Päätöksiä ja aloitteita

Päivi Alaojan puheenvuoro talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019-2020 käsittelyssä valtuustossa 13.11.2017 (teknisen lautakunnan vastuualueen osalta) | 18.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, valtuustokollegat, virkamieskunta ja rovaniemeläiset
   
Rovaniemen kaupungin tekninen lautakunta johtaa ja kehittää teknistä toimialaa sekä vastaa teknisen toimialan palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Teknisen lautakunnan tehtävänä on kaavoitus- ja yhdyskuntatekniikkapalveluiden sekä paikkatieto- ja tonttipalveluiden järjestäminen.
 

Teknisen toimialan ensi vuoden 2018 toimintaan on kirjattu kaksi selkeää painopistettä.
 

Äskettäin aloitettu Ounaskosken sillan peruskorjaus on koko kolmivuotisen taloussuunnitelmajakson suurin yksittäinen investointikohde. Peruskorjaus tukee kaupunginhallituksen 2016 hyväksymää Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2030 muun muassa siten, että se parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä levittämällä kevyen liikenteen väyliä sillalla.
 

Ensi vuoden kesäkuussa Rovaniemen kaupungin joukkoliikenne siirtyy kokonaan kaupungin järjestettäväksi. Muutos tulee olemaan erittäin suuri haaste kaupungille. Paikallisliikenteen reittisuunnitelma vahvistettiin jo edellisen valtuuston ja kaupunginhallituksen aikana. Parhaillaan on menossa kilpailuttamisvaihe ja vielä tämän vuoden puolella Tekninen lautakunta tulee päättämään paikallisliikenteen vastuutoimijan.
 

Liikennöitsijät ovat olleet jo useiden vuosien ajan tietoisia tulevasta muutoksesta, koska heitä on osallistutettu prosessiin siitä lähtien, kun direktiivimuutos sai lainvoiman vuonna 2009. Tästä huolimatta päätöksentekovaiheessa laineet löivät välillä korkeallekin kritiikin kohdistuessa lautakunnan ja virkakunnan tahtoon kilpailuttaa paikallisliikenne yhtenä kokonaisuutena. Yhteen kokonaisuuteen päädyttiin siksi, että kaupungin kumppaniksi tarvitaan yksi vastuutaho, jonka kanssa toimintaa voidaan aidosti kehittää. Yritysvaikutusten arviointi todettiin asianmukaisesti toteutetuksi, ja lautakunta saattoi luottavaisin mielin päättää hankinnan periaatteista. Kilpailutus on nyt käynnissä, ja toivoa sopii, että paikkakunnan kuljetusyritykset ovat löytäneet toisensa ja pystyvät yhdessä tarjoamaan toimivan ja kiinnostavan kokonaisuuden.
 

Rovaniemen joukkoliikenne ei voi enää huonontua, kuten Teklan nuorisovaltuuston edustaja osuvasti kokouksessa sanoi.
 

Teknisen toimialan osalta talousarviovuoden 2018 määrälliset tavoitteet ovat sinänsä hyviä tavoitteita, mutta erittäin vaikeasti mitattavia. Kuinka esimerkiksi mitataan sitä, että keskustan alueelle muodostuu tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne? Entä millä mittarilla arvioidaan, onko saatu kehitettyä toimivat ja monipuoliset palvelumarkkinat? Tulevina vuosina onkin syytä kiinnittää huomiota määrällisten tavoitteiden muotoiluun ja saavutusten luotettavaan mittaamiseen.
 

Laadullisten tavoitteiden osalta talousarviosuunnitelmassa korostetaan elinympäristön turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyvyyttä. Yhtenä tavoitteena mainitaan, että joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa. Tämä lienee ainoa tavoite, jolle on olemassa lähtötaso ja jonka kehittymistä voidaan mitata tekemällä vastaava selvitys, tuskin sentään vuosittain. Vuonna 2016 kaikista matkoista 18% tehtiin kävellen ja 9% pyörällä. Luvut ilmenevät Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta 2030.
 

Teknisen lautakunnan alainen toiminta on luonteeltaan hyvin investointipainotteista. Rovaniemen kaupunkikonsernin vuosien 2018-2020 investointipotti on noin 170 miljoonaa. Tästä Neven osuus on puolet 53% ja teknisen lautakunnan osuus toiseksi suurin, 28%. Peruskaupungin 75 miljoonan euron potista teknisen lautakunnan osuus on merkittävä 64%. Euroissa tämä merkitsee yhteensä yli 48 miljoonan euron investointeja.
 

Teknisen lautakunnan vuotuiset investointimenot ovat noin 15-16 miljoonaa vuodessa. Tästä rahasta eniten, kolmannes kuluu katujen peruskorjauksiin ja katuvaloihin. Toiseksi eniten euroja kuluu uusien alueiden rakentamiseen. Kuten jo aiemmin tuli esille, Ounaskosken sillan jo aloitettu peruskorjaus on koko 3-vuotisen suunnitelmajakson suurin yksittäinen investointikohde. Valtuustosopimuksessa mainittuun Napapiirin kehittämiseen on suunnitelmajaksolla varattu noin 3 miljoonaa euroa.
 

Historialliseksi saavutukseksi luonnehdittu uusi, perjantaina 10.marraskuuta allekirjoitettu valtuustosopimus tullee muuttamaan suunnitelmia jonkin verran. Sopimuksessa mainituille muutoksille on vahva yhteinen poliittinen tahtotila, jota pitää myös noudattaa.
 

Paras lopputulos syntyy aina virkakoneiston ja luottamushenkilöiden saumattomalla yhteistyöllä.
 

Kokoomuksen ryhmä hyväksyy teknisen toimialan osalta talousarvion 2018 ja toteaa, että taloussuunnitelmiin 2019-2020 tullaan myöhemmin tekemään valtuustosopimuksen edellyttämät muutokset.
 
