Päätöksiä ja aloitteita

RYHMÄPUHE: PALVELUVERKKOSELVITYS | 20.03.2017

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muu väki

 

Kuluneella valtuustokaudella koulutuslautakunnan työ on ollut haasteellista. Lapsimäärä on lisääntynyt, mutta taloudellisesta tilanteesta johtuen toimialalautakunnalle budjetoitava rahamäärä on vähentynyt. Monessa päiväkodissa ja koulussa on ollut sisäilmaan liittyviä ongelmia.

 

Nyt käsissämme oleva palveluverkkoselvitys on tullut suureen tarpeeseen. Selvityksen avulla haetaan vastauksia kysymyksiin: Miten varhaiskasvatuksen ja koulujen lapsimäärät kehittyvät missäkin osassa kaupunkia? Missä palveluja tarvitaan? Missä niiden tarve vähenee?  Onko tarkoituksenmukaisempaa järjestää pienevän oppilasmäärän opetus isommassa koulussa? Mitkä ovat koulumatkojen pituudet? Missä kunnossa rakennukset ovat? Mitkä ovat yksiköiden vahvuudet ja uhat? Miten talous on toteutunut?

 

Kaupungissamme on hyvin erilaisia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköitä. Esimerkiksi perusopetusta järjestetään pienistä kahden opettajan kyläkouluista suuriin jopa kuusikymmentäkolme (63) henkilöä työllistäviin kaupunkikouluihin, joissa on jouduttu käyttämään mielikuvitusta, jotta opetuksen käyttöön on saatu tarvittavat tilat.

 

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen piirissä on noin 10 000 lasta ja nuorta. Päiväkodit ja koulut työllistävät välittömästi ja välillisesti melkoisen määrän ihmisiä.  Kun teemme varhaiskasvatukseen ja opetukseen liittyviä päätöksiä, ne koskettavat suurta väestönosaa.

 

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuloskortteja on todella mielenkiintoista lukea. Niissä on kuvattu toiminta, millaisissa olosuhteissa opetus- ja kasvatustyötä tehdään, mitkä ovat toiminnan  vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat. Korteista selviää kustannusten jakautuminen ja varhaiskasvatuksen yksiköiden kustannukset verrattuna palveluseteliyksiköihin. Jokainen yksikkö on myös selvittänyt, millaisessa kunnossa tilat ovat. Osa rakennuksista on tullut elinkaarensa päähän, osaa vaivaa sisäilmaongelmat ja osa on priimakunnossa. Korteissa otetaan kantaa myös yksikön jatkuvuuteen.

 

Jokainen haluaisi oman lapsensa tai lapsenlapsensa viettävän päivänsä tarpeenmukaisissa, terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Opettajana tunnen liian monta oppilasta ja opettajaa, joilla on suuria terveydellisiä ongelmia, jotka ovat saaneet alkunsa työpaikalta koulusta.

 

Tulevan valtuuston ratkaistavaksi jää monta kiperää kouluratkaisua, joihin tarvitaan suuria investointeja. Nämä ratkaisut pitää tehdä fakta-tiedon – ei tunteiden varassa ja niin, että osataan katsoa kokonaisuutta. Tätä faktaa löytyy tästä palveluverkkoselvityksestä. Tavoitteena tulisi olla myös yhtenäisten 1-9 peruskoulujen rakentaminen.

 

Yksityiset palvelusetelipäiväkodit ovat tulleet tarpeeseen, kun kaupungin lapsimäärä on ollut kasvava. Ne ovat toimineet puskurina palveluntarpeen kasvaessa. Kaupunki on voinut siirtää tiloihin, toimintaan ja henkilökuntaan liittyviä riskejä yksityisten yrittäjien harteille. Palvelusetelitoiminta on lisäksi ollut kaupungille edullisempaa kuin jos palvelu olisi järjestetty omana toimintana.

 

Tulevaisuudessa lapsimäärän ennustetaan vähenevän. Silloin päiväkodin laadulla ja maineella on merkitystä, mikä yksikkö valitaan lasten hoitopaikaksi, olipa se kunnallinen tai yksityinen.

 

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kaikkia palveluverkkoon liittyviä päätöksiä ei pitäisi tehdä valtuustotasolla. Silloin on liian moni lusikka liian isossa ja monisyisessä sopassa. Päätösten tekeminen muuttuu monimutkaisemmaksi ja hitaammaksi. Toimialalautakunnassa päätökset voidaan tehdä notkeammin ja nopeammin.

Jonkinlaista työnjakoa kuitenkin tarvitaan, koska on kyse todella suurista investoinneista.

 

Palveluverkkoselvitystä pitää päivittää tarpeeksi tiheästi. Kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuu joskus muutoksia hyvinkin nopeasti.

 

Haluaisin tässä lopussa nostaa esille yhden tärkeän asian. Pidetään huoli siitä, että päiväkodeissa ja kouluissa on tarpeellinen määrä henkilöstöä erityislapsia varten. Erityisopetukseen kohdistetut resurssit ovat mitä parhainta ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Erityislapset, tavalliset oppilaat, opettajat ja kotiväki jaksavat paremmin, kun koulu sujuu. Silloin myös lapsen itsetunto pääsee kasvamaan.

 

Isot kiitokset palveluverkkoselvityksen laatijoille. Olette  tehneet hyvää työtä monien työpaineiden alla.

