Päätöksiä ja aloitteita

Kokoomuksen valtuustoryhmän Pj Sanna Luoman ryhmäpuhe kotouttamisohjelmasta 18.6.2018 | 18.06.2018

Sanna Luoma, KOK ryhmäpuheenjohtaja

   

Arvoisa pj, ja muut paikallaolijat.

   

Jotta tänään käytävä keskustelu ja arviointi kotouttamisohjelman sisällöstä olisi tuloksellista ja kehittävää, meillä kaikilla täytyy olla sama käsitys siitä, mistä tänään puhutaan.
  

Nyt emme käsittele kunnan pakolaiskiintiötä, emme maassa laittomasti olevien asemaa tai maahanmuutosta kenties aiheutuvaa turvallisuusuhkaa. Sekin keskustelu on kyettävä käymään, rehellisesti ja avoimesti, ja ilman että mielipiteiden ääripäitä edustavat tahot leimaavat tai syyttävät toisiaan. Sen keskustelun paikka ei ole tässä ja nyt.
 
Nyt valtuusto arvioi kunnan lakisääteisen velvollisuuden eli laaditun kotouttamisohjelman sisältöä.

   

Minä toivoisin, että jonain päivänä voisimme luopua termistä “maahanmuuttaja”, sillä se synnyttää aika vahvoja mielikuvia. Maahanmuuttaja -termiin liitetyt mielikuvat eivät oikein vastaa Suomeen saapuvien ihmisten joukkoa eikä niitä syitä, joiden vuoksi ulkomailta muutetaan Suomeen. Maahanmuuttajasta tulee julkisuudessa olleiden keskustelujen pohjalta ensimmäisenä mieleen turvapaikanhakija joka ei edes aio olla osa yhteiskuntaamme. Niimpä toivoisin, että jonain päivänä puhuisimme Suomeen muuttavista tai ulkomailla syntyneistä henkilöistä, maahanmuuttajan sijasta.
 
Tähän liittyen, tässä Rovaniemen kotouttamisohjelmassa mainitaankin, että Suomeen muuttavista suurin osa muuttaa perheen, opiskelun ja töiden vuoksi. Vain noin 20 % on pakolaistaustaisia maahantulijoita. Tämä on syytä muistaa, kun arvioimme tämän kotouttamisohjelman sisältöä.

   

On hyvä, että ohjelmassa avataan keskeisiä termejä, kuten mitä tarkoittaa maahanmuuttaja, pakolainen ja turvapaikanhakija -ne kun eivät ole yksi ja sama asia. Sen lisäksi olisin kaivannut myös sellaisten termien selittämistä kuin työperäinen maahanmuuttaja ja perheen yhdistämisen kautta Suomeen muuttanut, sillä heihin sovelletaankin tätä nyt arvioitavana olevaa ohjelmaa ylivoimaisesti eniten. Työ ja perhesuhteet ovat ovat paljon yleisimpiä maahantulonsyitä, kuin mitä pakolaisuus tai turvapaikanhakeminen.

   

Mikä tällaisen ohjelman tarkoitus on?

   

Sen tarkoitus on koota eri viranomaiset ja muut toimijat saumattomaksi ketjuksi, jotta Suomeen muuttanut ja täällä laillisesti oleva henkilö, joka haluaisi olla aktiivinen yhteiskuntamme jäsen voisi lopulta ansaita oman toimeentulonsa työtä tekemällä turvautumatta tukiin. Ohjelman tarkoituksena on olla kokoava yleisohje, miten kunnat ja viranomaiset voivat toimia edesauttaakseen tehokasta ja toimivaa kotouttamista, jotta Suomeen muuttaneet kuin kantaväestöönkin kuuluvat voivat toimia ja elää yhdessä hyvinvoivina ja ennakkoluulottomasti.

   

Rovaniemen kotouttamisohjelma mukailee pitkälti muiden kaupunkien vastaavaa ohjelmaa. Toki, ilahtuisin kovasti jos me Rovaniemellä ottaisimme rohkean otteen ja laatisimme lappilaisen, itsemme näköisen kotouttamisohjelman. Jäin kaipaamaan konkreettisia ja yksityiskohtaisia toimenpiteitä ja tavoitteita.

   

Toivoisin, että kotouttamisohjelmassamme huomioitaisiin paremmin yrittäjyys ja miten koulutetut, ammattitaitoiset Suomeen muuttaneet henkilöt voisivat helpommin työllistää itsensä esim. yrittäjinä. Kaupunki voisi osallistua aktiivisemmin toimivien tilojen järjestämiseen ja vaikkapa tarjota neuvontaa.

   

Lisäksi jäin kaipaamaan ohjelmasta yksityiskohtaisempia kotouttamisen seurantatoimenpiteitä ja onnistumisen mittareita. Toivoisin, että tässä ylätason ohjelmassa jo otettaisiin kantaa siihen, kenen vastuulla on puuttua ja millä keinoin mikäli kotouttamisohjelma ei toteudu. Miten sitä seurataan ja mitä tehdään niille, joihin kotouttamisohjelma ei tehoa?
  

Jos maahanmuuttaja ei osoita aktiivisuutta eikä halua kiinnittyä osaksi yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme eikä kotouttamista saada vietyä onnistuneesti loppuun, miten siihen reagoidaan ja kenen vastuulla se on? Kuinka moni esimerkiksi keskeyttää kotouttamiskoulutuksen?
  

Vaikka vain muutamien kaupunkien kotoutumisohjelmissa se mainitaan, kokisin myös poliisin tärkeäksi yhteistyöviranomaiseksi, joka olisi syytä edes jollain tapaa huomioida työryhmässä ja lausunnonantajana.
  

Mutta.. onnistunut ja tuloksellinen kotoututtaminen vaatii usean eri toimijan saumatonta, kauaskatseista ja katkeamatonta yhteistyötä.

   

Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy kotouttamisohjelman ja merkitsee sen tiedoksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuhe §62 tilinpäätös 2017 ja §65 talousarvion 1. osavuosikatsaus, kaupunginhallitusryhmän Pj Juhani Juuruspolvi | 18.06.2018

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Juhani Juuruspolvi
   
Rovaniemen kaupunginvaltuusto ma 18.06.2018 klo 16
   
§ 62 ja 65 Tilinpäätös 2017 ja Osavuosikatsaus 1.1.-30-04.
  
Torstaina valtuusto sai varsin kattavan esittelyn viime vuoden tilinpäätöksestä. Tilintarkastaja Tapio Raappana osaltaan täydensi erinomaisesti havaintojaan tilinpäätökseen liittyen. Hän kiteytti talousohjeena niin luottamushenkilöille kuin vastuullisille viranhaltijoille, että Rovaniemen kaupungin talouden pitää toimia suu säkkiä myöden. Se oli lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu.
  