 

Rovaniemellä 13.11.2017
 

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja
Päivi Alaoja

Sara Tuiskun puheenvuoro valtuuston kokouksessa 13.11.2017 koulutuslautakunnan osuudesta talousarvioon 2018 ja taloussuunnitelmaan 2019-2020 | 15.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat, viranhaltijat ja rovaniemeläiset
  
Rovaniemellä on hyvä maine koulutuskaupunkina ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarjoajana. Pystymme kuitenkin vielä parempaan. Kuulimme viime torstaisessa elinkeinoseminaarissa Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen terveiset ja esityksen siitä, miten yrittäjiä, eli asukkaita ja veronmaksajia houkutellaan kaupunkiin. Pentikäinen kertoi kaupungin vetovoimatekijöistä ilmapiirin, päätöksentekijöiden asenteen, lupaprosessien sujuvuuden ja verotuksen lisäksi, kaupungin tarjoamien koulutuspalveluiden olevan erittäin merkityksellisessä asemassa yrittäjän sijoittumis- ja investointipäätöksissä. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus tulee nähdä juurikin vetovoimatekijänä ja kilpailuvalttina! Perheiden päätöksiin asettumisesta tietylle alueelle, on lapsien kouluilla iso merkitys. Kukaan ei halua lastaan vanhanaikaiseen homekouluun. Tämä asia meidän tulee ottaa huomioon myös Rovaniemen strategiaa laadittaessa. Meidän tulee kunnianhimoisesti kasvattaa mainettamme huippuosaajien koulutuskaupunkina!
  
On hienoa, että saimme valtuustosopimuksen aikaiseksi. Kaikki ryhmät ovat ilmaisseet yhteisen tahtotilansa kouluverkon terveeksi ja turvalliseksi saattamisen suhteen. Hyvä me! Hyvä Rovaniemi! Kiitos kaikille puolueille.
  
Jatkossa suhtautuminen sisäilmaongelmista kärsiviä kohtaan tulee muuttua. Ei riitä että rakennamme uudet koulut. Hengitämme kaikki samaa ilmaa, joku toinen reagoi aikaisemmin, joku toinen myöhemmin. Keho kehittää sairauksia yksilöllisesti. Rovaniemen hyvinvointikertomuksessa astma on ylivoimainen ykkönen Rovaniemellä sairastettavista sairauksista. Mistä tämä kertoo? Osaltaan varmasti myös rakennustemme sisäilmasta.
 
Koulutuslautakunta on nostanut yhtenä pedagogisen kehittämisen tavoitteena uuden opetussuunnitelman käyttöönoton. Kaupungissa on jo tehty paljon työtä tämän eteen ja opettajakunta on hyvin perillä uudesta opetussuunnitelmasta. Kuten niin monessa muussakin asiassa, on opettajien asenteella valtavan suuri merkitys. Pelkällä asenteella ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Opettajilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua ja saada osaamiseensa uudenlaisia eväitä. Palveluiden järjestämisen yhtenä painopisteenä on nostettu esiin työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. On selvää, että sairauspoissaloja ei saada vähenemään, mikäli opettajat eivät saa uuden opetussuunnitelman haltuunottoon tarpeeksi tukea ja koulutusta, eikä tavoitteeseen päästä, mikäli sisäilmaongelmat jatkavat opettajien terveyden rapauttamista. Olen itse kokenut sairastumisen Vaaranlammen koulussa ja joutunut vaihtamaan työpaikkaa. Mikään minua ei enempää voi suututtaa kuin asian vähättely. Nyt terveessä oppimisympäristössä jaksan kehittää ja olen innostunut työstäni.
 
Hyvän valtuustosopimuksen seuraava askel on kouluverkon osalta tarkastella erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Kuhmossa hirsikouluhanke sai tukea EU:n kehittämisrahastosta. Lisäksi Kuhmon Tuupalan koulu on Suomen metsäsäätiön keräyskohde. Metsäsäätiö on puutalouden menekkiä ja metsätaloutta edistävä säätiö, joka hakee aluekeräyskohteita. Keräyksen tuotolla rahoitetaan kohteiden esille tuomista. Metsänomistajat ja puunostajat luovuttavat siihen pienen osan puukaupan hinnasta. Pohjois-Suomessa Tuupalan koulu on ensimmäinen Suomen Metsäsäätiön kohde.
 
Saksassa tuotetun tutkimuksen mukaan mitatut stressitasot ovat puukouluissa opiskelevilla lapsilla huomattavasti matalammat kuin kivikouluissa opiskelevilla. Jo pelkästään akustiikan vuoksi puukoulusta on mahdollista saada miellyttävämpi oppimisympäristö. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemien selvitysten mukaan, mikäli Suomessa rakennetaan puusta ja rakentamiseen sijoitetaan euro ja rakennustarpeet saadaan lähiympäristöstä, niin tämä poikii aluetalouteen 2,7 euroa. Sillä on iso merkitys kuljetuksille, metsänomistajille, motokuskeille ja tietysti tehtaille. Tämä on arvokas asia ja suomalaisten kannattaisi hyödyntää omat mittavat metsävarat, sillä hyödynnettävää riittää kaikille.
  
Arvoisa puheenjohtaja
 
Kokoomuksen ryhmä ehdottaa että Rovaniemi selvittää olisiko meillä mahdollisuus osallistua esimerkiksi tällaiseen metsäsäätiön hankkeeseen. Meidän tulee kääntää jokainen kivi ja kanto, jotta saamme uudet kouluinvestoinnit toteutettua taloudellisesti ja laadukkaasti.
  
Sara Tuisku (kok.)

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuhe talousarvioon 2018 ja -suunnitelmaan 2019 – 2020 (valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Luoma 13.11.2017) | 13.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 

Ensin pari sanaa realismista, sen jälkeen toivosta.

 

Euroopan komission arvion mukaan Suomen talous kasvaa lähivuodet selvästi euroalueen keskiarvoa nopeammin. Suomelle on ennakoitu kuluvalle vuodelle jopa 3,3 prosentin ja ensi vuodelle 2,7 prosentin talouskasvua.

 

Talousnäkymien parantuminen johtuu ennen kaikkea viennin ja investointien kasvusta, myös kotimaisesta kysynnästä.

Ennusteen mukaan julkisen velan suhde kansantuotteeseen on jo kääntynyt laskuun.

Ei siis ole syytä synkistelyyn, mutta hallittu velkaantuminen ja investointien priorisointi ja aikataulutus on nyt todella tärkeässä roolissa.

Nyt jos koskaan kaupunkimme tulee osoittaa rohkeutta ja viisautta, ja keskittyä perustehtäväämme: tarjota laadukkaita palveluja asukkaillemme ja turvata kaupunkilaisten terveys ja hyvinvointi! Haastavan taloustilanteen ja isojen investointipaineiden vuoksi kaupungin toimintatapoja ja –malleja on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti, nyt on oltava rohkeutta irrottautua vanhasta tutusta ja turvallisesta toimintatavasta.

 

On haettava uusia rahoitusvaihtoehtoja jotta pystymme toteuttamaan edes tärkeimmät ja kiireellisimmät investoinnit kohtuullisessa aikataulussa. Ei ole varaa toistaa jo tehtyjä virheitä, vaan niistä on otettava opiksi.