 

Kokoomuksen ryhmä merkitsee palveluverkkoselvityksen tiedoksi.

 

Kirsi Suoheimo

Valtuusto 20.3.2017

ELINVOIMAPALVELUT AVAINTULOSALUEEKSI | 21.02.2017

ELINVOIMAPALVELUILLA KASVUA

Rovaniemen ongelmana on hajautettu elinkeinotoimi, jolloin kokonaisuuden tavoitteellinen johtaminen ja seuranta ontuvat pahasti. Myös elinkeino-ohjelma on liian irrallinen kaupunkistrategian linjauksista ja tavoitteista.  Tuoreimmissa EK:n tutkimuksessa Rovaniemi saa huonot arvosanat yritysmyönteisyydessä.

Elinvoimainvestointien vaikuttavuus lisääntyy, kun kaikki käytettävissä olevat eurot ja ihmiset kootaan yhteen yksikköön, jota johdetaan tavoitteellisesti kohti parempaa kilpailuasemaa.    Nyt tulosraportointi tehdään kiireelliselle kaupunginhallitukselle puolivuosittain ja silloinkin vain elinkeinobudjetin puolikkaasta, jolloin ei synny riittävän hyvää kokonaiskuvaa elinvoimapanostuksien vaikuttavuudesta.  Koska kaupunkikonsernissa ei ole omaa elinkeinokokonaisuuteen erikoistunutta päätöksentekoelintä kuten muilla avainpalveluilla (sivistys, hyvinvointi), toiminnan systemaattinen tulosjohtaminen on puutteellista.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen tuoretta päätöstä lähteä kehittämään elinvoimapalveluista yksi kaupungin avaintulosalueeksi .On erittäin tärkeää, että elinvoimapalvelut kootaan yhteen yksikköön  elinvoimainvestointien vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Kaupunginhallituksen uudistuksen päätösesitystä Kokoomus odottaa valmisteltavaksi toukokuun valtuustolle niin, että uusi valtuusto voi lähteä sitä toteuttamaan.

Valmisteluissa Kokoomuksen mukaan elinvoimapalveluista

  • tulisi lakkauttaa tilaaja-tuottajamalli, kuten koko kaupunkiorganisaatiossa on jo tehty sekä siirtyä tulosohjausjärjestelmään.

 

Uudistuksilla Kokoomus haluaa tukea yritysten toiminta- ja työllistämismahdollisuuksia entistä tuloksellisemmin sekä edistää tehokkaammin uuden yrityskannan sijoittumista paikkakunnalle. Yritysvaikutusten- ja työllistämisedellytystenarviointi tulisi saada osaksi kaupungin päätöksentekoa

 

Kevään aikana tehtävillä uudistuksilla varaudutaan paremmin uuden kaupungin tehtäviin. Elinvoima ja työllisyys ovat uudistuvan kaupungin tärkeimmät tehtävät.  Kevään organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksessa tullaan luomaan elinvoima- ja työllisyyspalveluille sille kuuluva avainrooli sekä mahdollistamaan dynaamisempi ote elinvoimapalvelujen strategiseen tulosjohtamiseen.

 

 

YHDEN YKSIKÖN TAKTIIKALLA ELINVOIMAA

Valtuusto 20.2.2017

Taina Torvela

Kaavoitukseen jalostettava elinvoimakaavojen palvelukonsepti toimitusaikatakuulla | 20.02.2017

Hyvä puheenjohtaja ja vastuulliset kollegat tässä salissa! Sekä tietysti aktiivinen lehterin väki, hyvät yrittäjät.

Yhdestä asiasta olemme takuu varmasti tässä salissa järkyttävän yksimielisiä. Kaavoituksen on toimittava ja elinvoimakaavojen sujuvuus on varmistettava.

 

Yrittäjien ääntä on osattava kuunnella! Elinkeinokaavoituksen pitää sujua – siis koko prosessin. Pärstäkertoimesta riippumatta.  Toimitusaikatakuulla.  Laatua tehdään vain sisäisellä JA ulkoisella kehitystyöllä. Parhain palvelulaatu syntyy poistamalla kaavoituksesta tehoton monijohtajamalli.  

Kaikkien yrittäjien eduksi.

 

Se mikä ei ole rikki ei pidä korjata. Mutta se mikä on rikki, on meidän vastuu korjata.  Kaavoitus on onnistuttu ulkoisesti eheyttämään, mutta sisäisesti se on rikki.  Sujuvuutta ei varmista KH, Tekla eikä Kaupunginjohtaja. Ainoastaan kaavaosaston ammattilaiset.

Kaavoituksen sujuvuus on nykymenolla vaarassa – toimitusvarmuus heikennetään moninapaisella johtamisella. Kaavaihmisille ei luoda parhaita edellytyksiä onnistua työssään.

Meidän on kyettävä tunnistamaan todelliset ongelmat ja oltava herkkänä sisäiselle koneistolle! Tehokas prosessijohtaminen sakkaa!

 

Olin päättämässä Teklassa ja valtuustossa vuonna 2013, merkittävien asiakasvalitusten vuoksi I vaiheen uudistuksessa. Korjasimme kolme vuotta sitten kaavoituksen turbodiisseliämme vaihtamalla siihen koneiston osia. Vaihdoimme kuskiakin, Oioimme ja kiillotimme hopeiset pellit kuntoon ja niin pääsimme kohtuudella eteenpäin. Asiakkaat ovat olleet kyytiin tyytyväisiä – lähes kaikki.  Nyt koneisto yskii jälleen!