Kun tarkastellaan viime vuoden toimintaa niin näin voidaan sanoa yleisesti toimittu. Kaikki hallinnon alat ovat alittaneet talousarvion ja näin alijäämäinen talousarvio on saatu käännettyä positiiviseksi 1,1 milj € verran. Pitää kuitenkin muistaa, että koko maan talouden virkistyminen on taustalla oleva iso kuva, joka jatkuu varsin vahvana edelleenkin lähivuosien ajan.
Kokonaisuutena kokoomus haluaa kiittää kaikkia hyvästä talouden ohjauksesta viime vuodelta ja esittää hyväksyttäväksi talousarvion, tilinpäätöksen sekä vastuuvapauden myöntämistä vastuullisille
henkilöille.
  
Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2018 olisi edellistä tilinpäätöstä mukaillen odottaen jatkuvan positiivisesti viime vuotiseen tapaan. Valtuusto sai kh:n kautta varsin shokeeravan osavuosikatsauksen käsiteltäväkseen. Menot ovat kasvaneet vauhdilla niin perusturvan kuin koulutuksen osalta. Alkuvuoden vauhdilla kaupungin talous romuttuu tänä vuonna. Voiko tämä olla mahdollista? Tälläisiä ajatuksia on rovaniemeläisille syntynyt.
  
Lapin Kansa uutisoi, että kaupungin talous on tuuliajolla ja sisäinen tarkastaja arvioi, että kaupunginhallitus tekee päätöksiä ilman taloudellisia arvioita. Kokoomuksen valtuustoryhmä kiinnittää vakavaa huomiota talouden jyrkkään muutokseen varsin lyhyellä ajalla ja edellyttää syvällistä analyysiä talouden muutokseen.
  
Kh vastaa valtuustolle operatiivisesta toiminnasta ja lautakunnat kh:lle. Nyt on aika selvittää valtuustolle, onko kysymyksessä jatkuva ja kasvava menojen lisäys vai onko osavuosikatsauksen menojen lisäys osaksi ennakoivia ja vuoden aikana tasoittuvia menoja. Talouden lukuja arvioitaessa ei voi välttyä ajatukselta pohjustaa tulevia veronkorotuksia, olisiko näin yksinkertaista? Ennenkuin lähdetään merkittäviin tilannearvioihin menojen lisäyksen osalta tulee arvioida niin lautakuntien kuin kh:n toimia. Miten ja miltä osin ne ovat muuttuneet viime vuoden aikana eli tämän valtuustokauden aikana? Mitä muutoksia tarvitaan hallinnollisin toimin, jotta talous tasapainottuu?
  
Kokoomuksen valtuustoryhmä antaa täyden tuen niihin tarvittaviin rakenteellisiin muutoksiin, joihin ryhdytty ja, että niitä jatketaan määrätietoisesti eteenpäin talouden tervehdyttämiseksi.

Kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsenen Sara Tuiskun Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro arviointikertomuksesta § 62 | 18.06.2018

Sara Tuisku

Rovaniemen kaupunginvaltuusto, ryhmäpuhe arviointikertomuksesta 18.6.2018
   

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja Rovaniemeläiset.
  
Pidin Kokoomuksen ryhmäpuheen arviointikertomuksesta 23.10.2017 tältä paikalta. Tuossa
puheessani lausuin seuraavaa; “Kokoomuksen ryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota
konsernijaoston resursseihin. Vain laadukkaalla ja ajantasaisella valmistelulla konsernijaosto
voi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita sekä kehittää konserniohjetta.
  
Oulun ja Kajaanin kaupungit mukaan lukien useat Suomen kaupungit ovat jakaneet
elinkeinojen kehittämisen erilliselle elinkeinojaostolle. Meillä Rovaniemellä Konsernijaosto
hoitaa myös tämän tehtävän. Konsernijaosto on tarttunut haasteeseen ja tuleva
valtuustokausi näyttää suuntaa esimerkiksi sille, tarvittaisiinko kuitenkin myös erillinen
elinkeinojaosto.”
  
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt erityistä huomioita työllisyyden hoitoon.
Kaupunginhallitus vastaa työllisyyspolitiikan hoidosta ja on delegoinut tehtävän
konsernijaostolle. Arviointikertomuksessa todetaan työllisyysohjelman laatimisen jääneen
toteutumatta.
  
Tässä palaan huomioon lokakuulle 2017. Ovatko valmistelun resurssit kohdallaan? Millä
tavalla työtä jaetaan virkamiesten osalta? Ratkaisevan tärkeää on, että virkamiestyö on
laadukasta ja jaostolla on mahdollisuus edistää työllisyyttä, hyvin valmisteltujen
toimenpiteiden osalta, eli tehdä vaikuttavuudeltaan hyviä päätöksiä. Meidän on löydettävä
uusia keinoja ja otettava aktiivisempi ote työllistämisen keinojen käytössä.
  
Kaupunginhallituksen ja sen alaisen konsernijaoston on myös saatava riittävän laajasti tietoa
kaupungin yhtiöiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Seuranta, raportointi ja analysointi ei
ole mahdollista ilman kattavaa tietoa, jonka perusteella omistajaohjausta voidaan
kaupunginhallituksen taholta tehdä.
  
Arviointikertomus kantaa edelleen huolta hajautetusta taloushallinnosta.
Tarkastuslautakunta korostaa keskitetyn konsernitalouden etuja. Tilaliikelaitoksen erillinen
oma taloushallintonsa olisi järkevää yhdistää yhtenäisesti talous- ja kehittämispalvelujen
yksikön alle, jonka osaamista voitaisiin hyödyntää koko konsernin hyväksi. Lautakunta ottaa
kantaa arviointikertomuksessa maankäyttösopimuksiin. Se huomauttaa
maankäyttösopimusten osalta, että Rovaniemen kaupungilla olisi mahdollisuus lisätä
maankäyttösopimusten tuloa. Tarkastuslautakunta kantaa huolta etenkin
maankäyttösopimusten maksutulojen seurannan ulkoistuksesta, jota hoitaa tällä hetkellä
Taitoa Oy. Tämä on syytä ottaa huomioon jatkossa.
  
Kaupunginhallitus on jo ottanut edistysaskeleen talouden seurannan parantamiseksi
perustaessaan controllerin toimen, jonka tehtävänä on tuottaa taloustietoa johdon
päätöksenteon tueksi, sekä selvityksiä siitä, miten eri talouden ratkaisut vaikuttavat
konsernitalouteen.
    
Arvoisa puheenjohtaja,
Kokoomuksen ryhmä vaatii että toimenpiteisiin taloushallinnon resurssoinnin ja keskitetyn
taloushallinnon osalta ryhdytään välittömästi.
   
Konsernin omistajaohjaus on haastavaa. Miten toteuttaa se niin, että ei julkiset asiat, jotka
ovat yhtiöiden toimivan johdon ratkaisuvallassa ja yhtäältä omistajan tahtotila, sekä
tahtotilan saattaminen valtuuston tietoon järjestetään saumattomasti. Miten saadaan tieto
kulkemaan mahdollisimman hyvin. Pitäisikö koko konsernin, yhtiöiden,
luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteisiä seminaareja ja kehittämispäiviä olla
enemmän? Kokoomuksen ryhmä pitää tarpeellisena koko konsernia koskevan yhteisen
konsernitalousarvion laadintaa. Arviontikertomuksessa on esitetty ansioikkaasti miten
erillisten kuntayhtymien ja kuntakonserniin kuuluvien erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät
voidaan sovittaa talousarvioon. Kuntayhtymät yhdistettäisiin talousarvioon kaupungin
omistusosuutta vastaavalta osin. Jotta pääsemme kokonaisuuden hallintaan, täytyy sitä
varten asettaa tavoitteet sekä seuranta.
  