 

Rahoitusmalleista ja investointien toteutustavoista kuullaan varmasti tänään lisää.

 

Veroprosentin suhteen pyydän malttia: se ei ratkaise investoinneista kertyvää rahoitusongelmaa. Meidän ei tule lisätä perheiden ja palkansaajien verojen määrää, vaan ennemmin lisätä ostovoimaa ja ohjata muutamat ylimääräiset kympit alueemme omille toimijoille: paikallisille yrittäjille ja palveluiden tarjoajille.

 
 

Nyt sitten se osio siitä toivosta.

 
 

Käytän tilaisuuden hyväksi ja lausunmuutaman sanan valtuustosopimuksesta;

 
 

Hyvät valtuutetut:

 

VS:n vaikutus ei niinkään ole juridinen, vaan sen suurimmat hyödyt ja vaikutukset ovat siinä, että olemme saaneet avattua avoimen ja luontevan neuvotteluyhteyden, jossa jokaisen ryhmän ääni pääsee kuuluville. Olemme huomanneet että erilaisten näkemysten ja mielipiteiden lisäksi meillä on myös paljon yhteisiä tavoitteita ja päämääriä, olemme pystyneet tekemään uusia, rohkeitakin avauksia

 

Minulle jäi tunne, että tämä oli vasta alkua! Olisi ollut mahtavaa jatkaa keskustelua ja ottaa selvää, mistä muistakin asioista voisimme löytää yhteisen tahtotilan. Mikään ei kuitenkaan estä jatkamasta hyvin alkanutta yhteistyötä Rovaniemen parhaaksi, enkä malta odottaa, että mitä muuta me vielä voisimme yhdessä saada aikaan.

 

Ei taideta puhua enää Rovaniemen kuntapolitiikassa uuden kappaleen aloittamisesta tai edes uuden sivun kääntämisestä. Taidetaan olla kirjoittamassa ihan kokonaan uutta kirjasarjaa.

 

Mitä vaikeampi vastustaja, sitä tärkeämpää on yhdistää voimat ja suunnitella entistä parempi taktiikka.

 

Se meidän niin sanottu vastustajamme on kyllä suuri ja pelottava: se on voittanut lukemattomia taisteluita, se on nujertanut isoja ja pieniä eteensattuneita niin yksilöitä kuin suuria ryhmiäkin, tämä vastustaja voi viedä mennessään aivan kaiken ja se voi aina myös palata. Uudelleen ja uudelleen. Se voi tulla hitaasti ja etukäteen varoittaen, mutta sen valtava voima voi iskeä myös salamannopeasti. Se voi lamaannuttaa kokonaisia perheitä, se voi tulla kyliin ja kaupunkeihin. Se ei katso vastapuolensa ikää, ei yhteiskunnallista asemaa eikä se arvosta jo maksettuja veroeuroja, vapaaehtoistoimia tai talkootyötunteja.

 

Se on suuri ja vaikuttava vastus. Sen nimi sairaus.

 

Ilman terveyttä meillä ei ole mitään muutakaan. On turha haaveilla lomamatkoista, työpaikoista, tutkinnoista, tavaroista tai vapaa-ajasta, jos meillä ei ole terveyttä. Sitä ei voi rahalla ostaa

 

Olen kuullut niin monta tositarinaa siitä, miten kouluissamme on ihan oikeasti sairastuttu. Tässäpä teille yksi sellainen jonka kuulin viikonloppuna:

 

Yläasteelta lukioon siirtynyt nuori nainen, joka haluaa menestyä koulussa, ja haluaa harrastaa aktiivisesti liikuntaa, joutuukin luopumaan molemmista. Koulussa ollessa fyysiset oireet muuttuvat niin rajuiksi, että on pakko siirtyä kotiopetukseen. Liikunnallinen harrastus, jossa tämä nuori oli poikkeuksellisen lahjakas, jäi määrittelemättömän mittaiselle tauolle koska elimistö ei toipunut lukuisista oireista.

 

Se huoli, mitä tämä nuori kantaa sisällään siitä, millaiset arvosanat hän oikein saavuttaa, on aiheellinen. Nyt opettajina toimivat omat, työssäkäyvät vanhemmat, jotka ihmettelevät, miten opiskelu onkaan muuttunut 30 vuodessa!

 

Jatko-opiskelupaikat jaetaan valintakoeuudistuksen myötä yhä enenevissä määrin lukioarvosanojen ja lukiomenestyksen pohjalta. Mistä minä ikinä saan opiskelupaikan? kysyy tämä nuori lukiolainen
 

Tai ne lukuisat lääkärissäkäynnit, lukuisat tutkimukset ja hoitokerrat, sadat ja taas sadat tunnit jotka tämä nuori on kärsinyt lamaannuttavista kivuista ja oireista. Niillä terveydenhoitoon palaneilla yhteenlasketuilla euroilla olisimme varmasti rakentaneet jo uuden koulun. Sairauspoissaoloista aiheutuu joka vuosi Rovaniemelle yhden uuden koulun verran kustannuksia Samoin,
erikoissairaanhoitokustannukset ovat korkeat.

 

Sen kerran, kun tämä nuori sisukas nainen pääsi käymään omassa lukioluokassaan oppitunneilla, kaksi opettajaa oli sairauslomalla yliherkkyyksien aiheuttamien migreenikohtausten vuoksi. Siltä päivältä oppitunnit olivat peruttu.

 

Tämä nuori on huolissaan myös siitä, miten hänelle käy: sisäilmaongelmista aiheutunut hajusteyliherkkyys on vain osa sitä taakkaa, jota hän joutuu kantamaan loppuelämänsä ajan: seuraukset tuntuvat tulevaisuuden työpaikoissa joissa hän ei voi työskennellä, jokaisessa julkisessa rakennuksessa jossa ei voi hengittää, jokaisessa kaverin kodissa johon ei voi mennä tai kahvilassa, jossa sattuu olemaan pesuainetta käyttänyt henkilö. Ehkä hän on hautaamassa haaveensa tulla lääkäriksi.

 
 

Haluammeko me tehdä näin niille lapsille ja nuorille, joita me tulevaisuudessa Rovaniemellä kiperästi tarvitsemme? Puhumattakaan niistä aikuisista, joiden tehtävänä on kouluissamme ohjata näitä nuoria vastuullisiksi, sivistyneiksi yhteiskuntamme jäseniksi?

 
 

Arvoisa pj, valtuutetut,
kokoomusryhmä haluaa kiittää teitä siitä, että tekin olette jakaneet saman huolen. Te jokainen olette tunnistaneet tämän haasteen ja haluatte taistella sitä vastaan.

