Päätöksiä ja aloitteita

VALTUUSTOALOITE: PALVELUALOITEMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO | 12.12.2016

KAUPUNGISTA ELINVOIMAN JA YRITTÄJYYDEN MOOTTORI

 

Tulevaisuuden kaupungin tulee olla yrittäjille entistä toimivampi ja parempi ympäristö yrittää, tehdä kauppaa, innovoida, kokeilla ja työllistää. Yrittäjälähtöisen tekemisen on näyttävä kaikkialla: kaikessa kaavoituksessa, viranomaislupien joustavassa myöntämisessä ja yrittäjyyspalveluiden tarjoamisessa. Jokainen kunnan työntekijä on palveluammatissa edistämässä uusien investointien ja yritysten saamista Rovaniemelle.

Kuntalain 23 § mukaan Kunnan asukkaalla, palvelujen käyttäjällä sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa jossa palvelu voidaan tuottaa nykyistä tuotantotapaa laadukkaammin, edullisemmin, asiakasystävällisemmin, tehokkaammin tai saavuttettavammin.

 

 

PALVELUALOITEMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO

 

Paikalliset yrittäjät ja yhdistykset on otettava mukaan kehittämään kuntalaisten palveluita entistä paremmiksi. Yksi hyvä työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ottaa käyttöön palvelualoite mahdollisimman laajasti.

Palvelualoite on toimintamalli, jossa yrittäjä voi esittää paremman ja edullisemman palvelun ja kaupunki on velvollinen vertaamaan sitä itse tuottamaansa. Se on kilpailutuksen muoto, jossa aloite on yrittäjällä.

 

 

 

Edellä olevan perusteena me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemellä otetaan käyttöön alueen elinvoimaisuutta ja palvelujen saatavuutta edistävä moderni kilpailutuksen muoto eli palvelualoitemalli.

Lisäksi edellytetään, että Rovaniemen kaupunki tiedottaa tästä kilpailutusmallista aktiivisesti alueen elinkeinoelämälle.

 

Rovaniemellä 13.12.2016

Taina Torvela

ROVANIEMELLÄ KAAVOITUKSESTA VASTAA ASIANTUNTIJAORGANISAATIO | 16.11.2016

Päätöksentekijänä olen pettynyt Lapin Kansan uutisointiin (LK 15.11.2016) ”Rovaniemen kaavoitus palaa vanhaan malliin”. Haluaisin tietää, mihin tämä vanha malli viittaa?

 

Kaavoitus ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat osa Rovaniemen kaupungin organisaatiouudistusta vuonna 2017. Sen vaikutus on hyvin suuri ja se on uudistuksen yksi tärkeimmistä osa-alueista. Kaupungin hallituksen ohjausryhmä on valmistellut organisaatiouudistuksen tätä vaihetta useamman viikon ajan, punniten tarkasti eri vaihtoehdot.

 

Tehokkuuden näkökulmasta teknisellä toimialalla on oltava kaikki valmisteluun liittyvät toiminnot samoissa käsissä – kaavoitusprosessista ja resurssien käytöstä ohjaukseen asti. Tämä on asiaintuntijaorganisaation osaamisen jakamista sekä suoraa johtamista niin sanotulla yhden luukun periaatteella, jonka kohderyhmänä niin alueen asukkaat, yritykset kuin elinkeinoelämän kehittäjätkin.

 

On hämmentävää, että on annettu tietoa kaavoitusprosessin nopeammasta valmistelusta, kun se on irrotettu teknisen puolen asiantuntijaorganisaation valmistelusta. Samoin hämmentävät puheet ”erittäin tärkeistä ja vähemmän tärkeistä kaavoista”.

 

Kaavoitusprosessi on lain mukaan yhdenvertaista palvelua kuntalaisille. Maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavaan liittyvässä ohjeistuksessa ei ole mitään mainintaa strategisesta kaavoituksesta. Päätösvalta merkittävissä kaavoissa on vain valtuustolla. Kaupunginhallituksen tehtävä on käsitellä ja viedä valmistellut kaavat teknisen lautakunnan käsittelystä valtuustoon.

 

Päättäjänä ajattelen, että Lapin pääkaupungin näkökulmasta kaikki kaavat ovat alueen kehittymisen kannalta tärkeitä.  Valmistelun pitää olla hyvin johdettua, avointa ja valmistelun tasapuolista.

 

Haluan oikaista harhaanjohtavaa käsitystä siitä, että ykköskaupunginjohtajan tehtäviä tai asemaa tässä asiassa olisi muutettu tai muuttamassa. Kaupunginjohtajalla on selkeä rooli tärkeimpien elinkeinokaavojen edistämisessä ja hänen yksi tärkeimmistä tehtävistään on alueen elinkeinoelämän kanssa käytävä vuoropuhelu – kaupunkistrategian tavoitteet huomioiden.

Kaavoitustyön eri osapuolten kesken toivon sujuvan rakennuslain hengessä, tasapuolisesti.