Arviointikertomuksessa kiitetään viestinnän toimenpiteiden edistymistä koko kaupungin
osalta. Ryhmämme haluaa yhtyä tähän kiitokseen. Viestintä on tukenut päätöksentekoa ja
tuonut päätöksiä ja valmistelussa olevia asioita kiitettävällä tavalla kuntalaisten
tietoisuuteen. Kehitettävää riittää yhtenäisemmän viestintäkuvan saamiseksi koko
konserniin. Yhtiöiden erilaisten logojen ja tunnusten yhdistäminen yhden yhtenäisen
Rovaniemen tunnuksen alle, on tulevaisuudessa järkevää. On merkityksellistä että koko
kaupunki viestii yhtenäistä kuvaa elinvoimaisesta arktisesta pääkaupungista, kuten
kaupunkistrategiamme tunnuslause kuuluu.
  
Leasing-rahoitus on linjattu valtuustosopimuksessa yhdeksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi
toteuttaa investointeja. Arviontikertomuksessa kehoitetaan selkeyttämään
leasingsopimuksen ohjeistuksia ja tarkentamaan toimivaltuuksia. Leasingrahoituksen tulee
näkyä myös talousarviossa ja tilinpäätöksessä. On tärkeää, ettei kalliita hankintoja, kuten
vaikkapa 1,5 miljoonan euron kaulustehankintoja, joita Ounasrinteen koululle tehtiin, tehdä
ilman kaupunginhallituksen tai valtuuston päätöksiä. Huomio on erittäin tarpeellinen tulevat
investoinnit huomioon ottaen.
  
Lautakunta nostaa esiin myös valtuustosopimuksen luonteen poliittisena, yhteisen
tahtotilan ilmauksena kaupungin linjasta. Valtuustosopimus on linjassa uuden
kaupunkistrategian kanssa ja on tärkeää, että toimielimissä otetaan sopimus huomioon
jokaista päätöstä tehdessä.
   
Kokoomuksen ryhmä kiittää hyvin valmistellusta ja selkeästä arviointikertomuksesta.
    
Kokoomuksen ryhmä hyväksyy arviointikertomuksen 2017 ja merkitsee sen tiedoksi.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Päivi Alaojan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro kaava-asioista koskien pykäliä 57, 58 ja 60 | 18.06.2018

Päivi Alaoja
   
Kaupunginvaltuusto 18.6.2018
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro koskien pykäliä 57, 58 ja 60
   
Arvoisat puheenjohtaja ja valtuutetut sekä virkamiehet ja rovaniemeläiset
   
Kaavaprosesseissa aikajänteet ovat tuskastuttavan pitkiä, liian usein liian pitkiä. Nyt käsittelyssä olevan Oikaraisen kaavan laadinta on käynnistynyt teknisessä lautakunnassa pian yhdeksän vuotta sitten. Silloin on ollut lähtökohtana, että Oikaraisen alueen koko yleiskaava päivitetään. Kolme vuotta myöhemmin kaava otettiin myös maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma MAATOon, mutta jostakin syystä sitä ei kuitenkaan ole saatu vietyä eteenpäin laajana, koko aluetta koskevana yleiskaavan päivityksenä.
  
Ison yleiskaavan sijasta valtuuston käsittelyssä on nyt Oikaraisen kaavan pieni osa, jolla pyritään mahdollistamaan vakituisen asumisen lisääntyminen kylällä. ELY-keskus viittaa lausunnossaan juuri tähän ja huomauttaa, että aluetta tulisi kehittää yleiskaavan osalta kokonaisuutena eikä ns. postimerkki-kaavoina pala kerrallaan.
  
ELY myös huomauttaa, että Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus sekä mahdolliset liikenteen ja energia, vesi ja jätehuollon järjestäminen kestävällä tavalla. ELYn mielestä näitä näkökohtia ei pystytä riittävästi huomioimaan, kun kaavoja tehdään ns. postimerkki-kaavoina, ilman laajempaa aluesuunnittelua..
  
Oikaraisen kaava-alue sijaitsee todella houkuttelevan, noin 14 kilometrin, matkan päässä kaupungista. Se on oivallinen asuinalue heille, jotka haluavat maaseutumaisen elinympäristön, mutta ovat valmiita hieman totuttua pidempään työmatkaan. Esitetyt kaavamuutokset koskevat lisäksi aluetta, jonka molemmilla puolilla jo on pysyvää asutusta, ja kaavassa on lähinnä kyse muutaman loma-asuntotontin käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen sopivaksi. Miksi siis jättää tällainen alue vain loma-alueeksi?
  
Ranuantie 17 kaavamuutoksen aikajänne on ollut huomattavasti lyhyempi, vain hieman reilut kaksi vuotta. Kaavamuutoksella haetaan nyt alueelle käyttötarkoituksen muutosta, minkä jälkeen tontit voidaan luovuttaa rakentamiseen. On aika vaikea kuvitella, että näin lähellä kaupungin keskustaa on muutama vuosikymmen sitten ollut soranottoalue yhdyskunta- ja asuntorakentamisen tarpeisiin. Niin se kaupunki kasvaa vuosikymmenten saatossa.
  
Kaavassa on kyse kolmen matalahkon kerrostalon sijoittamisesta alueelle siten, että ne eivät kohoa juurikaan jo olemassa olevien kerrostalojen yläpuolelle. Asun itse kaava-alueen lähellä ja tiedän, ettei alueella ole ollut järkevää käyttötarkoitusta sen jälkeen, kun päiväkoti muutti pois. Vaikka asutus alueella lisääntyy, niin vihreä virkistysalue on helposti tavoitettavissa Ranuantien toisella puolella.
  
Kaavaan kuuluu myös Porokadun risteysalueen turvallisuuden parantaminen. Se on todella tarpeen, sillä risteyksen kautta kulkee valtaisa määrä työ- ja koulumatkaliikennettä. Tästä näkökulmasta katsottuna pidän hyvänä, että Poropolun liittymä suljetaan ja sen tilalle rakennetaan vilkkaan liikenteen tarvitsemaa väistötilaa.
Nivankylä/Ylikylän alueen osalta Rovaniemen kaupungin alueidenkäytön strategiassa 2012 on todettu, että alueen yhdyskuntarakennetta tulisi eheyttää ja parantaa elinkeinojen harjoittamisen mahdollisuuksia. Kaavoitusohjelmassa (nykyisin Maato) 2009-2012 myös todetaan, että alueelle tulisi laatia osayleiskaava ja tarkentavia asemakaavoja. Kaavasta annetut lausunnot on asianmukaisesti otettu huomioon valmisteluprosessissa.
Muutamat keskustelut Ouluun professoriksi hiljattain siirtyneen Tarja Outilan kanssa vakuuttivat minut siitä, että kaavoitus on ennen muuta mahdollistaja. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää miettiä paitsi säästöjä myös tulojen lisäämistä. Kaavoituksen rooli on tässä tärkeä, sillä vain ripeän ja osaavan, ammattitaitoisen kaavoituksen avulla voidaan mahdollistaa tuloja tuovaa kaupunkirakentamista ja kehittymistä.
Ammattitaitoisista kaavoittajista on pulaa ja resurssimme muutoinkin hieman alimitoitetut. Olipa strategisen kaavoituksen paikka jatkossa organisatorisesti mikä tahansa, on tarpeen varmistaa koko kaavoituksen resurssitarve. Ja kaikkein tärkeintä on, että kaavoitusprosessit integroidaan sujuvasti luonnolliseksi osaksi muita yhdyskuntasuunnittelun prosesseja.
Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy nämä kaavat ja toivoo, että ne saatettaisiin nopeasti toteutukseen esityksen mukaisesti.