 

Toivomme, että yhdessä laatimamme valtuustosopimus saisi ansaitsemansa arvon ja vaikutukset, ja että se todella näkyy päätöksenteossa ja kaikessa toiminnassa.

 
 

Olkoot vuonna 2021 Rovaniemi sellainen kaupunki, jossa on pelkästään terveitä koulurakennuksia.

RYHMÄPUHE: TALOUSARVION OSAVUOSIKATSAUS | 13.06.2017

Arvoisa puheenjohtaja,

 

VVM:n kevään 2017 taloudellisesta katsauksesta ilmenee, että Suomen kansantalous kasvaa vuonna 2017 1,2 %. Samoin yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun lisäksi myös viennin kasvu vihdoin näyttää piristyvän. Euroalueen kasvun kiihtyminen ja vientikysynnän ilahduttava piristyminen tukevat Suomen talouskasvua. Viennin kehitys seuraa maailmankaupan kasvua ja kansainvälisessä kaupassa tapahtunut markkinaosuuksien menettämisen aikakausi näyttää osaltamme vihdoinkin päättyneen.

 

Roin kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus näyttää kulkevan yhtenäistä rataa Suomen talouskehityksen ja julkisen talouden kanssa. Sanoisin, että ns. juoksemme maratonilla samaan suuntaan pääjoukon mukana: emme joudu kuromaan toisia kiinni, mutta ei meillä myöskään ole minkäänlaista etumatkaa turvanamme. Maaliin on päästävä pääjoukossa.

Tilinpäätökset antavat ilahtumisenkin aihettakin: vuoden 2016 tilikauden tulos oli 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vaikeat säästöpäätökset, henkilöstön venymiset, määrärahojen tarkka harkinta ja kiinteistöverokorotus ovat esimerkkejä niistä toimenpiteistä, joiden seuraukset alkavat vähitellen tuottaa tulosta. Suunta on oikea, se antaa hieman jo toivoa.

 

Voidaan sanoa, että tunnelinpäässä on jonkinlaista valoa. Valitettavasti tunnelinpäässä oleva valo ei näytä vielä kirkkaalta päivänvalolta, vaan pikemminkin taskulampun kajastukselta. Mutta valoa siellä on.

 

 

Vakavia huolenaiheitakin on. VVM:n talouskatsauksen mukaan kasvu on edelleen varsin maltillista eikä talouskasvu riitä poistamaan julkisen talouden alijäämää.

 

Rovaniemen osalta keväältä 2017 annettu osavuosikataus on murheellinen, se ei lupaa tippaakaan helpotuksia ja toki sitä voidaan loppuvuoden toimilla ja päätöksillä vielä korjata. Mutta se ei tapahdu ilman yhteistä tahtotilaa, ilman yhteisiä tavoitteita ja suuntalinjoja.

 

 

Työllisyysasteessa on Rovaniemellä edelleen parantamisenvaraa. Meillä on myös aivan valtavia haasteita ratkaista muun muassa se, miten koulurakennukset saadaan terveiksi ja turvallisiksi.

 

Ylivoimainen huolemme on kaupungin velkamäärän jatkuva kasvaminen, minkä katkaisemisen on oltava kaikkien meidän kaikkien yhteinen päämäärä ja tavoite.

 

Kokoomusryhmän selvä näkemys on, että lainamäärän kasvattaminen ei ole missään tapauksessa ratkaisu, tai edes vaihtoehto. Ainoa, korostan ainoa asia, jossa lisävelan ottaminen ja budjetoitujen menojen lisäys voi tulla edes harkittavaksi, on vain kouluverkoston kokonaisuudistus ja mahdollisesti useamman uuden koulurakennuksen rakentaminen. Kuntalaisten terveys on lisävelanottamistakin tärkeämpi ja kiireellisempi asia.

 

 

 

Totuus on, että tätä palvelutasoa ei voida ylläpitää tällä hinnalla. Meidän on huolehdittava myös tulevista sukupolvista, jotta heillä olisi edes vaatimattomatkaan edellytykset elää hyvinvointiyhteiskunnassa ja saada edes niitä kipeimmin tarvitsemiaan palveluita ja huolenpitoa.

 

 

 

Arvoisa pj,

 

maalissa ei siis vielä olla. Vielä ei voida tuuletella.

 

Meidän on tiivistettävä yhteistyötä, meidän on entistä tarkemmin harkittava menojen ja investointien kiireellisyyttä ja tärkeysjärjestystä, meidän on pystyttävä laatimaan laajempia kokonaisratkaisuja yksittäisten hätätoimenpiteiden sijasta. Ei ole järkevää upottaa rahaa nopeaan rakennuksen korjaukseen, jos muutaman vuoden päästä eteen tulee kokonaan uuden rakennuksen rakentaminen. Väärässä asiassa säästäminen voi lopulta johtaa aiempaa suurempiin kuluihin.

Varoja on kohdennettava sinne, missä se tuottaa parhaiten tai missä sitä kipeimmin tarvitaan. Lyhytnäköisyyteen ei ole varaa.

 

Nyt jos koskaan on kyettävä tekemään kestävät ratkaisut, joissa on huomioitu kaikki näkökulmat ja joiden vaikutukset on arvioitu mahdollisimman laajalle ja pitkälle. Siihen kukaan ei pysty yksin, vaan uskomme, että yhteistyöllä saamme aikaan parhaat tulokset! Kun asian valmisteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen osallistuu mahdollisimman laajasti eri toimijoita ja ryhmiä, uskomme, että silloin kaikki näkökulmat tulevat esille ja huomioiduksi lopullisessa ratkaisussa.

 

Loppuun kerron vielä esimerkin 3-vuotaan tyttäreni talouden suunnittelusta:

 

Olimme kaupassa ja hän oli saanut euron rahaa, jolla hän sai ostaa itse valitsemiaan asioita. Kassalle päästyämme tyttäreni kädessä oli kolme tavaraa, jotka maksoivatkin yhteensä 2 euroa. Kerroin hänelle, että kaikkea noita ei voi saada, jos rahaa on vain euro, jotain täytyy jättää pois. Tyttäreni totesi, että ”vai niin.. Minun pitää varmaan ottaa nuo purkat koska niitä minä tarvitsen, ettei hampaisiin tule reikiä. Muuten äiti sinulta menee paljon enemmän rahaa hammaslääkäriin. Ehkä nuo karkit ostan sitten kun saan lisää rahaa. Ehkä jo huomenna.”