 

Onko meillä kyky kuulla turbodiisselin vikaääniä!? Tai kuskin korjaussuosituksia?! Konepelin alla kytee suuria ongelmia, joihin ei ole vuosihuolloissakaan kiinnitetty riittävästi huomiota.  Pellit kyllä kiiltää edelleen – asiakkaat eivät onneksi näe pellin alle. Mutta meidän päättäjien on nähtävä ja toimittava, jottei koneisto hyydy. Niitä hälytysmerkkejä on ilmassa aivan liikaa. Nyt jo savuaa.

 

Tässä uudistuksessa on kysymys kaavoituksen sujuvuuden ja laadun varmistamisesta sekä jatkokehittämisestä –  yrittäjien eduksi!  Laatua jalostettaessa on kuunneltava herkällä korvalla paitsi asiakkaita myös ehdottomasti  ammattihenkilökuntaa.  Nyt on kuultu erittäin hyvin asiakkaita ja olemme ymmärtäneet oleellisen: se mikä ulkoisesti toimii EI SAA MUUTTAA.  Eikä ole tarvekaan. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan roolit säilyvät jo lainkin mukaan.

 

Mutta nyt kaavoituksen ammattilaiset on vaiennettu! Niiden, joiden selkänahasta kaavoituksen sujuvuus ja toimintavarmuus pitäisi repiä. Asiakaslaatu on Heidän hyvinvoinnista täysin riippuvainen. Mitään asiantuntijaorganisaatiota, jonne nyt on saatu asenteeltaan oikeat ihmiset, ei voi johtaa onnistuneesti tehottomalla monijohtajamallilla.  Asiakaskin siinä häviää.

 

Nykytasoonkaan ei pidä tyytyä. Kaavoitukseen tulisi konseptoida ”Elinvoimakaavojen palvelumalli”. Kaikille yrittäjille, investoijille ja rakentajille on kyettävä takaamaan paitsi sujuvat, myös takuuajalla toimitut kaavoituspalvelut mallentamalla paremmin koko prosessi. Tarvittaessa on ostettava paikallisilta lisäapua. On myös määriteltävä selkeästi ”ohituskaistakriteerit” oikeudenmukaisuuden vuoksi.  

 

Ollaanko nyt uhraamassa asiantuntiorganisaation toimintakyky vaalikentille!    Nyt jos koskaan tarvitaan päättäjiltä KOKONAISUUDEN HALLINTAA – ASIAKAS- JA HENKILÖKUNTALÄHTÖISTÄ UUDISTUSOTETTA JA NÄKEMYSTÄ PROSESSIN LAATUJOHTAMISESTA kaikesta ulkoisesta paineesta huolimatta. Vastuullisesti.

 

Tässä uudistusvaiheessa on ollut liikkeellä Pöyristyttävä määrä muunneltua totuutta – manipuloiduilla kaavaprosessikuvilla on johdettu asiakkaita rumasti harhaan ja mielikuviin on vaikutettu median avulla. Yrittäjät ovat nyt joutuneet valitettavasti  politiikan pelinappuloiksi.  Meitä päättäjiä on mustamaalattu ja painostettu. Pyhittääkö tarkoitus keinot – minun moraalini ei sitä hyväksy.

 

”Kaavoitus kasvun mahdollistajaksi” on ollut ykköstavoitteeni valtuustotyössäni ja siitä tulen pitämään kiinni. Siksi olen KH:n näkemyksellisen ja vastuullisen esityksen takana.

 

Taina Torvela, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

 

VALTUUSTOALOITE: OUNASVAARA KÄRKIHANKKEEKSI 2017 | 22.01.2017

Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite 23.1.2017

Rovaniemen matkailun kasvu turvattava

Tällä hetkellä matkailun suuret kasvuluvut ja kansainvälinen boomi tuovat toivottua elinvoimaa kaupunkiimme. Matkailupalvelujen kasvualueena erityisesti Napapiiri on kehittynyt hyvin. Miten kauan alue pystyy kasvamaan ja toisaalta miten kauan voidaan nojautua yhteen tukijalkaan matkailussa? Nyt on päättäjien kyettävä katsomaan näkemyksellisesti ja kauaskantoisemmin tulevaisuuteen sekä pontevasti luotava mahdollisuuksia uusille kasvun tukijaloille.

 

Rovaniemestä Eurooppalainen Urheilupääkaupunki

Kansainvälisesti menestyvät matkailukohteet uusiutuvat ja jalostavat palvelusisältöjään jatkuvasti. Uusiutuminen on itse asiassa jatkuvan kasvun edellytys. Kansainvälisesti yksi vahvimmista matkailutrendeistä on liikunta- ja hyvinvointimatkailu. Ja tähän trendiin on nyt pontevammin tartuttava.

 

Rovaniemellä on kaikki mahdollisuudet kasvaa keskeiseksi kansainväliseksi liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskukseksi, ansaiten Eurooppalainen Urheilukaupunki –statuksen.

Meillä on Rovaniemellä vahva ja tunnustettu liikunta-alan osaamiskeskus, jota kaupunki ei tähän mennessä ole riittävästi hyödyntänyt omissa toiminnoissaan eikä kaupunkistrategian toimeenpanossa.