Maarit Airaksinen
Kaupunginhallituksen 1.varapj
Valtuutettu, Kokoomus

Koulut Kuntoon -ratkaisu vaatii ripeää päätöksentekokykyä | 07.11.2016

Talousarvion yksinkertaistaminen Ojalan laskuopin mukaan on hyvä tapa havainnoida kokonaiskuva missä mennään. Tiedoksenne että käppi taas vaan kasvaa tästä vuodesta. Kulutamme enemmän kuin tienaamme. Rahoitusvaje on tulevana vuonna 12 M€. (Käppi kuva)

Mutta nyt minä en halua puhua tästä käpistä! Joka sekin on riittävän suuri ongelma.

Vaan vieläkin järkyttävämmästä faktasta  –  siitä mitä meidän yhteinen päättämättömyys ja pallottelu saavat aikaan.  Lapset kärsii homekouluista!

 

Me olemme rakastuneet selvityksiin ja raportteihin ja meitä vaivaa päättämättömyys. Tästä rakastumisesta kärsivät meidän rakkaat rovaniemeläiset – Oppilaat ja opettajat menettävät terveytensä sisäilmaongelmien vuoksi. Samoin terveydenhoidon ammattilaiset saavat työskennellä epäterveissä työtiloissa, riskeeraten oman terveydestä.

 

Meillä on teetetty ulkopuolisilla asiantuntijoilla laadukas palveluverkkoselvitykset päivityksineen sekä jokaisesta kiinteistöstä on kuntoraportit olemassa. Mutta missä mättää?! Johtajuusongelma. Päätöksenteon kyvyttömyysongelma. Koululautakunnan on kyettävä tekemään palveluverkkopäätökset sekä Kaupunginhallituksen tulee johtaa omistajapolitiikkaa priorisoiden resurssien käyttöä.

 

Tämän talousarvion suurin puute on se, ettei siinä ole varauksia ongelmakoulujen kuntoonsaattamisesta. Miksi ei? Kaupungilta puuttuu ajantasainen lyhyen ja pitkän tähtäyksen omaisuuden investointi- ja kuntoonlaitto-ohjelma!     Nyt kaikki voimavarat ja rahat menee tulipalojen sammuttamiseen!

 

Onhan tämä oikeasti merkillistä, että me täällä jabbastelemme, kun ihmiset samanaikaisesti menettävät terveytensä.  Jabbastelumme maksaa paitsi terveysongelmissa myös suorissa lisäkuluissa miljoonia euroja.

Eihän meillä oikeasti ole varaa tällaiseen. Tämä kaikki on kiinni vain ja ainoastaan yhteisestä TAHDOSTA. Tahdosta ja päättäväisyydestä laittaa asiat kuntoon.

 

Esitän, että nyt sovimme tässä salissa yksissä tuumin käynnistää  KOULUT KUNTOON – OHJELMAN ,  investointi- ja kuntoonlaitto-ohjelman, määräajassa toteutettavan hankkeen, johon fokusoidaan riittävät voimavarat.  Maaliskuuhun 2017 mennessä päätökset palveluverkoista ja määrärahoista. Toimeenpanoveloite välittömästi. Osana tätä toteutusta otetaan myös modernit elinkaarimallit käyttöön, koska itsellä ei ole varaa sijoittaa määrärahoja kaikkeen.

Tämä on kokoomuksen ryhmäesitys vuoden 2017 talousarvioon, jolle toivon teidän kaikkien kannatuksen.

 

Kuva: Koulut Kuntoon Valtuustositoumus

Minulla on täällä valmiina Koulut Kuntoon –valtuustositoumus, jossa me kaikki sitoudumme tekemään kaikkemme että kuntalaiset saavat terveet koulut ja palvelutilat viipymättä!

Kenellä on varaa olla allekirjoittamatta tätä?!

 

Taina Torvela

RYHMÄPUHEENVUORO: TALOUDEN TASAPAINO JA KIINTEISTOJEN KUNTO | 06.11.2016

Kokoomus tarkempi näkemys esitetään erikseen ao. teeman kohdalla. 1.) Kiinteistönpito ja sisäilmakysymykset sekä niiden yhteys palveluverkkoratkaisuihin 2.) Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka 3.) Uimahalli-investointi

 

  • Rovaniemi on hieno kaupunki. Meillä on erinomaiset palvelut ja olemme Suomen parhaiden kaupunkien kasvusuunnalla. Olemme myös ympäristötietoinen kaupunki, kiitos lähinnä NeVe Oy. Rovaniemi on keski-iältä nuorten kaupunki, olemme myös kansainvälinen yliopistokaupunki
  • Kun ympäröivä yhteiskunta muuttuu, niin Rovaniemen asema vahvistuu, ole maakuntahallinnon luonnollinen keskus tai Sote – uudistuksessa ”Päivystävä sairaala”.