 

Näillä pohdinnoilla,

 

 

Sanna Luoma

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja

RYHMÄPUHE: Henkilöstöraportti | 12.06.2017

Hyvinvoiva henkilöstö on välttämättömyys kaupungin menestykselle

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja Rovaniemeläiset

 

Elämme kuntapolitiikan kannalta historiallista aikaa, sillä tuleva maakuntauudistus tulee muuttamaan myös Rovaniemen kaupungin henkilöstörakennetta terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtyessä kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta maakunnan ja maakunnan palvelulaitoksien palvelukseen.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa tällä hetkellä noin 56 prosenttia. Julkiset menot ovat kasvaneet ja menojen kasvua selittää osaltaan kuntien lisääntyneet tehtävät. Tämän vuoksi kuntien tehtäviä ei tule enää lisätä, vaan päinvastoin meidän tulee huolehtia hyvin perustehtävistämme. Kokoomuksen ryhmä kantaa huolta kunnan organisaation sopeuttamisesta tulevaan maakuntauudistukseen. Tavoitteenamme on ketterä ja yhteistyökykyinen organisaatio, jossa henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja voida hyvin.

 

Henkilöstömäärän väheneminen ei tarkoita vähäisempää huolenpitoa. Kuulimme hyvin valmistellun henkilöstöraportin tulokset, jossa todettiin sairausperusteisten poissaolojen kasvaneen viimeisen kahden vuoden osalta. Rovaniemen kaupungin henkilöstö on tehnyt omalta osaltaan töitä Rovaniemen kaupungin taloustilanteen parantamiseksi vapaaehtoisesti pidetyillä virkavapauspäivillä. Henkilöstö on todella venynyt. Voitte kuvitella 25:n oppilaan alakoululuokan edes yhden päivän ilman opettajaa tai sen poissaolevan opettajan kollegan, joka vahtii kahta luokkaa yhtä aikaa. Vapaita pidettiin vuonna 2016 yhteensä 5757 kalenteripäivää ja säästöä tällä tehtiin noin 730 000€. Kiitos henkilöstölle tästä.

Terveysperusteisten poissaolojen määrä on kääntynyt nousuun ollen v 2016 18,9 %. Myös yli 30 päivää kestäneet terveysperusteiset poissaolot ovat kasvaneet, jonka myötä myös kustannukset ovat kohonneet. Kehitys on huolestuttavaa, ja vaatii erityishuomiota.

Tätä sairauspoissaolojen kasvua selittää osaltaan sisäilmaongelmat Rovaniemen kaupungin julkisissa rakennuksissa. Nähtävillä on, että nämä poissaolot eivät ole vähenemässä lähivuosina. Yksi sairauspoissaolopäivä kustantaa työnantajalle 250 euroa. Viime vuonna laskennalliset kustannukset terveysperusteisten poissaolojen osalta olivat 15,2 milj. euroa. On selvää että kaupungin työntekijät kärsivät rakennustemme huonon kunnon vuoksi työpaikoillaan.

Varmasti te kokeneet arvon valtuutetut olette täällä valtuustosalissa kuulleet useita puheenvuoroja koulujen ja muiden julkisten rakennusten vaikutuksesta Rovaniemeläisten kunnan työntekijöiden terveyteen ja työoloihin. Puheet on nyt kuultu ja meidän on aika tarttua toimeen. Kokoomuksen ryhmän toiveena on, että juuri valittu valtuusto tekisi poikkeuksellisen yksimielistä yhteistyötä, tulevan palveluverkon ja sitä myötä myös kouluverkon kuntoon saattamiseksi.

Tämä kuntoon saattaminen voi tarkoittaa kipeitäkin ratkaisuja. On tärkeämpää turvata jokaiselle kunnan työntekijälle niin terveyskeskuksessa, virastossa kuin koulussa turvalliset ja terveelliset työolot ja kuntalaisille terveelliset palveluympäristöt, kuin se että palvelut ovat kuntalaiselle tarjolla joka nurkan takana. Kokoomuksen ryhmä katsoo, että kouluverkkoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Meidän jokaisen on myös hyvä muistaa, että esimerkiksi homekoulun ollessa kyseessä, aikuinen voi ottaa sairauslomaa, mutta lapsi on koulussa ja sairastaa epämääräisiä ja vakaviakin oireita ilman sairauslomaa. Sisäilmaongelma voi sairastuttaa pysyvästi ja vakavasti. Tämä, jos joku maksaa yhteiskunnallemme. Rovaniemen kaupungin työntekijältä tai lapsilta pilataan elämä, lasten kohdalta ennen kuin se ehtii kunnolla alkaa.

 

Hyvä puheenjohtaja,

 

Kaupungin on otettava vahva omistajan ote konserniyhtiöiden toimintaan, sillä näissä yhtiöissä tehtävät toimenpiteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi vaikuttavat merkittävällä tavalla Rovaniemen kaupungin henkilöstön terveyteen ja työoloihin. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta käy selvästi ilmi että konsernin asiantuntijaperusteista ohjausta on syytä tehostaa etenkin talouden näkökulmasta. Rovaniemellä on lopetettava veronmaksajien rahojen tuhlaaminen pintaremontteihin ja pieniin paikkailuihin. Henkilöstön loputon siirteleminen paikasta toiseen ei paranna työmotivaatiota tai rakennusten kuntoa.

Sairaalannimen terveyskeskustoimintaa ei ole sopivaa järjestää parakeissa, vaan työntekijät ja kaupunkilaiset ansaitsevat kunnon väistötilat. Kaupungin on hankittava parasta asiantuntemusta korjausrakentamiseen ja uudisrakentamiseen. Nyt on otettava käyttöön uudet lääkkeet. Rakennuksia on myös uskallettava purkaa, mikäli vuosikymmenten remontointikierre ei ole tuottanut tulosta.

Kokoomuksen ryhmä esittää, että meidän on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen ja otettava kunnianhimoiseksi tavoitteeksi Suomen parhaat koulut ja terveet julkiset rakennukset Rovaniemellä.

Loppuun pienenä, mutta vakavana kevennyksenä,

Arvon kollegani kertoi kuinka hänen läheistään saatto-hoidettiin  Sairaalannimen terveyskeskuksessa. Kollegani totesi Rovaniemen keksineen eutanasian, sillä sisäilma oli niin huono, että se joudutti ihmisten lähtöä. Tältä se osin on tuntunut myös koulujen sisäilman osalta.

Tehkäämme me täällä valtuustosalissa historiaa arvon valtuutetut, jotta neljän vuoden kuluttua raportit kertovat tervettä tarinaa.