 

Ounasvaarasta Liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymä – Arctic Sport Resort

Ounasvaarasta on luotavissa vahvempi kilpailuvaltti kansainvälisille liikuntamatkailun markkinoille sekä koko kaupungin profiilia ja vetovoimaa edistävä erikoisuus. Ounasvaara tulisi nähdä monipuolisena älykkään liikunnan ja hyvinvointipalvelujen keskittymänä sekä kehittää siitä kansainvälisen tason kokonaisuus. Kehitystyö tarvitse veturin, resurssit ja kunnianhimoiset liiketoimintasuunnitelmat, johon kaikki sitoutuvat.

 

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kaupunki jatkaa jo vuonna 2006 valmistuneen ja valtuuston hyväksymän ”Ounasvaara 2 kehittämisohjelman” mukaisia toimia sekä priorisoi välttämättömiä Ounasvaaran kehitysprojekteja elinkeino- ja kehittämisohjelmissaan.

 

Lisäksi Kokoomus edellyttää, että Rovaniemen kaupunginhallitus kiirehtii vuoden 2017 aikana elinkeinoyhtiönsä toimesta koordinoitavan kehitys- ja kaupallistamistyön eteenpäinvientiä Ounasvaaran alueen matkailutoimijoiden sekä oman yhtiönsä kautta.

 

Rovaniemellä 23.01.2017

 

Kaarlo Alaoja                                                                                     Taina Torvela

Puheenjohtaja                                                              varapuheenjohtaja

VALTUUSTOALOITE: PALVELUALOITEMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO | 12.12.2016

KAUPUNGISTA ELINVOIMAN JA YRITTÄJYYDEN MOOTTORI

 

Tulevaisuuden kaupungin tulee olla yrittäjille entistä toimivampi ja parempi ympäristö yrittää, tehdä kauppaa, innovoida, kokeilla ja työllistää. Yrittäjälähtöisen tekemisen on näyttävä kaikkialla: kaikessa kaavoituksessa, viranomaislupien joustavassa myöntämisessä ja yrittäjyyspalveluiden tarjoamisessa. Jokainen kunnan työntekijä on palveluammatissa edistämässä uusien investointien ja yritysten saamista Rovaniemelle.

Kuntalain 23 § mukaan Kunnan asukkaalla, palvelujen käyttäjällä sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa jossa palvelu voidaan tuottaa nykyistä tuotantotapaa laadukkaammin, edullisemmin, asiakasystävällisemmin, tehokkaammin tai saavuttettavammin.

 

 

PALVELUALOITEMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO

 

Paikalliset yrittäjät ja yhdistykset on otettava mukaan kehittämään kuntalaisten palveluita entistä paremmiksi. Yksi hyvä työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ottaa käyttöön palvelualoite mahdollisimman laajasti.

Palvelualoite on toimintamalli, jossa yrittäjä voi esittää paremman ja edullisemman palvelun ja kaupunki on velvollinen vertaamaan sitä itse tuottamaansa. Se on kilpailutuksen muoto, jossa aloite on yrittäjällä.

 

 

 

Edellä olevan perusteena me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemellä otetaan käyttöön alueen elinvoimaisuutta ja palvelujen saatavuutta edistävä moderni kilpailutuksen muoto eli palvelualoitemalli.

Lisäksi edellytetään, että Rovaniemen kaupunki tiedottaa tästä kilpailutusmallista aktiivisesti alueen elinkeinoelämälle.

 

Rovaniemellä 13.12.2016

Taina Torvela

ROVANIEMELLÄ KAAVOITUKSESTA VASTAA ASIANTUNTIJAORGANISAATIO | 16.11.2016

Päätöksentekijänä olen pettynyt Lapin Kansan uutisointiin (LK 15.11.2016) ”Rovaniemen kaavoitus palaa vanhaan malliin”. Haluaisin tietää, mihin tämä vanha malli viittaa?

 

Kaavoitus ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat osa Rovaniemen kaupungin organisaatiouudistusta vuonna 2017. Sen vaikutus on hyvin suuri ja se on uudistuksen yksi tärkeimmistä osa-alueista. Kaupungin hallituksen ohjausryhmä on valmistellut organisaatiouudistuksen tätä vaihetta useamman viikon ajan, punniten tarkasti eri vaihtoehdot.

 

Tehokkuuden näkökulmasta teknisellä toimialalla on oltava kaikki valmisteluun liittyvät toiminnot samoissa käsissä – kaavoitusprosessista ja resurssien käytöstä ohjaukseen asti. Tämä on asiaintuntijaorganisaation osaamisen jakamista sekä suoraa johtamista niin sanotulla yhden luukun periaatteella, jonka kohderyhmänä niin alueen asukkaat, yritykset kuin elinkeinoelämän kehittäjätkin.

 

On hämmentävää, että on annettu tietoa kaavoitusprosessin nopeammasta valmistelusta, kun se on irrotettu teknisen puolen asiantuntijaorganisaation valmistelusta. Samoin hämmentävät puheet ”erittäin tärkeistä ja vähemmän tärkeistä kaavoista”.

 

Kaavoitusprosessi on lain mukaan yhdenvertaista palvelua kuntalaisille. Maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavaan liittyvässä ohjeistuksessa ei ole mitään mainintaa strategisesta kaavoituksesta. Päätösvalta merkittävissä kaavoissa on vain valtuustolla. Kaupunginhallituksen tehtävä on käsitellä ja viedä valmistellut kaavat teknisen lautakunnan käsittelystä valtuustoon.