 

  • Kokoomus on varoittanut jokaisessa talouden puheenvuorossaan talouskestävyytemme jatkuvasta heikentymisestä. Pidämme hyvin valitettavana, mutta samalla tunnustuksena Kokoomukselle s. 98 rehellistä toteamusta: ”Tulevalla suunnittelukaudella kaupungin taloutta voi kuvata sanalla heikkenevä”. Velkataakan valtava kasvu ensi vuonna vastaa neljän kunnallisveroprosentin tuottoa.

 

  • Kaikki Rovaniemen haasteet ovat omatoimisesti luotuja ja ovat myös omatoimisesti ratkaistavissa. Valtiovalta ei ole syyllinen. Isoin kotikutoinen ongelmamme on kaupungin hallinnollisen ohjaustoiminnan huono päätöksentekokyky. Me emme saa aikaan kestäviä päätöksiä esimerkiksi palveluverkoista. Kyvyttömyytemme on valtavan kallista. Olemme ulkoistaneet palveluverkkopäätökset homeelle ja bakteereille.

 

  • Keskusteluissamme on hallintoslangia, mikä sekoittaa ajattelua ja ratkaisuja. Rinnastamme asioita, joita ei saa rinnastaa esim. Käsite investointi tarkoittaa uuden rakentamista. Korjaaminen on kohteen eriasteista kunnostamista. Kun summa on riittävän suuri, niin euromääräiseen menoon on varauduttava erikseen talousarvioissa ja silloin puhutaan korjaus-, peruskorjaus- tai perusparannusinvestoinnista.

 

  • Toimitilaverkko ja palveluverkko ja ovat eri asioita. Ne muodostavat hierarkian. Meillä on aivan liian paljon toimitiloja. Palveluverkkopäätöksellä ratkaistaan se, mitkä niistä ovat liikaa. Järjestelmällisyyden sijasta Rovaniemi etenee sattumaratkaisujen tietä. Sairaalakadun terveyskeskuksen bakteerikanta ajanee terveyskeskuksen onnekkaasti kansalaisten toiminalliseen keskipisteeseen. Toisaalta poliittiset lehmänkaupat ajavat arkijärjen yli.

 

  • Suuren tuntoisista euromääristä huolimatta Rovaniemi korjaa paikkojaan liian vähän, mutta omaa rahaa ei kerry siihen vähäänkään. Tilanne muuttuu, kun otamme käyttöön pääomavuokran 3% ja korjausvastike 2%. Tiedossamme on, että TA/2017 ulkopuolelle on jäämässä nyt miljoonien menot, esimerkiksi Napapiirin yläkoulun ja Vaaranlammen koulujen tarpeelliset korjaussuunnitelmat eivät ole valmiita. Uuden valtuuston työskentely alkaakin mittavalla lisätalousarviolla.

 

  • Kokoomus ehdottaa / kannattaa 200 000 euron suunnittelurahan varaamista Ylikylän koulun suunnitteluun, ja ihmettelee samalla sen puuttumista TA:sta.

 

  •  Kokoomus on pitänyt yllä keskustelua ja vaatinut kokonaisvaltaisesta esitystä palveluverkosta ja teemme täydennys-, muutosehdotuksen ”Koulut kuntoon” sivulle 70 ja s.71 asiakohtiin Varhaiskasvatuspalvelut ja Koulutuspalvelut asiakohtiin 2.: ”Palveluverkkosuunnitelman jatkaminen siten, että valtuustolle tuodaan tiedoksi maaliskuun 2017 loppuun mennessä kaupungin koululaismääriin ja raportteihin: FCG-Päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys (2013), FCG- Palveluverkkojen nykytila (2015), FCG – Toimitilaohjelma 2020, Trellum Rovaniemen kaupungin rakennusten uudis- ja nykyhinnat 30.6.2014, korjausvelka sekä Trellum PTS 2015-2029  , tukeutuva selvitystyö ja sen kustannukset.”

 

  • Kehittyvän julkisyhteisön, siis sellaisen kuin Rovaniemi nimenomaan on, tulee korjata taloutensa toiminnan järkiperäistämisen ja investointien kautta. Rovaniemen kaupunki siis voi tehdä ja sen tulee tehdä mittavia investointeja. Juuri sellainen on Ounasvaaralle rakennettava uimahalli.

 

  • Uimahalli on liikuntapolittiisen strategian mukainen hanke. Se integroituu selkeästi Lapin Urheiluopisto – kokonaisuuteen. Uimalaitos on massiivinen lisäruiske sekä Ounasvaaran että Rovaniemen alueen elinkeinojen tukemiseen. Kokoomus kannattaa/esittää muutosesityksenä Uimahallin päättämistä KJ:n 24.10.2016 esityksen mukaisesti.

 

  • Koska Uimalaitoksen kassavirrasta tulee niin huomattava, että se pystyy juoksevasti maksamaan kulujaan tulovirrallaan, niin rakentamisessa kannattaa käyttää nk. Elinkaari-mallia. Ja koska kunta voi saada rahoitusta edullisemmin, niin rahoituksessa kannattaa selvittää rahoitusleasing. Mainittakoon, että Lapin Urheiluopisto on hoitanut vuokravastuunsa Lappi-Areenan sopimuksen mukaisesti.