Päivi Alaojan puheenvuoro talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019-2020 käsittelyssä valtuustossa 13.11.2017 (teknisen lautakunnan vastuualueen osalta) | 18.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, valtuustokollegat, virkamieskunta ja rovaniemeläiset
   
Rovaniemen kaupungin tekninen lautakunta johtaa ja kehittää teknistä toimialaa sekä vastaa teknisen toimialan palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Teknisen lautakunnan tehtävänä on kaavoitus- ja yhdyskuntatekniikkapalveluiden sekä paikkatieto- ja tonttipalveluiden järjestäminen.
 

Teknisen toimialan ensi vuoden 2018 toimintaan on kirjattu kaksi selkeää painopistettä.
 

Äskettäin aloitettu Ounaskosken sillan peruskorjaus on koko kolmivuotisen taloussuunnitelmajakson suurin yksittäinen investointikohde. Peruskorjaus tukee kaupunginhallituksen 2016 hyväksymää Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2030 muun muassa siten, että se parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä levittämällä kevyen liikenteen väyliä sillalla.
 

Ensi vuoden kesäkuussa Rovaniemen kaupungin joukkoliikenne siirtyy kokonaan kaupungin järjestettäväksi. Muutos tulee olemaan erittäin suuri haaste kaupungille. Paikallisliikenteen reittisuunnitelma vahvistettiin jo edellisen valtuuston ja kaupunginhallituksen aikana. Parhaillaan on menossa kilpailuttamisvaihe ja vielä tämän vuoden puolella Tekninen lautakunta tulee päättämään paikallisliikenteen vastuutoimijan.
 

Liikennöitsijät ovat olleet jo useiden vuosien ajan tietoisia tulevasta muutoksesta, koska heitä on osallistutettu prosessiin siitä lähtien, kun direktiivimuutos sai lainvoiman vuonna 2009. Tästä huolimatta päätöksentekovaiheessa laineet löivät välillä korkeallekin kritiikin kohdistuessa lautakunnan ja virkakunnan tahtoon kilpailuttaa paikallisliikenne yhtenä kokonaisuutena. Yhteen kokonaisuuteen päädyttiin siksi, että kaupungin kumppaniksi tarvitaan yksi vastuutaho, jonka kanssa toimintaa voidaan aidosti kehittää. Yritysvaikutusten arviointi todettiin asianmukaisesti toteutetuksi, ja lautakunta saattoi luottavaisin mielin päättää hankinnan periaatteista. Kilpailutus on nyt käynnissä, ja toivoa sopii, että paikkakunnan kuljetusyritykset ovat löytäneet toisensa ja pystyvät yhdessä tarjoamaan toimivan ja kiinnostavan kokonaisuuden.
 

Rovaniemen joukkoliikenne ei voi enää huonontua, kuten Teklan nuorisovaltuuston edustaja osuvasti kokouksessa sanoi.
 

Teknisen toimialan osalta talousarviovuoden 2018 määrälliset tavoitteet ovat sinänsä hyviä tavoitteita, mutta erittäin vaikeasti mitattavia. Kuinka esimerkiksi mitataan sitä, että keskustan alueelle muodostuu tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne? Entä millä mittarilla arvioidaan, onko saatu kehitettyä toimivat ja monipuoliset palvelumarkkinat? Tulevina vuosina onkin syytä kiinnittää huomiota määrällisten tavoitteiden muotoiluun ja saavutusten luotettavaan mittaamiseen.
 

Laadullisten tavoitteiden osalta talousarviosuunnitelmassa korostetaan elinympäristön turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyvyyttä. Yhtenä tavoitteena mainitaan, että joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa. Tämä lienee ainoa tavoite, jolle on olemassa lähtötaso ja jonka kehittymistä voidaan mitata tekemällä vastaava selvitys, tuskin sentään vuosittain. Vuonna 2016 kaikista matkoista 18% tehtiin kävellen ja 9% pyörällä. Luvut ilmenevät Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta 2030.
 

Teknisen lautakunnan alainen toiminta on luonteeltaan hyvin investointipainotteista. Rovaniemen kaupunkikonsernin vuosien 2018-2020 investointipotti on noin 170 miljoonaa. Tästä Neven osuus on puolet 53% ja teknisen lautakunnan osuus toiseksi suurin, 28%. Peruskaupungin 75 miljoonan euron potista teknisen lautakunnan osuus on merkittävä 64%. Euroissa tämä merkitsee yhteensä yli 48 miljoonan euron investointeja.
 

Teknisen lautakunnan vuotuiset investointimenot ovat noin 15-16 miljoonaa vuodessa. Tästä rahasta eniten, kolmannes kuluu katujen peruskorjauksiin ja katuvaloihin. Toiseksi eniten euroja kuluu uusien alueiden rakentamiseen. Kuten jo aiemmin tuli esille, Ounaskosken sillan jo aloitettu peruskorjaus on koko 3-vuotisen suunnitelmajakson suurin yksittäinen investointikohde. Valtuustosopimuksessa mainittuun Napapiirin kehittämiseen on suunnitelmajaksolla varattu noin 3 miljoonaa euroa.
 

Historialliseksi saavutukseksi luonnehdittu uusi, perjantaina 10.marraskuuta allekirjoitettu valtuustosopimus tullee muuttamaan suunnitelmia jonkin verran. Sopimuksessa mainituille muutoksille on vahva yhteinen poliittinen tahtotila, jota pitää myös noudattaa.
 

Paras lopputulos syntyy aina virkakoneiston ja luottamushenkilöiden saumattomalla yhteistyöllä.
 

Kokoomuksen ryhmä hyväksyy teknisen toimialan osalta talousarvion 2018 ja toteaa, että taloussuunnitelmiin 2019-2020 tullaan myöhemmin tekemään valtuustosopimuksen edellyttämät muutokset.
 