 

Päättäjänä ajattelen, että Lapin pääkaupungin näkökulmasta kaikki kaavat ovat alueen kehittymisen kannalta tärkeitä.  Valmistelun pitää olla hyvin johdettua, avointa ja valmistelun tasapuolista.

 

Haluan oikaista harhaanjohtavaa käsitystä siitä, että ykköskaupunginjohtajan tehtäviä tai asemaa tässä asiassa olisi muutettu tai muuttamassa. Kaupunginjohtajalla on selkeä rooli tärkeimpien elinkeinokaavojen edistämisessä ja hänen yksi tärkeimmistä tehtävistään on alueen elinkeinoelämän kanssa käytävä vuoropuhelu – kaupunkistrategian tavoitteet huomioiden.

Kaavoitustyön eri osapuolten kesken toivon sujuvan rakennuslain hengessä, tasapuolisesti.

Maarit Airaksinen
Kaupunginhallituksen 1.varapj
Valtuutettu, Kokoomus

Koulut Kuntoon -ratkaisu vaatii ripeää päätöksentekokykyä | 07.11.2016

Talousarvion yksinkertaistaminen Ojalan laskuopin mukaan on hyvä tapa havainnoida kokonaiskuva missä mennään. Tiedoksenne että käppi taas vaan kasvaa tästä vuodesta. Kulutamme enemmän kuin tienaamme. Rahoitusvaje on tulevana vuonna 12 M€. (Käppi kuva)

Mutta nyt minä en halua puhua tästä käpistä! Joka sekin on riittävän suuri ongelma.

Vaan vieläkin järkyttävämmästä faktasta  –  siitä mitä meidän yhteinen päättämättömyys ja pallottelu saavat aikaan.  Lapset kärsii homekouluista!

 

Me olemme rakastuneet selvityksiin ja raportteihin ja meitä vaivaa päättämättömyys. Tästä rakastumisesta kärsivät meidän rakkaat rovaniemeläiset – Oppilaat ja opettajat menettävät terveytensä sisäilmaongelmien vuoksi. Samoin terveydenhoidon ammattilaiset saavat työskennellä epäterveissä työtiloissa, riskeeraten oman terveydestä.

 

Meillä on teetetty ulkopuolisilla asiantuntijoilla laadukas palveluverkkoselvitykset päivityksineen sekä jokaisesta kiinteistöstä on kuntoraportit olemassa. Mutta missä mättää?! Johtajuusongelma. Päätöksenteon kyvyttömyysongelma. Koululautakunnan on kyettävä tekemään palveluverkkopäätökset sekä Kaupunginhallituksen tulee johtaa omistajapolitiikkaa priorisoiden resurssien käyttöä.

 

Tämän talousarvion suurin puute on se, ettei siinä ole varauksia ongelmakoulujen kuntoonsaattamisesta. Miksi ei? Kaupungilta puuttuu ajantasainen lyhyen ja pitkän tähtäyksen omaisuuden investointi- ja kuntoonlaitto-ohjelma!     Nyt kaikki voimavarat ja rahat menee tulipalojen sammuttamiseen!

 

Onhan tämä oikeasti merkillistä, että me täällä jabbastelemme, kun ihmiset samanaikaisesti menettävät terveytensä.  Jabbastelumme maksaa paitsi terveysongelmissa myös suorissa lisäkuluissa miljoonia euroja.

Eihän meillä oikeasti ole varaa tällaiseen. Tämä kaikki on kiinni vain ja ainoastaan yhteisestä TAHDOSTA. Tahdosta ja päättäväisyydestä laittaa asiat kuntoon.

 

Esitän, että nyt sovimme tässä salissa yksissä tuumin käynnistää  KOULUT KUNTOON – OHJELMAN ,  investointi- ja kuntoonlaitto-ohjelman, määräajassa toteutettavan hankkeen, johon fokusoidaan riittävät voimavarat.  Maaliskuuhun 2017 mennessä päätökset palveluverkoista ja määrärahoista. Toimeenpanoveloite välittömästi. Osana tätä toteutusta otetaan myös modernit elinkaarimallit käyttöön, koska itsellä ei ole varaa sijoittaa määrärahoja kaikkeen.

Tämä on kokoomuksen ryhmäesitys vuoden 2017 talousarvioon, jolle toivon teidän kaikkien kannatuksen.

 

Kuva: Koulut Kuntoon Valtuustositoumus

Minulla on täällä valmiina Koulut Kuntoon –valtuustositoumus, jossa me kaikki sitoudumme tekemään kaikkemme että kuntalaiset saavat terveet koulut ja palvelutilat viipymättä!

Kenellä on varaa olla allekirjoittamatta tätä?!

 

Taina Torvela

RYHMÄPUHEENVUORO: TALOUDEN TASAPAINO JA KIINTEISTOJEN KUNTO | 06.11.2016

Kokoomus tarkempi näkemys esitetään erikseen ao. teeman kohdalla. 1.) Kiinteistönpito ja sisäilmakysymykset sekä niiden yhteys palveluverkkoratkaisuihin 2.) Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka 3.) Uimahalli-investointi

 

  • Rovaniemi on hieno kaupunki. Meillä on erinomaiset palvelut ja olemme Suomen parhaiden kaupunkien kasvusuunnalla. Olemme myös ympäristötietoinen kaupunki, kiitos lähinnä NeVe Oy. Rovaniemi on keski-iältä nuorten kaupunki, olemme myös kansainvälinen yliopistokaupunki
  • Kun ympäröivä yhteiskunta muuttuu, niin Rovaniemen asema vahvistuu, ole maakuntahallinnon luonnollinen keskus tai Sote – uudistuksessa ”Päivystävä sairaala”.