 

  • Itse asiassa kysymyksessä on niin merkityksellinen yritystoiminnallinen kehityssysäys Rovaniemen toimialueella, että Rovaniemen kaupungin on syytä ottaa veto- ja veturitoiminnallinen vastuu Ounasvaarasta. Tämä merkitsee sitä, että Rovaniemi käyttää omistajaoikeuttaan RKK:ssa irrottaen Urheiluopiston koulutuskuntayhtymästä ja muodostaen siitä osakeyhtiön veturiksi Ounasvaaran kehittämiseen.

Kaaro Alaoja

ELINVOIMAAN LISÄRESURSSEJA KASVUN JOHTAMISEKSI | 06.11.2016

Kaupunki on palveluorganisaatio. Meidän yksi tärkeimmistä palvelutehtävämme on elinvoima ja työllisyys!  Niiden lisääminen ja vahvistaminen.

 

Hyvälle palveluorganisaatiolle on tunnusomaista, että kaikki avainpalvelut ”näkyvät” paitsi organisaatio- myös talousmalleissa. Tulosohjaukseen siirryttäessä tämä myös edesauttaa johtamista.

 

Miten Elinvoimapalvelut näkyvät tässä budjetissa. Ei riittävän hyvin.

 

Kaivamalla budjetista löytyy elinkeinobudjetti noin 3 M€ joka on 0,5 % kaupungin käyttömäärärahoista. Siis alle prosentilla pitäisi rakentaa vetovoimaista ja kilpailukykyistä kaupunkia. Ja vaikka siihen lisäisi kehitysyhtiöiden budjetin 3.2  ja kylien kehittämisrahat  0,6, ollaan noin 1,5 %

Elinvoimaisuuden kehittäminen on pääosin erilaisten määräaikaisten hankkeiden ja projektien varassa. Pitkäjänteistä ja tavoitteellisia kehitystoimia ei voi tuloksellisesti johtaa määräaikaisen rahoitusmallin varassa.

 

Muualla Lapissa panostetaan kasvuun keskimäärin 78 €/asukas ja meillä se on siis noin 36 €/asukas.

Vuonna 2017 elinvoimasta nipistetään vielä 0,6 M€.  Miksi?  Miten varmistetaan elinkeino-ohjelman tavoitteet?!

Tulevaisuudessa ei enää riitä pelkkä edellytysten luonti.  Orientaation on oltava uuden luomisessa, työssä ja yritteliäisyydessä. Kaupungin on otettava aktiivinen veturin rooli ja panostettava tavoitteellisesti kasvuun.

 

Uuteen kuntamalliin valmistautuminen olisi syytä aloittaa viipymättä.  On hyvä että ensi keväänä aloitetaan Kasvuohjelman työstäminen. Nyt kuitenkin tulisi työstää kunnianhimoinen ja rohkea kasvu- ja innovaatio-ohjelma.   Samoin meneillään olevassa johtamisjärjestelmäuudistuksessa tulisi koota konsernin eri sektoreille levitetyt elinkeinoresurssit yhteen vaikuttavuuden tehostamiseksi. Parantamalla myös kehitysyhtiöiden onnistumisen edellytyksiä.

Näillä uudistuksilla sekä luovilla innovaatioalliansseilla elinkeinobudjetti on helposti mahdollisuus kolminkertaistaa koko kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi. Kuten jo kilpailukenttäkin edellyttäisi.

 

Luomalla kilpailevien kaupunkien tapaan moderneja kehittämismalleja, Innovaatioalliansseja puitesopimuksineen yritysten, yliopiston, korkeakoulujen ja kehitysyhtiöiden välille sekä johtamalla niitä kansainvälisiin laajoihin ekosysteemeihin, saadaan aikaan kasvua sekä  uusia yrityksiä sijoittumaan Rovaniemelle.   

 

Taina Torvela

kaupunginvaltuutettu (KOK)

OSAVUOSIKATSAUS JA KH:n VASTAUKSET ARV.KERTOMUKSEN KYSYMYKSIIN | 17.10.2016

Rovaniemi on hieno kaupunki, jolla omaleimaiset vahvuudet; luonnonläheinen, luontainen logistiikkakeskus, yliopisto- ja koulutuskaupunki, kasvukeskus, kansainvälinen, demograafisesti nuori. Rovaniemellä on hyvät palvelut.