 

Sara Tuisku, Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja Kokoomuksen Lapin piirin varapuheenjohtaja

RYHMÄPUHE: NISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA | 21.03.2017

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja lehterin väki

 

Rovaniemen kaupunki on kylien kaupunki ja kaavoituksen tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden turvaaminen ja elinympäristön kehittäminen eri kunnan osa-alueilla. Rovaniemen alueiden käytön strategiasuunnitelmassa Niskanperän alueella on eheytettävä yhdyskuntarakennetta ja kehitettävä elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia. Alueen asutus on tärkeä palvelukylän palvelujen säilyttämiselle. Tekninen lautakunta päätti 29.01.2015 pitämässään kokouksessa, että Niskanperälle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

 

Torstaina 16.3.2017 kuulimme valtuustoinfossa varsin täydellisen ja hyvin valmistellun selvityksen Niskanperän osayleiskaavasta Lauri Solinin esittämänä. Hän edustaa FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:tä

 

Seuraavaksi pari asiaa, jotka liittyvät kaavoitukseen:

 

Tulevaisuuden ennustettu liikenteen lisääntyminen edellyttää

toimenpiteitä liikenteen toimivuuden, sujuvuuden ja

turvallisuuden takaamiseksi. Niskanperän lisääntyvä

liikenne puoltaa myös osaltaan VT4:n

liittymien kehittämistä kaava-alueella. Kaava-alueella ns.

Westerlundin puutarhan eteläpuolelta on varattu LSE-1

merkinnällä alueliittymä ratkaisuun, joka maankäytön osalta

ratkaistaan erillissuunnitelmalla.

 

Alueella toimii yksityinen päiväkoti ja tällä hetkellä päiväkotiin

olisi mahdollista sijoittaa lisää lapsia.

 

Alakorkalon koulun oppilasmäärä on puolittumassa vuoteen

2022 mennessä, joten koulupalveluiden osalta

muutaman oppilaan vuotuinen lisäys ei aiheuta lisätilan

tarvetta.

 

 

Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa tätä laajasti ja hyvin

valmisteltua Niskanperän osayleiskaavaa.

 

Valtuusto 20.3.2017

Heikki Poranen

kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan puheenjohtaja

RYHMÄPUHE: PALVELUVERKKOSELVITYS | 20.03.2017

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muu väki

 

Kuluneella valtuustokaudella koulutuslautakunnan työ on ollut haasteellista. Lapsimäärä on lisääntynyt, mutta taloudellisesta tilanteesta johtuen toimialalautakunnalle budjetoitava rahamäärä on vähentynyt. Monessa päiväkodissa ja koulussa on ollut sisäilmaan liittyviä ongelmia.

 

Nyt käsissämme oleva palveluverkkoselvitys on tullut suureen tarpeeseen. Selvityksen avulla haetaan vastauksia kysymyksiin: Miten varhaiskasvatuksen ja koulujen lapsimäärät kehittyvät missäkin osassa kaupunkia? Missä palveluja tarvitaan? Missä niiden tarve vähenee?  Onko tarkoituksenmukaisempaa järjestää pienevän oppilasmäärän opetus isommassa koulussa? Mitkä ovat koulumatkojen pituudet? Missä kunnossa rakennukset ovat? Mitkä ovat yksiköiden vahvuudet ja uhat? Miten talous on toteutunut?

 

Kaupungissamme on hyvin erilaisia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköitä. Esimerkiksi perusopetusta järjestetään pienistä kahden opettajan kyläkouluista suuriin jopa kuusikymmentäkolme (63) henkilöä työllistäviin kaupunkikouluihin, joissa on jouduttu käyttämään mielikuvitusta, jotta opetuksen käyttöön on saatu tarvittavat tilat.

 

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen piirissä on noin 10 000 lasta ja nuorta. Päiväkodit ja koulut työllistävät välittömästi ja välillisesti melkoisen määrän ihmisiä.  Kun teemme varhaiskasvatukseen ja opetukseen liittyviä päätöksiä, ne koskettavat suurta väestönosaa.

 

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuloskortteja on todella mielenkiintoista lukea. Niissä on kuvattu toiminta, millaisissa olosuhteissa opetus- ja kasvatustyötä tehdään, mitkä ovat toiminnan  vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat. Korteista selviää kustannusten jakautuminen ja varhaiskasvatuksen yksiköiden kustannukset verrattuna palveluseteliyksiköihin. Jokainen yksikkö on myös selvittänyt, millaisessa kunnossa tilat ovat. Osa rakennuksista on tullut elinkaarensa päähän, osaa vaivaa sisäilmaongelmat ja osa on priimakunnossa. Korteissa otetaan kantaa myös yksikön jatkuvuuteen.

 

Jokainen haluaisi oman lapsensa tai lapsenlapsensa viettävän päivänsä tarpeenmukaisissa, terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Opettajana tunnen liian monta oppilasta ja opettajaa, joilla on suuria terveydellisiä ongelmia, jotka ovat saaneet alkunsa työpaikalta koulusta.

 

Tulevan valtuuston ratkaistavaksi jää monta kiperää kouluratkaisua, joihin tarvitaan suuria investointeja. Nämä ratkaisut pitää tehdä fakta-tiedon – ei tunteiden varassa ja niin, että osataan katsoa kokonaisuutta. Tätä faktaa löytyy tästä palveluverkkoselvityksestä. Tavoitteena tulisi olla myös yhtenäisten 1-9 peruskoulujen rakentaminen.

 

Yksityiset palvelusetelipäiväkodit ovat tulleet tarpeeseen, kun kaupungin lapsimäärä on ollut kasvava. Ne ovat toimineet puskurina palveluntarpeen kasvaessa. Kaupunki on voinut siirtää tiloihin, toimintaan ja henkilökuntaan liittyviä riskejä yksityisten yrittäjien harteille. Palvelusetelitoiminta on lisäksi ollut kaupungille edullisempaa kuin jos palvelu olisi järjestetty omana toimintana.

 

Tulevaisuudessa lapsimäärän ennustetaan vähenevän. Silloin päiväkodin laadulla ja maineella on merkitystä, mikä yksikkö valitaan lasten hoitopaikaksi, olipa se kunnallinen tai yksityinen.

 

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kaikkia palveluverkkoon liittyviä päätöksiä ei pitäisi tehdä valtuustotasolla. Silloin on liian moni lusikka liian isossa ja monisyisessä sopassa. Päätösten tekeminen muuttuu monimutkaisemmaksi ja hitaammaksi. Toimialalautakunnassa päätökset voidaan tehdä notkeammin ja nopeammin.