 

Rovaniemellä 13.11.2017
 

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja
Päivi Alaoja

Sara Tuiskun puheenvuoro valtuuston kokouksessa 13.11.2017 koulutuslautakunnan osuudesta talousarvioon 2018 ja taloussuunnitelmaan 2019-2020 | 15.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat, viranhaltijat ja rovaniemeläiset
  
Rovaniemellä on hyvä maine koulutuskaupunkina ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarjoajana. Pystymme kuitenkin vielä parempaan. Kuulimme viime torstaisessa elinkeinoseminaarissa Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen terveiset ja esityksen siitä, miten yrittäjiä, eli asukkaita ja veronmaksajia houkutellaan kaupunkiin. Pentikäinen kertoi kaupungin vetovoimatekijöistä ilmapiirin, päätöksentekijöiden asenteen, lupaprosessien sujuvuuden ja verotuksen lisäksi, kaupungin tarjoamien koulutuspalveluiden olevan erittäin merkityksellisessä asemassa yrittäjän sijoittumis- ja investointipäätöksissä. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus tulee nähdä juurikin vetovoimatekijänä ja kilpailuvalttina! Perheiden päätöksiin asettumisesta tietylle alueelle, on lapsien kouluilla iso merkitys. Kukaan ei halua lastaan vanhanaikaiseen homekouluun. Tämä asia meidän tulee ottaa huomioon myös Rovaniemen strategiaa laadittaessa. Meidän tulee kunnianhimoisesti kasvattaa mainettamme huippuosaajien koulutuskaupunkina!
  
On hienoa, että saimme valtuustosopimuksen aikaiseksi. Kaikki ryhmät ovat ilmaisseet yhteisen tahtotilansa kouluverkon terveeksi ja turvalliseksi saattamisen suhteen. Hyvä me! Hyvä Rovaniemi! Kiitos kaikille puolueille.
  
Jatkossa suhtautuminen sisäilmaongelmista kärsiviä kohtaan tulee muuttua. Ei riitä että rakennamme uudet koulut. Hengitämme kaikki samaa ilmaa, joku toinen reagoi aikaisemmin, joku toinen myöhemmin. Keho kehittää sairauksia yksilöllisesti. Rovaniemen hyvinvointikertomuksessa astma on ylivoimainen ykkönen Rovaniemellä sairastettavista sairauksista. Mistä tämä kertoo? Osaltaan varmasti myös rakennustemme sisäilmasta.
 
Koulutuslautakunta on nostanut yhtenä pedagogisen kehittämisen tavoitteena uuden opetussuunnitelman käyttöönoton. Kaupungissa on jo tehty paljon työtä tämän eteen ja opettajakunta on hyvin perillä uudesta opetussuunnitelmasta. Kuten niin monessa muussakin asiassa, on opettajien asenteella valtavan suuri merkitys. Pelkällä asenteella ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Opettajilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua ja saada osaamiseensa uudenlaisia eväitä. Palveluiden järjestämisen yhtenä painopisteenä on nostettu esiin työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. On selvää, että sairauspoissaloja ei saada vähenemään, mikäli opettajat eivät saa uuden opetussuunnitelman haltuunottoon tarpeeksi tukea ja koulutusta, eikä tavoitteeseen päästä, mikäli sisäilmaongelmat jatkavat opettajien terveyden rapauttamista. Olen itse kokenut sairastumisen Vaaranlammen koulussa ja joutunut vaihtamaan työpaikkaa. Mikään minua ei enempää voi suututtaa kuin asian vähättely. Nyt terveessä oppimisympäristössä jaksan kehittää ja olen innostunut työstäni.
 
Hyvän valtuustosopimuksen seuraava askel on kouluverkon osalta tarkastella erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Kuhmossa hirsikouluhanke sai tukea EU:n kehittämisrahastosta. Lisäksi Kuhmon Tuupalan koulu on Suomen metsäsäätiön keräyskohde. Metsäsäätiö on puutalouden menekkiä ja metsätaloutta edistävä säätiö, joka hakee aluekeräyskohteita. Keräyksen tuotolla rahoitetaan kohteiden esille tuomista. Metsänomistajat ja puunostajat luovuttavat siihen pienen osan puukaupan hinnasta. Pohjois-Suomessa Tuupalan koulu on ensimmäinen Suomen Metsäsäätiön kohde.
 
Saksassa tuotetun tutkimuksen mukaan mitatut stressitasot ovat puukouluissa opiskelevilla lapsilla huomattavasti matalammat kuin kivikouluissa opiskelevilla. Jo pelkästään akustiikan vuoksi puukoulusta on mahdollista saada miellyttävämpi oppimisympäristö. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemien selvitysten mukaan, mikäli Suomessa rakennetaan puusta ja rakentamiseen sijoitetaan euro ja rakennustarpeet saadaan lähiympäristöstä, niin tämä poikii aluetalouteen 2,7 euroa. Sillä on iso merkitys kuljetuksille, metsänomistajille, motokuskeille ja tietysti tehtaille. Tämä on arvokas asia ja suomalaisten kannattaisi hyödyntää omat mittavat metsävarat, sillä hyödynnettävää riittää kaikille.
  
Arvoisa puheenjohtaja
 
Kokoomuksen ryhmä ehdottaa että Rovaniemi selvittää olisiko meillä mahdollisuus osallistua esimerkiksi tällaiseen metsäsäätiön hankkeeseen. Meidän tulee kääntää jokainen kivi ja kanto, jotta saamme uudet kouluinvestoinnit toteutettua taloudellisesti ja laadukkaasti.
  
Sara Tuisku (kok.)

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuhe talousarvioon 2018 ja -suunnitelmaan 2019 – 2020 (valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Luoma 13.11.2017) | 13.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 

Ensin pari sanaa realismista, sen jälkeen toivosta.

 

Euroopan komission arvion mukaan Suomen talous kasvaa lähivuodet selvästi euroalueen keskiarvoa nopeammin. Suomelle on ennakoitu kuluvalle vuodelle jopa 3,3 prosentin ja ensi vuodelle 2,7 prosentin talouskasvua.

 

Talousnäkymien parantuminen johtuu ennen kaikkea viennin ja investointien kasvusta, myös kotimaisesta kysynnästä.

Ennusteen mukaan julkisen velan suhde kansantuotteeseen on jo kääntynyt laskuun.

Ei siis ole syytä synkistelyyn, mutta hallittu velkaantuminen ja investointien priorisointi ja aikataulutus on nyt todella tärkeässä roolissa.

Nyt jos koskaan kaupunkimme tulee osoittaa rohkeutta ja viisautta, ja keskittyä perustehtäväämme: tarjota laadukkaita palveluja asukkaillemme ja turvata kaupunkilaisten terveys ja hyvinvointi! Haastavan taloustilanteen ja isojen investointipaineiden vuoksi kaupungin toimintatapoja ja –malleja on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti, nyt on oltava rohkeutta irrottautua vanhasta tutusta ja turvallisesta toimintatavasta.

 

On haettava uusia rahoitusvaihtoehtoja jotta pystymme toteuttamaan edes tärkeimmät ja kiireellisimmät investoinnit kohtuullisessa aikataulussa. Ei ole varaa toistaa jo tehtyjä virheitä, vaan niistä on otettava opiksi.

 

Rahoitusmalleista ja investointien toteutustavoista kuullaan varmasti tänään lisää.

 

Veroprosentin suhteen pyydän malttia: se ei ratkaise investoinneista kertyvää rahoitusongelmaa. Meidän ei tule lisätä perheiden ja palkansaajien verojen määrää, vaan ennemmin lisätä ostovoimaa ja ohjata muutamat ylimääräiset kympit alueemme omille toimijoille: paikallisille yrittäjille ja palveluiden tarjoajille.