  • Talousvuosi on jo käytännössä mennyt ja puheenvuoroilla on asiallista tähdätä jo uuteen toiminta- ja talouskauteen.
  • Osavuosikatsauksen mukaan toimialat raportoivat tavoitteiden mukaisesta palvelutasosta ja budjetissa pysymisestä. Toimialat pystyvät määrittelemään myös toimintansa ja taloutensa uhkatekijät, mikä lisää vaikutelmaa tilannehallinnasta.
  • Kaupungin toiminnan rahoitus ja talouden kehityksen suunta on erittäin huolestuttava ja vakava. Kriisikuntauhkaa ei ole – vielä. Tarkastuslautakunta käytti 10pv maksuvalmiudesta ilmaisua kassakriisi. Tämä pitäisi kaikkien ottaa vastuullisesti ja vakavasti.
  • Ratkaisut avaimet ovat kuitenkin omissa käsissämme. Kokoomuksen mielestä sitkain haaste on valtuustopäätöksen toimeenpanon hiljainen muutosvastarinta.  Päättämättömyytemme on aiheuttamassa jossakin tulevaisuuden vaiheessa todella suuria sopeutumisratkaisuja. Muutama esimerkki: Pe-Tu ltk:ssa toteutetaan nyt asioita, jotka valmisteltiin päätösesityksiksi jo kahdeksan vuotta sitten: Rautiosaaren hoivakoti, päihdepalvelujen keskittäminen, Avo-palvelujen kehittäminen tai palvelusetelin käytön laajentaminen. Koulutuslautakunnalle on liian vaativa tehtävä sopeuttaa nimenomaan kouluverkko-kokonaisuutta väestömuutosten ja päätettyjen periaatteiden mukaiseksi.
  • Kaupungin henkilöstö on edellisen sijaan näyttänyt, että vapaaehtoisilla omilla toimilla saavutetaan merkittäviä kuntataloudellisia säästöjä. Kokoomus kiittää henkilöstöä tästä merkittävästä panoksesta ja pitää asiaa niin merkityksellisenä, että ei tulle vaatimaan lomautuksia ensi vuodellekaan.
  • Terveydenhuollon ja Erikoissairaanhoidon palvelut on asiallista katsoa yhtenä kokonaisuutena. Ensinäkin hyvää tarkoittavasta perusterveydenhuollon tehokkuuspyrkimyksistä on seurauksena palvelumäärien lisääntyminen erikoissairaanhoidossa. Toiseksi yleisen tason maininta ”esh-ylittyy” onkin vakavasti virheellinen ilmaus. Asia pitää ilmaista seuraavasti: ”Rovaniemen kaupungin varaamat määrärahat erikoissairaanhoitoon loppuvat kesken vuoden”. Kokoomuksen valtuustoryhmä kehottaa selvittämään erikoissairaanhoidon todelliset eurot tilinpäätöksestä tilinpäätökseen ja lisäämään sen summan kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen. Tämä merkinnee heti noin viiden miljoonan euron lisäystä ensi vuoden budjettiin. Meidän tulee niellä tämä eurolisäys jo TA-käsittelyssä.
  • KH on nyt vastannut Tarkastuslautakunnan kysymykseen korjausvelasta. Vastaukset ovat kattavia ja antavat hyvät perusteet omaisuuden hoitoon. KH:n vastauksen sisältö on saatu tietenkin katujen osalta Tekniseltä osastolta, joka on noudattanut Rapal Oy:n laskentakaavaa ja kaupungin rakennusten osalta Tilaliikelaitokselta, joka puolestaan on tukeutunut Trellum Consulting Oy:n raporttiin. Molemmat selvitykset ovat tehdyt ensimmäisen kerran vuonna 2014. Rakennusomaisuus on päivitetty Trellum Oy:n toimesta 2015 ja Katuomaisuus päivitetään tänä syksynä 2016.  Kokoomuksen kysymys KH:lle kuuluu, että miksi korjausvelka on jäänyt näin vähälle huomiolle, vaikka tarkka tieto rakennusten ja katujen korjausvelasta on ollut saatavilla jo 2014 ?
  • Pidämme valtuustontyöskentelyä hyvänä, esim. Kaupunkistrategia, on Kokoomuksen mielestä kunnossa. Toimielimien päätökset eivät kuitenkaan ole olleet Kaupunkistrategian mukaisia. Tämän johdosta kaupunginjohto on käyttänyt ”otto-oikeutta”. Menettelytapa ei ole edestä johtamista. Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä poliittisten johtajien ja virkamiesjohtajien on johdettava edestä eli on rohjettava tehdä Valtuuston linjausten mukaisia päätöksiä, ajattelematta ensisijaisesti sitä, miten ao. toimielin ottaa päätösesityksen vastaan.  Johtamisote ei ole riittävän jämäkkä.
  • Arviointikertomuksessa 2015 Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota KH:n työllisyydenhoidon puutteellisuuksiin. KH:n vastauksesta voi päätellä kaupungin pyrkivän enemmänkin ulkoistamaan työllisyydenhoitoa kokeiluluonteisiin hankkeisiin ja Eduro-säätiölle. Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä Työllisyys – kokonaisuus on syytä pitää tukevammin peruskaupungin hallinnassa. Hallintosäännön uudistamisessa tulemme esittämään kokonaisuudessaan uutta otetta ja uutta ”Työllisyys- ja Elinkeinot” lautakuntaa.
  • Lopuksi Kokoomus toteaa omalta osaltaan, että Osavuosikatsaus 1.1.-31.8.2016 merkitään tiedoksi. Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää ensinäkin Tarkastuslautakuntaa sen tekemästä tarkasta työstä ja Kaupunginhallitusta sen antamista selvityksistä, joissa on usein paikoin myös selityksen makua. Oikein ymmärrettyinä molemmat auttavat Rovaniemen kaupunkia kehittymään asukkailleen paremmaksi kaupungiksi.
  • Kokoomuksen valtuustoryhmä    Kaarlo Alaoja