 

  • Kokoomus on varoittanut jokaisessa talouden puheenvuorossaan talouskestävyytemme jatkuvasta heikentymisestä. Pidämme hyvin valitettavana, mutta samalla tunnustuksena Kokoomukselle s. 98 rehellistä toteamusta: ”Tulevalla suunnittelukaudella kaupungin taloutta voi kuvata sanalla heikkenevä”. Velkataakan valtava kasvu ensi vuonna vastaa neljän kunnallisveroprosentin tuottoa.

 

  • Kaikki Rovaniemen haasteet ovat omatoimisesti luotuja ja ovat myös omatoimisesti ratkaistavissa. Valtiovalta ei ole syyllinen. Isoin kotikutoinen ongelmamme on kaupungin hallinnollisen ohjaustoiminnan huono päätöksentekokyky. Me emme saa aikaan kestäviä päätöksiä esimerkiksi palveluverkoista. Kyvyttömyytemme on valtavan kallista. Olemme ulkoistaneet palveluverkkopäätökset homeelle ja bakteereille.

 

  • Keskusteluissamme on hallintoslangia, mikä sekoittaa ajattelua ja ratkaisuja. Rinnastamme asioita, joita ei saa rinnastaa esim. Käsite investointi tarkoittaa uuden rakentamista. Korjaaminen on kohteen eriasteista kunnostamista. Kun summa on riittävän suuri, niin euromääräiseen menoon on varauduttava erikseen talousarvioissa ja silloin puhutaan korjaus-, peruskorjaus- tai perusparannusinvestoinnista.

 

  • Toimitilaverkko ja palveluverkko ja ovat eri asioita. Ne muodostavat hierarkian. Meillä on aivan liian paljon toimitiloja. Palveluverkkopäätöksellä ratkaistaan se, mitkä niistä ovat liikaa. Järjestelmällisyyden sijasta Rovaniemi etenee sattumaratkaisujen tietä. Sairaalakadun terveyskeskuksen bakteerikanta ajanee terveyskeskuksen onnekkaasti kansalaisten toiminalliseen keskipisteeseen. Toisaalta poliittiset lehmänkaupat ajavat arkijärjen yli.

 

  • Suuren tuntoisista euromääristä huolimatta Rovaniemi korjaa paikkojaan liian vähän, mutta omaa rahaa ei kerry siihen vähäänkään. Tilanne muuttuu, kun otamme käyttöön pääomavuokran 3% ja korjausvastike 2%. Tiedossamme on, että TA/2017 ulkopuolelle on jäämässä nyt miljoonien menot, esimerkiksi Napapiirin yläkoulun ja Vaaranlammen koulujen tarpeelliset korjaussuunnitelmat eivät ole valmiita. Uuden valtuuston työskentely alkaakin mittavalla lisätalousarviolla.

 

  • Kokoomus ehdottaa / kannattaa 200 000 euron suunnittelurahan varaamista Ylikylän koulun suunnitteluun, ja ihmettelee samalla sen puuttumista TA:sta.

 

  •  Kokoomus on pitänyt yllä keskustelua ja vaatinut kokonaisvaltaisesta esitystä palveluverkosta ja teemme täydennys-, muutosehdotuksen ”Koulut kuntoon” sivulle 70 ja s.71 asiakohtiin Varhaiskasvatuspalvelut ja Koulutuspalvelut asiakohtiin 2.: ”Palveluverkkosuunnitelman jatkaminen siten, että valtuustolle tuodaan tiedoksi maaliskuun 2017 loppuun mennessä kaupungin koululaismääriin ja raportteihin: FCG-Päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys (2013), FCG- Palveluverkkojen nykytila (2015), FCG – Toimitilaohjelma 2020, Trellum Rovaniemen kaupungin rakennusten uudis- ja nykyhinnat 30.6.2014, korjausvelka sekä Trellum PTS 2015-2029  , tukeutuva selvitystyö ja sen kustannukset.”

 

  • Kehittyvän julkisyhteisön, siis sellaisen kuin Rovaniemi nimenomaan on, tulee korjata taloutensa toiminnan järkiperäistämisen ja investointien kautta. Rovaniemen kaupunki siis voi tehdä ja sen tulee tehdä mittavia investointeja. Juuri sellainen on Ounasvaaralle rakennettava uimahalli.

 

  • Uimahalli on liikuntapolittiisen strategian mukainen hanke. Se integroituu selkeästi Lapin Urheiluopisto – kokonaisuuteen. Uimalaitos on massiivinen lisäruiske sekä Ounasvaaran että Rovaniemen alueen elinkeinojen tukemiseen. Kokoomus kannattaa/esittää muutosesityksenä Uimahallin päättämistä KJ:n 24.10.2016 esityksen mukaisesti.