 
 

Nyt sitten se osio siitä toivosta.

 
 

Käytän tilaisuuden hyväksi ja lausunmuutaman sanan valtuustosopimuksesta;

 
 

Hyvät valtuutetut:

 

VS:n vaikutus ei niinkään ole juridinen, vaan sen suurimmat hyödyt ja vaikutukset ovat siinä, että olemme saaneet avattua avoimen ja luontevan neuvotteluyhteyden, jossa jokaisen ryhmän ääni pääsee kuuluville. Olemme huomanneet että erilaisten näkemysten ja mielipiteiden lisäksi meillä on myös paljon yhteisiä tavoitteita ja päämääriä, olemme pystyneet tekemään uusia, rohkeitakin avauksia

 

Minulle jäi tunne, että tämä oli vasta alkua! Olisi ollut mahtavaa jatkaa keskustelua ja ottaa selvää, mistä muistakin asioista voisimme löytää yhteisen tahtotilan. Mikään ei kuitenkaan estä jatkamasta hyvin alkanutta yhteistyötä Rovaniemen parhaaksi, enkä malta odottaa, että mitä muuta me vielä voisimme yhdessä saada aikaan.

 

Ei taideta puhua enää Rovaniemen kuntapolitiikassa uuden kappaleen aloittamisesta tai edes uuden sivun kääntämisestä. Taidetaan olla kirjoittamassa ihan kokonaan uutta kirjasarjaa.

 

Mitä vaikeampi vastustaja, sitä tärkeämpää on yhdistää voimat ja suunnitella entistä parempi taktiikka.

 

Se meidän niin sanottu vastustajamme on kyllä suuri ja pelottava: se on voittanut lukemattomia taisteluita, se on nujertanut isoja ja pieniä eteensattuneita niin yksilöitä kuin suuria ryhmiäkin, tämä vastustaja voi viedä mennessään aivan kaiken ja se voi aina myös palata. Uudelleen ja uudelleen. Se voi tulla hitaasti ja etukäteen varoittaen, mutta sen valtava voima voi iskeä myös salamannopeasti. Se voi lamaannuttaa kokonaisia perheitä, se voi tulla kyliin ja kaupunkeihin. Se ei katso vastapuolensa ikää, ei yhteiskunnallista asemaa eikä se arvosta jo maksettuja veroeuroja, vapaaehtoistoimia tai talkootyötunteja.

 

Se on suuri ja vaikuttava vastus. Sen nimi sairaus.

 

Ilman terveyttä meillä ei ole mitään muutakaan. On turha haaveilla lomamatkoista, työpaikoista, tutkinnoista, tavaroista tai vapaa-ajasta, jos meillä ei ole terveyttä. Sitä ei voi rahalla ostaa

 

Olen kuullut niin monta tositarinaa siitä, miten kouluissamme on ihan oikeasti sairastuttu. Tässäpä teille yksi sellainen jonka kuulin viikonloppuna:

 

Yläasteelta lukioon siirtynyt nuori nainen, joka haluaa menestyä koulussa, ja haluaa harrastaa aktiivisesti liikuntaa, joutuukin luopumaan molemmista. Koulussa ollessa fyysiset oireet muuttuvat niin rajuiksi, että on pakko siirtyä kotiopetukseen. Liikunnallinen harrastus, jossa tämä nuori oli poikkeuksellisen lahjakas, jäi määrittelemättömän mittaiselle tauolle koska elimistö ei toipunut lukuisista oireista.

 

Se huoli, mitä tämä nuori kantaa sisällään siitä, millaiset arvosanat hän oikein saavuttaa, on aiheellinen. Nyt opettajina toimivat omat, työssäkäyvät vanhemmat, jotka ihmettelevät, miten opiskelu onkaan muuttunut 30 vuodessa!

 

Jatko-opiskelupaikat jaetaan valintakoeuudistuksen myötä yhä enenevissä määrin lukioarvosanojen ja lukiomenestyksen pohjalta. Mistä minä ikinä saan opiskelupaikan? kysyy tämä nuori lukiolainen
 

Tai ne lukuisat lääkärissäkäynnit, lukuisat tutkimukset ja hoitokerrat, sadat ja taas sadat tunnit jotka tämä nuori on kärsinyt lamaannuttavista kivuista ja oireista. Niillä terveydenhoitoon palaneilla yhteenlasketuilla euroilla olisimme varmasti rakentaneet jo uuden koulun. Sairauspoissaoloista aiheutuu joka vuosi Rovaniemelle yhden uuden koulun verran kustannuksia Samoin,
erikoissairaanhoitokustannukset ovat korkeat.

 

Sen kerran, kun tämä nuori sisukas nainen pääsi käymään omassa lukioluokassaan oppitunneilla, kaksi opettajaa oli sairauslomalla yliherkkyyksien aiheuttamien migreenikohtausten vuoksi. Siltä päivältä oppitunnit olivat peruttu.

 

Tämä nuori on huolissaan myös siitä, miten hänelle käy: sisäilmaongelmista aiheutunut hajusteyliherkkyys on vain osa sitä taakkaa, jota hän joutuu kantamaan loppuelämänsä ajan: seuraukset tuntuvat tulevaisuuden työpaikoissa joissa hän ei voi työskennellä, jokaisessa julkisessa rakennuksessa jossa ei voi hengittää, jokaisessa kaverin kodissa johon ei voi mennä tai kahvilassa, jossa sattuu olemaan pesuainetta käyttänyt henkilö. Ehkä hän on hautaamassa haaveensa tulla lääkäriksi.

 
 

Haluammeko me tehdä näin niille lapsille ja nuorille, joita me tulevaisuudessa Rovaniemellä kiperästi tarvitsemme? Puhumattakaan niistä aikuisista, joiden tehtävänä on kouluissamme ohjata näitä nuoria vastuullisiksi, sivistyneiksi yhteiskuntamme jäseniksi?

 
 

Arvoisa pj, valtuutetut,
kokoomusryhmä haluaa kiittää teitä siitä, että tekin olette jakaneet saman huolen. Te jokainen olette tunnistaneet tämän haasteen ja haluatte taistella sitä vastaan.

 

Toivomme, että yhdessä laatimamme valtuustosopimus saisi ansaitsemansa arvon ja vaikutukset, ja että se todella näkyy päätöksenteossa ja kaikessa toiminnassa.

 
 

Olkoot vuonna 2021 Rovaniemi sellainen kaupunki, jossa on pelkästään terveitä koulurakennuksia.

RYHMÄPUHE: TALOUSARVION OSAVUOSIKATSAUS | 13.06.2017

Arvoisa puheenjohtaja,

 

VVM:n kevään 2017 taloudellisesta katsauksesta ilmenee, että Suomen kansantalous kasvaa vuonna 2017 1,2 %. Samoin yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun lisäksi myös viennin kasvu vihdoin näyttää piristyvän. Euroalueen kasvun kiihtyminen ja vientikysynnän ilahduttava piristyminen tukevat Suomen talouskasvua. Viennin kehitys seuraa maailmankaupan kasvua ja kansainvälisessä kaupassa tapahtunut markkinaosuuksien menettämisen aikakausi näyttää osaltamme vihdoinkin päättyneen.