Valtuustoaloite: Arktisen resurssiviisauden edelläkävijä | 17.10.2016

Resurssiviisaus on yhä tärkeämpi tulevaisuuden taito ja toimintatapa. Se on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti. Yhä enenevässä määrin se on myös kilpailuvaltti

 

Resurssiviisas toiminta edistää ihmisten hyvinvointia vähentäen ympäristölle ja ihmisille haitallisia vaikutuksia. Se mm. on

– kiertotaloutta, jossa johtavana arvona on mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy.

– materiaalien  elinkaarihallintaa (rakentaminen, materiaalin valinta, vuosikorjaukset, huolto)

– materiaalitehokkuutta (materiaalivirrat, jätteet, poltto, liete, purkujäte)

– energiatehokkuutta (energian tuottamista ja säästämistä esim. lämmitys, viilennys, valaistus), lämpöpumput, geoterminen lämpö jne

– maan, ilman, veden ja maaperän viisasta käyttöä

– siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin

Resurssiviisaassa kunnassa asukkaat ja yritykset ovat aktiivisesti mukana luomassa omaa ympäristöään kestävämmäksi, jotta siitä tulisi viihtyisämpi paikka asua.

 

Resurssiviisaudessa korostuvat

– koettu ja mitattu (fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja hengellinen) hyvinvointi

– kestävä kehitys

– ympäristön suojelu

– elinvoimaisuus

– kilpailukyky

– työllisyys

– innovaatiot ja tutkimukset

 

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman 15. suurin. Resurssiviisaan kunnan kaukotavoitteena tulisi olla hiilineutraalisuus ja jätteettömyys, sillä luonnonvarat ovat hupenemassa ja ilmasto muuttumassa. Luonnonvarojen kysyntä on sitten vuoden 1966 kaksinkertaistunut.

 

 

Resurssiviisaan kunnan tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin

– miten säästetään kustannuksia ja luonnonvaroja (maa-aines, puhdas vesi, jäte- ja hulevesi, kalavarat jne. )

– miten resurssiviisas huolehtii terveysvaikutuksista (ilma, vesi, maaperä, maa-aines)

– miten viisaus näkyy ajankäytössä, palveluissa, logistiikassa, liikenteessä (melu, pilaantuminen)

– kuinka vaikuttaa materiaalivirtoihin, tuotteisiin

– kuinka huomioida luonto ja ympäristö (esim. kuormitusten ja haitallisten aineiden  vähentäminen, vähähiilisyys, kasvihuonekaasut, ekologinen jalanjälki)

– kuinka määritellä arvoketjut ja prosessit

– miten ottaa käyttöön tehokkaita seuranta- ja säätöjärjestelmiä sekä konkreettisia indikaattoreita

– kuinka muuttaa kulutustottumuksia (pois kertakäyttöisyydestä, jätteen tuoton välttäminen) esim. kannustamalla, palkitsemalla, hinnoittelulla

– kuinka ulottaa resurssiviisauden kehittäminen koulutukseen

 

Kaikkeen edelliseen viitaten me allekirjoittaneet ehdotamme, että Rovaniemi

– aloittaa viipymättä järjestäytyneen valmistelun Arktisen viisauden edelläkävijäksi

– laatii resurssitehokkuuden edistämisen ”Arktisen resurssiviisauden edelläkävijä” – nimisen ohjelman

– nimeää työtä koordinoivat yhdyshenkilöt ja tärkeimmistä hallinnonaloista muodostuvan työryhmän

– pyrkii pääsemään mukaan resurssiviisauden kuntien verkostoon

– laatii pitkän aikavälin tiekartan ja työkirjan, jotka tarkistetaan ja päivitetään tietyin aikavälein

– sitoutuu valtuuston päättämiin resurssitavoitteisiin

– laatii energiapoliittisen ohjelman, jolla koordinoidaan konsernin eri osien ja yhteistyökumppaneiden kokonaisuuden hallintaa

 

 

 

Leena Jääskeläinen                                                        Lasse Kontiola

 

 

 

t

 

Kaupunki kuluttaa jatkuvasti enemmän kuin tienaa. | 17.10.2016

Hyvä puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, virkamiehet ja lehterin väki,

Meillä on ilon ja huolen aiheita.

 

Kaupungin taloudessa on näkyvissä vireytyvän elinkeinoelämän vaikutukset ja lisääntyneet verotulot, mutta samalla huolta tuo kaupungin taloudellinen epätasapaino.