 

  • Koska Uimalaitoksen kassavirrasta tulee niin huomattava, että se pystyy juoksevasti maksamaan kulujaan tulovirrallaan, niin rakentamisessa kannattaa käyttää nk. Elinkaari-mallia. Ja koska kunta voi saada rahoitusta edullisemmin, niin rahoituksessa kannattaa selvittää rahoitusleasing. Mainittakoon, että Lapin Urheiluopisto on hoitanut vuokravastuunsa Lappi-Areenan sopimuksen mukaisesti.

 

  • Itse asiassa kysymyksessä on niin merkityksellinen yritystoiminnallinen kehityssysäys Rovaniemen toimialueella, että Rovaniemen kaupungin on syytä ottaa veto- ja veturitoiminnallinen vastuu Ounasvaarasta. Tämä merkitsee sitä, että Rovaniemi käyttää omistajaoikeuttaan RKK:ssa irrottaen Urheiluopiston koulutuskuntayhtymästä ja muodostaen siitä osakeyhtiön veturiksi Ounasvaaran kehittämiseen.

Kaaro Alaoja

ELINVOIMAAN LISÄRESURSSEJA KASVUN JOHTAMISEKSI | 06.11.2016

Kaupunki on palveluorganisaatio. Meidän yksi tärkeimmistä palvelutehtävämme on elinvoima ja työllisyys!  Niiden lisääminen ja vahvistaminen.

 

Hyvälle palveluorganisaatiolle on tunnusomaista, että kaikki avainpalvelut ”näkyvät” paitsi organisaatio- myös talousmalleissa. Tulosohjaukseen siirryttäessä tämä myös edesauttaa johtamista.

 

Miten Elinvoimapalvelut näkyvät tässä budjetissa. Ei riittävän hyvin.

 

Kaivamalla budjetista löytyy elinkeinobudjetti noin 3 M€ joka on 0,5 % kaupungin käyttömäärärahoista. Siis alle prosentilla pitäisi rakentaa vetovoimaista ja kilpailukykyistä kaupunkia. Ja vaikka siihen lisäisi kehitysyhtiöiden budjetin 3.2  ja kylien kehittämisrahat  0,6, ollaan noin 1,5 %

Elinvoimaisuuden kehittäminen on pääosin erilaisten määräaikaisten hankkeiden ja projektien varassa. Pitkäjänteistä ja tavoitteellisia kehitystoimia ei voi tuloksellisesti johtaa määräaikaisen rahoitusmallin varassa.

 

Muualla Lapissa panostetaan kasvuun keskimäärin 78 €/asukas ja meillä se on siis noin 36 €/asukas.

Vuonna 2017 elinvoimasta nipistetään vielä 0,6 M€.  Miksi?  Miten varmistetaan elinkeino-ohjelman tavoitteet?!

Tulevaisuudessa ei enää riitä pelkkä edellytysten luonti.  Orientaation on oltava uuden luomisessa, työssä ja yritteliäisyydessä. Kaupungin on otettava aktiivinen veturin rooli ja panostettava tavoitteellisesti kasvuun.

 

Uuteen kuntamalliin valmistautuminen olisi syytä aloittaa viipymättä.  On hyvä että ensi keväänä aloitetaan Kasvuohjelman työstäminen. Nyt kuitenkin tulisi työstää kunnianhimoinen ja rohkea kasvu- ja innovaatio-ohjelma.   Samoin meneillään olevassa johtamisjärjestelmäuudistuksessa tulisi koota konsernin eri sektoreille levitetyt elinkeinoresurssit yhteen vaikuttavuuden tehostamiseksi. Parantamalla myös kehitysyhtiöiden onnistumisen edellytyksiä.

Näillä uudistuksilla sekä luovilla innovaatioalliansseilla elinkeinobudjetti on helposti mahdollisuus kolminkertaistaa koko kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi. Kuten jo kilpailukenttäkin edellyttäisi.

 

Luomalla kilpailevien kaupunkien tapaan moderneja kehittämismalleja, Innovaatioalliansseja puitesopimuksineen yritysten, yliopiston, korkeakoulujen ja kehitysyhtiöiden välille sekä johtamalla niitä kansainvälisiin laajoihin ekosysteemeihin, saadaan aikaan kasvua sekä  uusia yrityksiä sijoittumaan Rovaniemelle.   

 

Taina Torvela

kaupunginvaltuutettu (KOK)

OSAVUOSIKATSAUS JA KH:n VASTAUKSET ARV.KERTOMUKSEN KYSYMYKSIIN | 17.10.2016

Rovaniemi on hieno kaupunki, jolla omaleimaiset vahvuudet; luonnonläheinen, luontainen logistiikkakeskus, yliopisto- ja koulutuskaupunki, kasvukeskus, kansainvälinen, demograafisesti nuori. Rovaniemellä on hyvät palvelut.