 

Roin kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus näyttää kulkevan yhtenäistä rataa Suomen talouskehityksen ja julkisen talouden kanssa. Sanoisin, että ns. juoksemme maratonilla samaan suuntaan pääjoukon mukana: emme joudu kuromaan toisia kiinni, mutta ei meillä myöskään ole minkäänlaista etumatkaa turvanamme. Maaliin on päästävä pääjoukossa.

Tilinpäätökset antavat ilahtumisenkin aihettakin: vuoden 2016 tilikauden tulos oli 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vaikeat säästöpäätökset, henkilöstön venymiset, määrärahojen tarkka harkinta ja kiinteistöverokorotus ovat esimerkkejä niistä toimenpiteistä, joiden seuraukset alkavat vähitellen tuottaa tulosta. Suunta on oikea, se antaa hieman jo toivoa.

 

Voidaan sanoa, että tunnelinpäässä on jonkinlaista valoa. Valitettavasti tunnelinpäässä oleva valo ei näytä vielä kirkkaalta päivänvalolta, vaan pikemminkin taskulampun kajastukselta. Mutta valoa siellä on.

 

 

Vakavia huolenaiheitakin on. VVM:n talouskatsauksen mukaan kasvu on edelleen varsin maltillista eikä talouskasvu riitä poistamaan julkisen talouden alijäämää.

 

Rovaniemen osalta keväältä 2017 annettu osavuosikataus on murheellinen, se ei lupaa tippaakaan helpotuksia ja toki sitä voidaan loppuvuoden toimilla ja päätöksillä vielä korjata. Mutta se ei tapahdu ilman yhteistä tahtotilaa, ilman yhteisiä tavoitteita ja suuntalinjoja.

 

 

Työllisyysasteessa on Rovaniemellä edelleen parantamisenvaraa. Meillä on myös aivan valtavia haasteita ratkaista muun muassa se, miten koulurakennukset saadaan terveiksi ja turvallisiksi.

 

Ylivoimainen huolemme on kaupungin velkamäärän jatkuva kasvaminen, minkä katkaisemisen on oltava kaikkien meidän kaikkien yhteinen päämäärä ja tavoite.

 

Kokoomusryhmän selvä näkemys on, että lainamäärän kasvattaminen ei ole missään tapauksessa ratkaisu, tai edes vaihtoehto. Ainoa, korostan ainoa asia, jossa lisävelan ottaminen ja budjetoitujen menojen lisäys voi tulla edes harkittavaksi, on vain kouluverkoston kokonaisuudistus ja mahdollisesti useamman uuden koulurakennuksen rakentaminen. Kuntalaisten terveys on lisävelanottamistakin tärkeämpi ja kiireellisempi asia.

 

 

 

Totuus on, että tätä palvelutasoa ei voida ylläpitää tällä hinnalla. Meidän on huolehdittava myös tulevista sukupolvista, jotta heillä olisi edes vaatimattomatkaan edellytykset elää hyvinvointiyhteiskunnassa ja saada edes niitä kipeimmin tarvitsemiaan palveluita ja huolenpitoa.

 

 

 

Arvoisa pj,

 

maalissa ei siis vielä olla. Vielä ei voida tuuletella.

 

Meidän on tiivistettävä yhteistyötä, meidän on entistä tarkemmin harkittava menojen ja investointien kiireellisyyttä ja tärkeysjärjestystä, meidän on pystyttävä laatimaan laajempia kokonaisratkaisuja yksittäisten hätätoimenpiteiden sijasta. Ei ole järkevää upottaa rahaa nopeaan rakennuksen korjaukseen, jos muutaman vuoden päästä eteen tulee kokonaan uuden rakennuksen rakentaminen. Väärässä asiassa säästäminen voi lopulta johtaa aiempaa suurempiin kuluihin.

Varoja on kohdennettava sinne, missä se tuottaa parhaiten tai missä sitä kipeimmin tarvitaan. Lyhytnäköisyyteen ei ole varaa.

 

Nyt jos koskaan on kyettävä tekemään kestävät ratkaisut, joissa on huomioitu kaikki näkökulmat ja joiden vaikutukset on arvioitu mahdollisimman laajalle ja pitkälle. Siihen kukaan ei pysty yksin, vaan uskomme, että yhteistyöllä saamme aikaan parhaat tulokset! Kun asian valmisteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen osallistuu mahdollisimman laajasti eri toimijoita ja ryhmiä, uskomme, että silloin kaikki näkökulmat tulevat esille ja huomioiduksi lopullisessa ratkaisussa.

 

Loppuun kerron vielä esimerkin 3-vuotaan tyttäreni talouden suunnittelusta:

 

Olimme kaupassa ja hän oli saanut euron rahaa, jolla hän sai ostaa itse valitsemiaan asioita. Kassalle päästyämme tyttäreni kädessä oli kolme tavaraa, jotka maksoivatkin yhteensä 2 euroa. Kerroin hänelle, että kaikkea noita ei voi saada, jos rahaa on vain euro, jotain täytyy jättää pois. Tyttäreni totesi, että ”vai niin.. Minun pitää varmaan ottaa nuo purkat koska niitä minä tarvitsen, ettei hampaisiin tule reikiä. Muuten äiti sinulta menee paljon enemmän rahaa hammaslääkäriin. Ehkä nuo karkit ostan sitten kun saan lisää rahaa. Ehkä jo huomenna.”

 

Näillä pohdinnoilla,

 

 

Sanna Luoma

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja

RYHMÄPUHE: Henkilöstöraportti | 12.06.2017

Hyvinvoiva henkilöstö on välttämättömyys kaupungin menestykselle

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja Rovaniemeläiset

 

Elämme kuntapolitiikan kannalta historiallista aikaa, sillä tuleva maakuntauudistus tulee muuttamaan myös Rovaniemen kaupungin henkilöstörakennetta terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtyessä kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta maakunnan ja maakunnan palvelulaitoksien palvelukseen.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa tällä hetkellä noin 56 prosenttia. Julkiset menot ovat kasvaneet ja menojen kasvua selittää osaltaan kuntien lisääntyneet tehtävät. Tämän vuoksi kuntien tehtäviä ei tule enää lisätä, vaan päinvastoin meidän tulee huolehtia hyvin perustehtävistämme. Kokoomuksen ryhmä kantaa huolta kunnan organisaation sopeuttamisesta tulevaan maakuntauudistukseen. Tavoitteenamme on ketterä ja yhteistyökykyinen organisaatio, jossa henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja voida hyvin.

 

Henkilöstömäärän väheneminen ei tarkoita vähäisempää huolenpitoa. Kuulimme hyvin valmistellun henkilöstöraportin tulokset, jossa todettiin sairausperusteisten poissaolojen kasvaneen viimeisen kahden vuoden osalta. Rovaniemen kaupungin henkilöstö on tehnyt omalta osaltaan töitä Rovaniemen kaupungin taloustilanteen parantamiseksi vapaaehtoisesti pidetyillä virkavapauspäivillä. Henkilöstö on todella venynyt. Voitte kuvitella 25:n oppilaan alakoululuokan edes yhden päivän ilman opettajaa tai sen poissaolevan opettajan kollegan, joka vahtii kahta luokkaa yhtä aikaa. Vapaita pidettiin vuonna 2016 yhteensä 5757 kalenteripäivää ja säästöä tällä tehtiin noin 730 000€. Kiitos henkilöstölle tästä.