Jonkinlaista työnjakoa kuitenkin tarvitaan, koska on kyse todella suurista investoinneista.

 

Palveluverkkoselvitystä pitää päivittää tarpeeksi tiheästi. Kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuu joskus muutoksia hyvinkin nopeasti.

 

Haluaisin tässä lopussa nostaa esille yhden tärkeän asian. Pidetään huoli siitä, että päiväkodeissa ja kouluissa on tarpeellinen määrä henkilöstöä erityislapsia varten. Erityisopetukseen kohdistetut resurssit ovat mitä parhainta ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Erityislapset, tavalliset oppilaat, opettajat ja kotiväki jaksavat paremmin, kun koulu sujuu. Silloin myös lapsen itsetunto pääsee kasvamaan.

 

Isot kiitokset palveluverkkoselvityksen laatijoille. Olette  tehneet hyvää työtä monien työpaineiden alla.

 

Kokoomuksen ryhmä merkitsee palveluverkkoselvityksen tiedoksi.

 

Kirsi Suoheimo

Valtuusto 20.3.2017

ELINVOIMAPALVELUT AVAINTULOSALUEEKSI | 21.02.2017

ELINVOIMAPALVELUILLA KASVUA

Rovaniemen ongelmana on hajautettu elinkeinotoimi, jolloin kokonaisuuden tavoitteellinen johtaminen ja seuranta ontuvat pahasti. Myös elinkeino-ohjelma on liian irrallinen kaupunkistrategian linjauksista ja tavoitteista.  Tuoreimmissa EK:n tutkimuksessa Rovaniemi saa huonot arvosanat yritysmyönteisyydessä.

Elinvoimainvestointien vaikuttavuus lisääntyy, kun kaikki käytettävissä olevat eurot ja ihmiset kootaan yhteen yksikköön, jota johdetaan tavoitteellisesti kohti parempaa kilpailuasemaa.    Nyt tulosraportointi tehdään kiireelliselle kaupunginhallitukselle puolivuosittain ja silloinkin vain elinkeinobudjetin puolikkaasta, jolloin ei synny riittävän hyvää kokonaiskuvaa elinvoimapanostuksien vaikuttavuudesta.  Koska kaupunkikonsernissa ei ole omaa elinkeinokokonaisuuteen erikoistunutta päätöksentekoelintä kuten muilla avainpalveluilla (sivistys, hyvinvointi), toiminnan systemaattinen tulosjohtaminen on puutteellista.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen tuoretta päätöstä lähteä kehittämään elinvoimapalveluista yksi kaupungin avaintulosalueeksi .On erittäin tärkeää, että elinvoimapalvelut kootaan yhteen yksikköön  elinvoimainvestointien vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Kaupunginhallituksen uudistuksen päätösesitystä Kokoomus odottaa valmisteltavaksi toukokuun valtuustolle niin, että uusi valtuusto voi lähteä sitä toteuttamaan.

Valmisteluissa Kokoomuksen mukaan elinvoimapalveluista

  • tulisi lakkauttaa tilaaja-tuottajamalli, kuten koko kaupunkiorganisaatiossa on jo tehty sekä siirtyä tulosohjausjärjestelmään.

 

Uudistuksilla Kokoomus haluaa tukea yritysten toiminta- ja työllistämismahdollisuuksia entistä tuloksellisemmin sekä edistää tehokkaammin uuden yrityskannan sijoittumista paikkakunnalle. Yritysvaikutusten- ja työllistämisedellytystenarviointi tulisi saada osaksi kaupungin päätöksentekoa

 

Kevään aikana tehtävillä uudistuksilla varaudutaan paremmin uuden kaupungin tehtäviin. Elinvoima ja työllisyys ovat uudistuvan kaupungin tärkeimmät tehtävät.  Kevään organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksessa tullaan luomaan elinvoima- ja työllisyyspalveluille sille kuuluva avainrooli sekä mahdollistamaan dynaamisempi ote elinvoimapalvelujen strategiseen tulosjohtamiseen.

 

 

YHDEN YKSIKÖN TAKTIIKALLA ELINVOIMAA

Valtuusto 20.2.2017

Taina Torvela

Kaavoitukseen jalostettava elinvoimakaavojen palvelukonsepti toimitusaikatakuulla | 20.02.2017

Hyvä puheenjohtaja ja vastuulliset kollegat tässä salissa! Sekä tietysti aktiivinen lehterin väki, hyvät yrittäjät.

Yhdestä asiasta olemme takuu varmasti tässä salissa järkyttävän yksimielisiä. Kaavoituksen on toimittava ja elinvoimakaavojen sujuvuus on varmistettava.

 

Yrittäjien ääntä on osattava kuunnella! Elinkeinokaavoituksen pitää sujua – siis koko prosessin. Pärstäkertoimesta riippumatta.  Toimitusaikatakuulla.  Laatua tehdään vain sisäisellä JA ulkoisella kehitystyöllä. Parhain palvelulaatu syntyy poistamalla kaavoituksesta tehoton monijohtajamalli.  

Kaikkien yrittäjien eduksi.

 

Se mikä ei ole rikki ei pidä korjata. Mutta se mikä on rikki, on meidän vastuu korjata.  Kaavoitus on onnistuttu ulkoisesti eheyttämään, mutta sisäisesti se on rikki.  Sujuvuutta ei varmista KH, Tekla eikä Kaupunginjohtaja. Ainoastaan kaavaosaston ammattilaiset.

Kaavoituksen sujuvuus on nykymenolla vaarassa – toimitusvarmuus heikennetään moninapaisella johtamisella. Kaavaihmisille ei luoda parhaita edellytyksiä onnistua työssään.

Meidän on kyettävä tunnistamaan todelliset ongelmat ja oltava herkkänä sisäiselle koneistolle! Tehokas prosessijohtaminen sakkaa!

 

Olin päättämässä Teklassa ja valtuustossa vuonna 2013, merkittävien asiakasvalitusten vuoksi I vaiheen uudistuksessa. Korjasimme kolme vuotta sitten kaavoituksen turbodiisseliämme vaihtamalla siihen koneiston osia. Vaihdoimme kuskiakin, Oioimme ja kiillotimme hopeiset pellit kuntoon ja niin pääsimme kohtuudella eteenpäin. Asiakkaat ovat olleet kyytiin tyytyväisiä – lähes kaikki.  Nyt koneisto yskii jälleen!

