviä vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Laajennuksen tarveselvitys on nyt tehty ja syyskuuhun 2017 mennessä valmistuvasta hankesuunnittelusta vastaa Tilaliikelaitos. Saamieni tietojen mukaan koulun laajennuksen yhteydessä puretaan vanha ns. Kivikoulu, joka on kärsinyt toistuvista sisäilmaongelmista. On sanomattakin selvää, että tämä on erinomainen päätös. Laajennuksen yhteydessä Ylikylän päiväkodin tilat siirtyvät samoihin tiloihin koulun kanssa. Tämä on järkevää, sillä päiväkodin tilat ovat myös remontin tarpeessa. Samoissa tiloissa toimiminen tekee myös luontevaksi siirtymisen varhaiskasvatuksen piiristä perusopetukseen.

 

Tilastollisesti Ylikylä-Vennivaara alueella asuu Rovaniemen asuinalueista toiseksi eniten 0-14-vuotiaita lapsia. Tämän vuoksi koulu- ja päivähoitopalvelut ovat korostuneessa roolissa. Alueella toimii jo kaupungin oman päiväkodin lisäksi yksityisiä palvelusetelipäiväkoteja, mutta tulevaisuudessa palveluntarjoajia tarvitaan varmasti lisää. Myös perhepäivähoitoa eri muodoissaan tulee alueella kehittää. Näkisin myös tärkeäksi äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden ja mahdollisesti myös avoimen päiväkodin sijoittamisen joko laajennettavan koulun tai rakennettavan liikekeskuksen yhteyteen.

 

Piia Hanni

Ylikylä, kuntavaaliehdokas

Rovaniemellä uidaan käsipohjaa | 17.03.2017

Rovaniemellä uimahalliasiassa uidaan edelleen käsipohjaa, vaikka päätös sijoittamisesta on jo tehty. Vaalihuumassa nousee esiin ”trumppilaisen” hengen mukainen vaihtoehtoinen totuus.

Kaupungin uimahalli on tullut tiensä päähän. Vanhaa ei kannata remontoida. Uusi 25 metrin allas maksaisi vähintään 10 miljoonaan euroa. Näin pientä ei edes pidä rakentaa, koska nykyinenkin on ahdas. Tarvitaan isompi allaskoko.

 

Kaupungin rakentamana uimahallin investointi- ja ylläpitoeurot otetaan niukasta liikuntabudjetista. Vuosittaiset ylläpitokulut nousisivat ainakin miljoonalla. Sen kasaamiseksi joudutaan leikkaamaan urheiluseurojen liikuntavuorojen avustamista ja toiminnan tukemista, liikuntakerhomäärärahaa sekä latujen ja muiden pienliikuntapaikkojen kunnostusta. Urheiluseuratoiminnan tukien supistuessa harrastusmaksut kallistuvat.

 

Tällä uimahalliratkaisulla tehdään karhunpalvelus rovaniemeläisille liikunnan harrastajille, etenkin lapsiperheille. Samat tahot, jotka vielä vaativat uimahallia keskustaan, samat moittivat korkeista harrastusmaksuista. Keskuskenttä ja Ounasrinteen liikuntahalli pienensivät liikuntamäärärahoja dramaattisesti.

 

Oukulla on riittävät paikoitustilat. Isossa altaassa on kylliksi vesipinta-alaa. Sinne pääsee samanaikaisesti uimaan, vesijuoksemaan ja -jumppaamaan, leikkimään, treenaamaan, uimaopetukseen ja kuntoutumaan.

Ounasvaaran uimahallikonsepti on kustannustehokas ja edullinen. Kaupungille jää ylläpitokuluista 1/3 osuus uimahallitoimintaa operoivan yhtiön vastatessa omalla asiakashankinnallaan lopusta. Kaupungin osuus 740 000 € vuodessa olisi sama, jonka se maksaa nyt vanhan uimahallin ylläpidosta. Porissa vastaavan kokoisen uimahallin ylläpito maksaa veronmaksajille 1,8 milj. euroa vuosi. Se jää maksettavaksi lipputulojen jälkeenkin.

 

Oman uimahallin ylläpidosta vastaavat Rovaniemen veronmaksajat, myös ne 90 % asukkaista, jotka eivät uimahallia käytä. Tarkat kannattavuuslaskelmat on tehty ja konsepti Oukulla pystytään toteuttamaan. Operaattorina toimivan yhtiön kanssa on tehtävä sopimus rovaniemeläisten lippuhinnoista. Keskihinnan pitää pysyä suunnilleen samalla tasolla, mitä se nyt on. Uimahallin ylläpito ei kaupungille saa nousta nykyistä kalliimmaksi, vaikka uusi uimahalli olisi vesipinta-alaltaan neljä kertaa nykyistä suurempi.

 

On helppo ymmärtää ja tukea Ounasvaara -ratkaisua. Kaupunki säästää vähintään miljoonan vuodessa. Se summa voidaan sitten osoittaa muuhun liikuntatoimintaan. Liikenne- ja yhteysjärjestelyt eivät ole ongelma. Sairaalaratkaisun takia niitä suunnitellaan jo nyt. Pääasia on, että julkinen liikenne pelaa ja palvelee. Vaikka kaupunki siirtää tukensa Oukulle, se voisi vuokrata nykyisen hallin yrittäjälle, joka tarjoaisi palveluja keskikaupunkilaisille.

Leena Jääskeläinen kuntavaaliehdokas (kok.)