Terveysperusteisten poissaolojen määrä on kääntynyt nousuun ollen v 2016 18,9 %. Myös yli 30 päivää kestäneet terveysperusteiset poissaolot ovat kasvaneet, jonka myötä myös kustannukset ovat kohonneet. Kehitys on huolestuttavaa, ja vaatii erityishuomiota.

Tätä sairauspoissaolojen kasvua selittää osaltaan sisäilmaongelmat Rovaniemen kaupungin julkisissa rakennuksissa. Nähtävillä on, että nämä poissaolot eivät ole vähenemässä lähivuosina. Yksi sairauspoissaolopäivä kustantaa työnantajalle 250 euroa. Viime vuonna laskennalliset kustannukset terveysperusteisten poissaolojen osalta olivat 15,2 milj. euroa. On selvää että kaupungin työntekijät kärsivät rakennustemme huonon kunnon vuoksi työpaikoillaan.

Varmasti te kokeneet arvon valtuutetut olette täällä valtuustosalissa kuulleet useita puheenvuoroja koulujen ja muiden julkisten rakennusten vaikutuksesta Rovaniemeläisten kunnan työntekijöiden terveyteen ja työoloihin. Puheet on nyt kuultu ja meidän on aika tarttua toimeen. Kokoomuksen ryhmän toiveena on, että juuri valittu valtuusto tekisi poikkeuksellisen yksimielistä yhteistyötä, tulevan palveluverkon ja sitä myötä myös kouluverkon kuntoon saattamiseksi.

Tämä kuntoon saattaminen voi tarkoittaa kipeitäkin ratkaisuja. On tärkeämpää turvata jokaiselle kunnan työntekijälle niin terveyskeskuksessa, virastossa kuin koulussa turvalliset ja terveelliset työolot ja kuntalaisille terveelliset palveluympäristöt, kuin se että palvelut ovat kuntalaiselle tarjolla joka nurkan takana. Kokoomuksen ryhmä katsoo, että kouluverkkoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Meidän jokaisen on myös hyvä muistaa, että esimerkiksi homekoulun ollessa kyseessä, aikuinen voi ottaa sairauslomaa, mutta lapsi on koulussa ja sairastaa epämääräisiä ja vakaviakin oireita ilman sairauslomaa. Sisäilmaongelma voi sairastuttaa pysyvästi ja vakavasti. Tämä, jos joku maksaa yhteiskunnallemme. Rovaniemen kaupungin työntekijältä tai lapsilta pilataan elämä, lasten kohdalta ennen kuin se ehtii kunnolla alkaa.

 

Hyvä puheenjohtaja,

 

Kaupungin on otettava vahva omistajan ote konserniyhtiöiden toimintaan, sillä näissä yhtiöissä tehtävät toimenpiteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi vaikuttavat merkittävällä tavalla Rovaniemen kaupungin henkilöstön terveyteen ja työoloihin. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta käy selvästi ilmi että konsernin asiantuntijaperusteista ohjausta on syytä tehostaa etenkin talouden näkökulmasta. Rovaniemellä on lopetettava veronmaksajien rahojen tuhlaaminen pintaremontteihin ja pieniin paikkailuihin. Henkilöstön loputon siirteleminen paikasta toiseen ei paranna työmotivaatiota tai rakennusten kuntoa.

Sairaalannimen terveyskeskustoimintaa ei ole sopivaa järjestää parakeissa, vaan työntekijät ja kaupunkilaiset ansaitsevat kunnon väistötilat. Kaupungin on hankittava parasta asiantuntemusta korjausrakentamiseen ja uudisrakentamiseen. Nyt on otettava käyttöön uudet lääkkeet. Rakennuksia on myös uskallettava purkaa, mikäli vuosikymmenten remontointikierre ei ole tuottanut tulosta.

Kokoomuksen ryhmä esittää, että meidän on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen ja otettava kunnianhimoiseksi tavoitteeksi Suomen parhaat koulut ja terveet julkiset rakennukset Rovaniemellä.

Loppuun pienenä, mutta vakavana kevennyksenä,

Arvon kollegani kertoi kuinka hänen läheistään saatto-hoidettiin  Sairaalannimen terveyskeskuksessa. Kollegani totesi Rovaniemen keksineen eutanasian, sillä sisäilma oli niin huono, että se joudutti ihmisten lähtöä. Tältä se osin on tuntunut myös koulujen sisäilman osalta.

Tehkäämme me täällä valtuustosalissa historiaa arvon valtuutetut, jotta neljän vuoden kuluttua raportit kertovat tervettä tarinaa.

 

Sara Tuisku, Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja Kokoomuksen Lapin piirin varapuheenjohtaja

RYHMÄPUHE: NISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA | 21.03.2017

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja lehterin väki

 

Rovaniemen kaupunki on kylien kaupunki ja kaavoituksen tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden turvaaminen ja elinympäristön kehittäminen eri kunnan osa-alueilla. Rovaniemen alueiden käytön strategiasuunnitelmassa Niskanperän alueella on eheytettävä yhdyskuntarakennetta ja kehitettävä elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia. Alueen asutus on tärkeä palvelukylän palvelujen säilyttämiselle. Tekninen lautakunta päätti 29.01.2015 pitämässään kokouksessa, että Niskanperälle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

 

Torstaina 16.3.2017 kuulimme valtuustoinfossa varsin täydellisen ja hyvin valmistellun selvityksen Niskanperän osayleiskaavasta Lauri Solinin esittämänä. Hän edustaa FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:tä

 

Seuraavaksi pari asiaa, jotka liittyvät kaavoitukseen:

 

Tulevaisuuden ennustettu liikenteen lisääntyminen edellyttää

toimenpiteitä liikenteen toimivuuden, sujuvuuden ja

turvallisuuden takaamiseksi. Niskanperän lisääntyvä

liikenne puoltaa myös osaltaan VT4:n

liittymien kehittämistä kaava-alueella. Kaava-alueella ns.

Westerlundin puutarhan eteläpuolelta on varattu LSE-1

merkinnällä alueliittymä ratkaisuun, joka maankäytön osalta

ratkaistaan erillissuunnitelmalla.

 

Alueella toimii yksityinen päiväkoti ja tällä hetkellä päiväkotiin

olisi mahdollista sijoittaa lisää lapsia.

 

Alakorkalon koulun oppilasmäärä on puolittumassa vuoteen

2022 mennessä, joten koulupalveluiden osalta

muutaman oppilaan vuotuinen lisäys ei aiheuta lisätilan

tarvetta.

 

 

Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa tätä laajasti ja hyvin

valmisteltua Niskanperän osayleiskaavaa.

 

Valtuusto 20.3.2017

Heikki Poranen

kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan puheenjohtaja