 

Osavuosikatsaus osoittaa, että kaupungin talous on heikkenevä – tällöinhän vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos on negatiivinen.  Minimitavoitteemme oli saavuttaa tasapaino tänä vuonna eli että vuosikate kattaa poistot. Tätä ei ole saavutettu.

Terveessä kaupunkitaloudessahan vuosikate kattaa myös investoinnit.

 

DIA  1:  5 M€ KÄPPI                               KULUTAMME ENEMMÄN KUIN TIENAAMME

 

 

 

 

Tässä vaiheessa vuotta Lisärahoitustarve eli se kuuluisa käppi  on 5.3 M€.

Kun vuosi sitten oli näköpiirissä tälle vuodelle 20 M€ käppi – näyttää se jäävän alle 15 M€

Positiivista tässä tilanteessa on se että käppiä on kurottu umpeen hyvällä otteella vuoden takaisten valtuustopäätösten mukaisesti.

Hyvää työtä on tehty – siitä kiitos kaikille joille se kuuluu. Nyt sitä tarvitaan edelleenkin.

 

 

Varaa laakereilla lepäilyyn ei ole hetkeksikään. Peräpeiliin katsominen ei riitä, vaan olisi fokusoiduttava löytämään vaikuttavuudeltaan merkittävät toimenpiteet tulojen ja menojen tasapainoon, sekä tietenkin hyvän palvelutason ylläpitämiseen sekä myös kasvavan korjausvelan hoitamiseen riittävillä investoinneilla.

 

Tämä olisi syytä jokaisessa valtuustoryhmässä ja lautakunnassa muistaa myös kun seuraavaa talousarviota työstetään. Meillä on liikaa niitä tapauksia, jossa virkamiehet ovat vastuullisesti esittäneet säästötoimia, mutta lautakunta on tehnyt aivan jotain muuta – vastoin valtuuston talouden tasapainottamisperiaatteita!

 

Avain kysymys on, Miten hyvin tulosohjaus ja talouden tasapainottamisohjelmat on jalkautettu ja johdettu läpi koko organisaation ja palvelurakenteiden?

 

DIA 2  RYHTILIIKE –  KOLME KOVAA KOOTA

TAVOITTEENA TERVE JA KEHITTYVÄ KAUPUNKI

 

Hyvä Puheenjohtaja,

NYT ON SATSATTAVA KASVUUN – DYNAAMISEMPAAN JA KUNNIANHIMOISEMPAAN TYÖLLISYYS-, INNOVAATIO-  JA ELINVOIMAPOLITIIKKAAN

Rovaniemellä on tuhannen taalan paikka vahvistaa ja vauhdittaa alkanutta kasvuboomia – positiivista yritysten käynnistämää investointi- ja kasvukierrettä.

Tätä kehitystä on tuettava aktiivisemmin ja aloitteellisemmin – passiivinen toimintaedellytysten luominen ei uudessa maailmassa enää riitä.

Nyt kaupungin Kasvupolitiikan johtaminen tulee delegoida vahvemmille harteille – integroida omaan toimielimeen, joka johtaa määrätietoisemmin tavoitteellista elinkeino-, innovaatio ja työvoimapolitiikkaa.  Kaupunkistrategiaa tulee fokusoida tulosten varmistamiseksi. Ja edelleen kunnianhimoisemman elinkeino-ohjelman johtamiseen ja resurssointiin tulee panostaa enemmän kuin nyt.  Tällä luodaan paremmat onnistumisen edellytykset myös elinkeino- ja markkinointiyhtiöille.

Kaupungilla on jo nyt aivan liian vähän voimavaroja ja resursseja toteuttaa merkityksellisiä kilpailukykyä ja yritysten sijoittumispäätöksiä lisääviä toimenpiteitä. Lisäksi budjetti vielä sirotellaan kahteen toimielimeen kaupunkikonsernin sisällä. Vaikuttavuutta ja tehoa saataisiin lisää, kun kokonaisuutta johdettaisiin integroidusti.

Tällä hetkellä kaupunki satsaa elinvoiman edistämiseen ainoastaan 3 milj.€ vuodessa eli 0,9 % määrärahoistaan! Tämä on 36 €/as. Vastaava luku Lapissa on 72 €/as ja vastaavan kokoisissa kaupungeissa 48 €/as.

Nyt on panostettava kohdistettuihin elinvoimainvestointeihin! Orientaation tulee olla uuden luomisessa, työssä ja yrittäjyydessä.  Se vaatii riittävästi euroja ja osaavia resursseja.

 

Olisi luotava aktiivisesti kilpailevien kaupunkien tapaan moderneja vuorovaikutusmalleja yritysten, yliopiston ja korkeakulujen ja kehitysyhtiöiden kesken sekä johdettava aktiivisesti näitä verkostoja kansainvälisiin laajoihin ekosysteemeihin uusien yritysten sijoittumiseksi kaupunkiin.