KUNNIANHIMOA! KASVUA! | 15.03.2017

Rovaniemi ansaitsee paremman kilpailuaseman. Kaupungilla on potentiaalia merkittävämpään kasvuun ja vetovoimaisuuteen.  Siksi kaupunkistrategiamme tulisi olla paljon kunnianhimoisempi ja konkreettisempi niin, että se edellyttää keskittyneemmin panostamaan vaikuttavuudeltaan vahvempiin, elinvoimaa ja kasvua edistäviin asioihin.

 

Kunnallisen päätöksenteon tulee pohjautua aina kaupunkistrategiaan, joka on tärkein päätoimintaohjelma, johon kaikki muut ohjelmat, kuten elinvoima- ja hyvinvointiohjelmat, pohjautuvat.  Kaupunkistrategian tulee määritellä selkeä sitouttava tahtotila eli visio mihin kaupunkia ollaan johtamassa. Sekä toimintaa ohjaavat vahvat arvot, ne pääperiaatteet, jotka eivät ole ”kaupan”. Siinä tulee linjata strategiset painopisteet ja resurssien käyttö tavoitteineen ja seurantapisteineen.  Yksinkertaisesti siinä tulisi olla auki kirjoitettuna kaupungin kilpailukykyinen menestystarina.

 

Kuntalainkin mukaan kaupunkistrategian tulee perustua asiantuntevaan arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Hyvä kaupunkistrategia ottaa rohkeasti kiinni tulevaisuudesta, huomioi trendit sekä erilaiset merkittävät kehityssuunnat, asukas- ja elinkeinolähtöisesti ajatellen.  Strategia on siis faktaan ja näkemykseen perustuva, kaikkia toimintaa ohjaava ohjekirja. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien esityksien tulee nojautua aina tähän strategiaan. Jos muuta päätetään, on syytä muistuttaa poliitikkoja ja virkamiehiä, että nyt toimitaan itseä vastaan.

 

Nyt kaupunkistrategian visio: Rovaniemi on vuonna 2030 kasvava arktisen osaamisen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu yhdessä tehtävään sujuvaan arkeen puhtaassa luontoympäristössä.  Mielestäni tahtotilan tulisi olla rohkeampi ja kunnianhimoisempi, kilpailuasemaamme paremmin haastava ja eteenpäin vievä.

Meillä on mahdollisuus kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi arktisten erikoisosaajien monialaiseksi keskukseksi sekä Skandinavian liikunta- urheilumatkailun pääkaupungiksi. Rovaniemen tulisi olla globaalin vetovoimaisuuden lisäksi jatkuvasti uudistuva ja kehittyvä.

 

Taina Torvela

yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (KOK)

Valionranta monipuolisesti sekä matkailun että kaupunkilaisten käyttöön | 18.02.2017

Kaupunginhallitus on pyytänyt kaupunkilaisia kertomaan mielipiteensä ja antamaan ehdotuksia Valionrannan tulevasta käytöstä. Yleiskaavan mukaan Valionrannan eteläosa on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alueelle saa sijoittua majoitusrakennuksia sekä virkistysuimala ja/tai talviuintikeskus yleiseen käyttöön. Mielestäni tämä upea paikka kauniin Kemijoen rannalla on saatava monipuolisesti sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden ympärivuotiseen käyttöön. Paikalle suunnitellun hotellin yhteyteen sopisivat erittäin luontevasti erilaiset ohjelmapalvelut, kuten kelkka- ja koirasafarien lähtöpaikat, opastetut hiihtoladut ja kävelyreitit Ounasvaaralle sekä Kemijoelle, nuotiopaikat, ulkoilmaravintolat, avantouinti, kaupunkiin toivottu yleinen sauna sekä muut aktiviteetit.

 

Alueen palveluiden tulisi ehdottomasti houkutella sekä kaupunkilaisia että matkailijoita. Vaikka Rovaniemen ja koko Lapin matkailu onkin nyt suuressa nosteessa, emme kuitenkaan saa suunnitella Valionrannan käyttöä ainoastaan matkailun tarpeita palvelemaan. Myös rovaniemeläisten täytyy voida nauttia kaupungin upeimpiin kuuluvan ranta-alueen suomista virkistysmahdollisuuksista. Näin voimme parhaiten varmistaa myös alueen ympärivuotisen käytön, joka ei ole riippuvainen matkailusesongeista. Tämä on tärkeää myös alueelle sijoittuvien yrittäjien näkökulmasta katsottuna.

 

Virkistysalueeksi Valionranta-alue sopii sijaintinsa vuoksi erittäin hyvin, sillä keskustasta ja Ounasvaaralta on alueelle kävelymatka. Mielestäni koko ranta-aluetta tulisi kehittää yhtenäiseksi ja sitä tulisi kiertää kävelyreitistö, joka yhdistäisi myös Jätkänkynttilän- ja Ounaskosken sillat. Uimaranta-alueella pitäisi olla ympärivuotisesti erilaisia toimintoja, eikä hienon puistoalueen soisi olevan käyttämättömänä yli puolet vuodesta. Kaupunkilaiset ja matkailijat voisivat luontevasti kohdata toisensa ja nauttia alueen suomista mahdollisuuksista. Alueella voisi olla talvella hiihtolatuja lapsille, luistelukenttiä, jää-/lumiveistoksia, sekä erilaisia ulkoilutapahtumia. Kesällä uimaranta-alueella voisi järjestää esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntatapahtumia.

Kaupunkilaisten, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden tulisi saada alue vaivatta järjestämiensä tapahtumien käyttöön. Uimaranta-alue täytyy saada houkuttelevaksi muinakin kuin kesän hellepäivinä ja näin voisimme ottaa kaupungin kauneimmat ranta-alueet viimeinkin kunnolla monipuoliseen ja ympärivuotiseen käyttöön.

 

Piia Hanni