 

Onko meillä kyky kuulla turbodiisselin vikaääniä!? Tai kuskin korjaussuosituksia?! Konepelin alla kytee suuria ongelmia, joihin ei ole vuosihuolloissakaan kiinnitetty riittävästi huomiota.  Pellit kyllä kiiltää edelleen – asiakkaat eivät onneksi näe pellin alle. Mutta meidän päättäjien on nähtävä ja toimittava, jottei koneisto hyydy. Niitä hälytysmerkkejä on ilmassa aivan liikaa. Nyt jo savuaa.

 

Tässä uudistuksessa on kysymys kaavoituksen sujuvuuden ja laadun varmistamisesta sekä jatkokehittämisestä –  yrittäjien eduksi!  Laatua jalostettaessa on kuunneltava herkällä korvalla paitsi asiakkaita myös ehdottomasti  ammattihenkilökuntaa.  Nyt on kuultu erittäin hyvin asiakkaita ja olemme ymmärtäneet oleellisen: se mikä ulkoisesti toimii EI SAA MUUTTAA.  Eikä ole tarvekaan. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan roolit säilyvät jo lainkin mukaan.

 

Mutta nyt kaavoituksen ammattilaiset on vaiennettu! Niiden, joiden selkänahasta kaavoituksen sujuvuus ja toimintavarmuus pitäisi repiä. Asiakaslaatu on Heidän hyvinvoinnista täysin riippuvainen. Mitään asiantuntijaorganisaatiota, jonne nyt on saatu asenteeltaan oikeat ihmiset, ei voi johtaa onnistuneesti tehottomalla monijohtajamallilla.  Asiakaskin siinä häviää.

 

Nykytasoonkaan ei pidä tyytyä. Kaavoitukseen tulisi konseptoida ”Elinvoimakaavojen palvelumalli”. Kaikille yrittäjille, investoijille ja rakentajille on kyettävä takaamaan paitsi sujuvat, myös takuuajalla toimitut kaavoituspalvelut mallentamalla paremmin koko prosessi. Tarvittaessa on ostettava paikallisilta lisäapua. On myös määriteltävä selkeästi ”ohituskaistakriteerit” oikeudenmukaisuuden vuoksi.  

 

Ollaanko nyt uhraamassa asiantuntiorganisaation toimintakyky vaalikentille!    Nyt jos koskaan tarvitaan päättäjiltä KOKONAISUUDEN HALLINTAA – ASIAKAS- JA HENKILÖKUNTALÄHTÖISTÄ UUDISTUSOTETTA JA NÄKEMYSTÄ PROSESSIN LAATUJOHTAMISESTA kaikesta ulkoisesta paineesta huolimatta. Vastuullisesti.

 

Tässä uudistusvaiheessa on ollut liikkeellä Pöyristyttävä määrä muunneltua totuutta – manipuloiduilla kaavaprosessikuvilla on johdettu asiakkaita rumasti harhaan ja mielikuviin on vaikutettu median avulla. Yrittäjät ovat nyt joutuneet valitettavasti  politiikan pelinappuloiksi.  Meitä päättäjiä on mustamaalattu ja painostettu. Pyhittääkö tarkoitus keinot – minun moraalini ei sitä hyväksy.

 

”Kaavoitus kasvun mahdollistajaksi” on ollut ykköstavoitteeni valtuustotyössäni ja siitä tulen pitämään kiinni. Siksi olen KH:n näkemyksellisen ja vastuullisen esityksen takana.

 

Taina Torvela, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

 

VALTUUSTOALOITE: OUNASVAARA KÄRKIHANKKEEKSI 2017 | 22.01.2017

Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite 23.1.2017

Rovaniemen matkailun kasvu turvattava

Tällä hetkellä matkailun suuret kasvuluvut ja kansainvälinen boomi tuovat toivottua elinvoimaa kaupunkiimme. Matkailupalvelujen kasvualueena erityisesti Napapiiri on kehittynyt hyvin. Miten kauan alue pystyy kasvamaan ja toisaalta miten kauan voidaan nojautua yhteen tukijalkaan matkailussa? Nyt on päättäjien kyettävä katsomaan näkemyksellisesti ja kauaskantoisemmin tulevaisuuteen sekä pontevasti luotava mahdollisuuksia uusille kasvun tukijaloille.

 

Rovaniemestä Eurooppalainen Urheilupääkaupunki

Kansainvälisesti menestyvät matkailukohteet uusiutuvat ja jalostavat palvelusisältöjään jatkuvasti. Uusiutuminen on itse asiassa jatkuvan kasvun edellytys. Kansainvälisesti yksi vahvimmista matkailutrendeistä on liikunta- ja hyvinvointimatkailu. Ja tähän trendiin on nyt pontevammin tartuttava.

 

Rovaniemellä on kaikki mahdollisuudet kasvaa keskeiseksi kansainväliseksi liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskukseksi, ansaiten Eurooppalainen Urheilukaupunki –statuksen.

Meillä on Rovaniemellä vahva ja tunnustettu liikunta-alan osaamiskeskus, jota kaupunki ei tähän mennessä ole riittävästi hyödyntänyt omissa toiminnoissaan eikä kaupunkistrategian toimeenpanossa.

 

Ounasvaarasta Liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymä – Arctic Sport Resort

Ounasvaarasta on luotavissa vahvempi kilpailuvaltti kansainvälisille liikuntamatkailun markkinoille sekä koko kaupungin profiilia ja vetovoimaa edistävä erikoisuus. Ounasvaara tulisi nähdä monipuolisena älykkään liikunnan ja hyvinvointipalvelujen keskittymänä sekä kehittää siitä kansainvälisen tason kokonaisuus. Kehitystyö tarvitse veturin, resurssit ja kunnianhimoiset liiketoimintasuunnitelmat, johon kaikki sitoutuvat.

 

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kaupunki jatkaa jo vuonna 2006 valmistuneen ja valtuuston hyväksymän ”Ounasvaara 2 kehittämisohjelman” mukaisia toimia sekä priorisoi välttämättömiä Ounasvaaran kehitysprojekteja elinkeino- ja kehittämisohjelmissaan.

 

Lisäksi Kokoomus edellyttää, että Rovaniemen kaupunginhallitus kiirehtii vuoden 2017 aikana elinkeinoyhtiönsä toimesta koordinoitavan kehitys- ja kaupallistamistyön eteenpäinvientiä Ounasvaaran alueen matkailutoimijoiden sekä oman yhtiönsä kautta.

 

Rovaniemellä 23.01.2017

 

Kaarlo Alaoja                                                                                     Taina Torvela

Puheenjohtaja                                                              varapuheenjohtaja