 

Tuloksellisen kasvupolitiikan johtaminen on niin merkittävä ja iso tehtäväkenttä, ettei se voilla vain kaupunginhallituksen jaoston tehtävä, kylläkin hallituksen strategisten linjausten muodossa. Kaupunginhallituksen tulee keskittyä hoitamaan koko kaupunkikonsertin strategista ja taloudellista johtamista, laadukkaammin ja tehokkaammin kuten tarkastuslautakunta on todennut.

Kasvupolitiikan johtaminen ansaitsee ja vaatii kunnon resurssoinnin, leveämmät hartijat toteuttamaan kaupunkistrategian pääsisältöjä. Kenellä on varaa vastustaa tätä avaintoiminnon uudistamista riittävälle tasolle?!

 

Taina Torvela

ALOITE: Talviuintimahdollisuudet Rovaniemellä | 25.09.2016

Talviuintikeskusta on Rovaniemelle puuhattu vuosia. Aluevaraus ja rakentaminen ovat joutuneet kaavoituksen pyörteisiin. Avantouinnin merkitystä terveyden edistämisessä, matkailuvalttina ja kuntalaisia palvelevana liikuntapalveluna ei ole nähty toteuttamisen arvoiseksi.

Avantouintimahdollisuus tarjoutuu Rovaniemellä vielä tänä vuonna. Se tapahtuu talkootyönä erittäin haastavissa puitteissa. Lupa on vain tälle kaudelle. Tilapäiset puitteet pitää vuosittain rakentaa ja purkaa. Talkoovoimin se alkaa olla miltei ylivoimaista.

 

Rovaniemi tuli maailmalla tunnetuksi avantouinnin 2014 MM kisoistaan. Sen toi näkyvyyden lisäksi miljoonien tulon aluetalouteen. Nykyiset olosuhteet Koskipuistossa ovat huonot ja vaikeat. Tällä arktisella aktiviteetilla ei matkailijoita Rovaniemen ”koppitarjonnalla” kehtaa houkutella.

 

Avantouinti on terveysliikuntalaji. Avannossa käynnin terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Uusi kuntalaki korostaa terveyden edistämisen merkitystä. Hyvillä olosuhteilla saadaan lisää harrastajia. Se on yksi asukkaiden palvelumuoto. Rovaniemellä Koskipuiston kaavassa merkintä, että sitä kehitetään nykyisten toimintojen pohjalta kaupunkilaisten olohuoneena.

 

Muissa kunnissa esim. Kemijärvellä, Kajaanissa ja Muoniossa (Jeriskylä) on saatu aikaan upeat puitteet, joissa toiminnan pyörittäminen onnistuu erinomaisesti.

 

Edellä olevaan viitaten me allekirjoittaneet esitämme, että käynnistetään maisemaan luontuvan sekä kesä- että talviolosuhteisiin soveltuvan virkistyspalvelun ja matkailua tukevan paikan suunnittelu ja toteuttaminen ja että siinä yhteydessä huolehditaan myös laiturista, talvisesta kulkureitistä  ja vedenvirran kehittäjän hankinnasta.

 

 

Rovaniemellä 19.9.2016

 

ALOITE: HIIHTOLAJIEN OLOSUHTEET | 25.09.2016

Asia: Hiihtolajien olosuhteet

 

Rovaniemi on ollut tunnettu ja arvostettu talviurheilupaikka. Ounasvaaralla on vielä vuosituhannen alussa pystytty järjestämään kansainvälisesti vaativiakin hiihto-, mä-kihyppy- ja yhdistetyn kisoja. Valitettavasti Rovaniemi on jäänyt näiden urheilupaik-kojen kehityksessä pahasti jälkeen. Tilanne on muuttunut niin hankalaksi, ettei nykyolosuhteita enää tänne ole mahdollista saada korkeatason kisatapahtumia.

Monien muiden lajien olosuhteita on vuosien aikana kehitetty. Nyt olisi hiihtolajien vuoro. Talvilajiseurojen toimesta on tehty kaupungille useita hiihtostadionin kehittämissuunnitelmia ja ehdotuksia. Suurimpia puutteita ovat rataverkoston vanhat mittasuhteet, jotka eivät täytä FIS vaatimuksia, ylikulkusiltojen kapeus sekä puuttuvat välineiden huoltotilat. Huoltopaikkana mäkipuolella joudutaan käyttä-mään jo vuosia sitten purkutuomin saanutta vanhaa toimitsijarakennusta. Maasto-hiihdolla ei ole minkäänlaisia huoltotiloja. Ne pitää kalliilla rahalla laittaa pystyy joka kisaa varten.

Hiihtokeskuksen olosuhteiden kehittämisessä Rovaniemen edelle ovat menneet niin Keminmaa, Ylitornio kuin Taivalkoskikin. Nämä kunnat ohittavat Rovaniemen, joka ei nykyolosuhteillaan enää pysty kilpailemaan niiden kanssa isojen tapahtumisen saamisessa.

Edellä olevaan viitaten me allekirjoittaneet esitämme, että liikuntaolosuhteiden kehittämisessä hiihtolajien tarpeet nostetaan etusijalle.

 

Rovaniemellä 19.9.2016

 

Leena Jääskeläinen