  • Talousvuosi on jo käytännössä mennyt ja puheenvuoroilla on asiallista tähdätä jo uuteen toiminta- ja talouskauteen.
  • Osavuosikatsauksen mukaan toimialat raportoivat tavoitteiden mukaisesta palvelutasosta ja budjetissa pysymisestä. Toimialat pystyvät määrittelemään myös toimintansa ja taloutensa uhkatekijät, mikä lisää vaikutelmaa tilannehallinnasta.
  • Kaupungin toiminnan rahoitus ja talouden kehityksen suunta on erittäin huolestuttava ja vakava. Kriisikuntauhkaa ei ole – vielä. Tarkastuslautakunta käytti 10pv maksuvalmiudesta ilmaisua kassakriisi. Tämä pitäisi kaikkien ottaa vastuullisesti ja vakavasti.
  • Ratkaisut avaimet ovat kuitenkin omissa käsissämme. Kokoomuksen mielestä sitkain haaste on valtuustopäätöksen toimeenpanon hiljainen muutosvastarinta.  Päättämättömyytemme on aiheuttamassa jossakin tulevaisuuden vaiheessa todella suuria sopeutumisratkaisuja. Muutama esimerkki: Pe-Tu ltk:ssa toteutetaan nyt asioita, jotka valmisteltiin päätösesityksiksi jo kahdeksan vuotta sitten: Rautiosaaren hoivakoti, päihdepalvelujen keskittäminen, Avo-palvelujen kehittäminen tai palvelusetelin käytön laajentaminen. Koulutuslautakunnalle on liian vaativa tehtävä sopeuttaa nimenomaan kouluverkko-kokonaisuutta väestömuutosten ja päätettyjen periaatteiden mukaiseksi.
  • Kaupungin henkilöstö on edellisen sijaan näyttänyt, että vapaaehtoisilla omilla toimilla saavutetaan merkittäviä kuntataloudellisia säästöjä. Kokoomus kiittää henkilöstöä tästä merkittävästä panoksesta ja pitää asiaa niin merkityksellisenä, että ei tulle vaatimaan lomautuksia ensi vuodellekaan.
  • Terveydenhuollon ja Erikoissairaanhoidon palvelut on asiallista katsoa yhtenä kokonaisuutena. Ensinäkin hyvää tarkoittavasta perusterveydenhuollon tehokkuuspyrkimyksistä on seurauksena palvelumäärien lisääntyminen erikoissairaanhoidossa. Toiseksi yleisen tason maininta ”esh-ylittyy” onkin vakavasti virheellinen ilmaus. Asia pitää ilmaista seuraavasti: ”Rovaniemen kaupungin varaamat määrärahat erikoissairaanhoitoon loppuvat kesken vuoden”. Kokoomuksen valtuustoryhmä kehottaa selvittämään erikoissairaanhoidon todelliset eurot tilinpäätöksestä tilinpäätökseen ja lisäämään sen summan kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen. Tämä merkinnee heti noin viiden miljoonan euron lisäystä ensi vuoden budjettiin. Meidän tulee niellä tämä eurolisäys jo TA-käsittelyssä.
  • KH on nyt vastannut Tarkastuslautakunnan kysymykseen korjausvelasta. Vastaukset ovat kattavia ja antavat hyvät perusteet omaisuuden hoitoon. KH:n vastauksen sisältö on saatu tietenkin katujen osalta Tekniseltä osastolta, joka on noudattanut Rapal Oy:n laskentakaavaa ja kaupungin rakennusten osalta Tilaliikelaitokselta, joka puolestaan on tukeutunut Trellum Consulting Oy:n raporttiin. Molemmat selvitykset ovat tehdyt ensimmäisen kerran vuonna 2014. Rakennusomaisuus on päivitetty Trellum Oy:n toimesta 2015 ja Katuomaisuus päivitetään tänä syksynä 2016.  Kokoomuksen kysymys KH:lle kuuluu, että miksi korjausvelka on jäänyt näin vähälle huomiolle, vaikka tarkka tieto rakennusten ja katujen korjausvelasta on ollut saatavilla jo 2014 ?
  • Pidämme valtuustontyöskentelyä hyvänä, esim. Kaupunkistrategia, on Kokoomuksen mielestä kunnossa. Toimielimien päätökset eivät kuitenkaan ole olleet Kaupunkistrategian mukaisia. Tämän johdosta kaupunginjohto on käyttänyt ”otto-oikeutta”. Menettelytapa ei ole edestä johtamista. Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä poliittisten johtajien ja virkamiesjohtajien on johdettava edestä eli on rohjettava tehdä Valtuuston linjausten mukaisia päätöksiä, ajattelematta ensisijaisesti sitä, miten ao. toimielin ottaa päätösesityksen vastaan.  Johtamisote ei ole riittävän jämäkkä.
  • Arviointikertomuksessa 2015 Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota KH:n työllisyydenhoidon puutteellisuuksiin. KH:n vastauksesta voi päätellä kaupungin pyrkivän enemmänkin ulkoistamaan työllisyydenhoitoa kokeiluluonteisiin hankkeisiin ja Eduro-säätiölle. Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä Työllisyys – kokonaisuus on syytä pitää tukevammin peruskaupungin hallinnassa. Hallintosäännön uudistamisessa tulemme esittämään kokonaisuudessaan uutta otetta ja uutta ”Työllisyys- ja Elinkeinot” lautakuntaa.
  • Lopuksi Kokoomus toteaa omalta osaltaan, että Osavuosikatsaus 1.1.-31.8.2016 merkitään tiedoksi. Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää ensinäkin Tarkastuslautakuntaa sen tekemästä tarkasta työstä ja Kaupunginhallitusta sen antamista selvityksistä, joissa on usein paikoin myös selityksen makua. Oikein ymmärrettyinä molemmat auttavat Rovaniemen kaupunkia kehittymään asukkailleen paremmaksi kaupungiksi.
  • Kokoomuksen valtuustoryhmä    Kaarlo Alaoja