KAUPUNGINVALTUUSTO

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄ 2017-2021

Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisjärjestöllä on 10 kaupunginvaltuutettua.

Alaoja Päivi, Dipl.Insinööri, teknisen lautakunnan pj

 

 

 

 

Autto Heikki, HTM, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Kokoomuksen Lapin piirin pj.

 

Juuruspolvi Juhani,  yrittäjä, Kaupunginhallituksen jäsen,

 

 

 

 

Henttunen Matti, yrittäjä/toimitusjohtaja, merkonomi, kaupunginhallituksen jäsen,

 

 

 

 

Kansanniva Mika, yrittäjä/toimitusjohtaja,

 

 

 

Keihäskoski Petri, Opistoupseeri, kapteeni, vapaa-ajanlautakunnan jäsen, tarkastuslautakunnan jäsen

Luoma Sanna, varatuomari, koulutuslautakunnan varapj., tarkastuslautakunnan jäsen

 

Pohja Petteri, lehtori, vapaa-ajanlautakunnan pj,

Tuisku Sara, KM, luokanopettaja, kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomus Lapin piirin varapj.

Tuominen Kari, KTM, aluejohtaja, teknisen lautakunnan jäsen

 

 

Valtuustoryhmän pj on varatuomari Sanna Luoma.

 

Yhteystiedot sähköpostilla ovat muotoa etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

 

 

ROVANIEMI – KAUPUNKI JOKA TOIMII

Kokoomuksen arvoissa yhdistyvät vapaus, suvaitsevaisuus, yrittäjähenki ja sosiaalinen omatunto. Tavoitteenamme on omasta ja toisten elämästä vastuuta kantavien ihmisten yhteiskunta, jossa jokaiselle taataan hyvän elämän edellytykset.

 

Hyvinvointi syntyy työstä, yrittämisestä ja välittämisestä. Kokoomus edistää ihmisten, yritysten ja koko yhteiskunnan vastuuta ja kunnioitusta luontoa ja ympäristöä kohtaan.

 

Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen kulmakivi on kunnallinen itsehallinto. Julkisessa hallinnossa päätöksenteon tulee olla avointa ja lähellä kuntalaista. Haluamme kehittää Suomen kunnista vahvoja, toimintakykyisiä ja elinvoimaisia.

 

Rovaniemen Kokoomuksen valtuustoryhmän yhteiseksi päävisioksi on kiteytetty Kaupunki joka toimii.

1. HALLINNON UUDISTAMINEN JA KEVENTÄMINEN

 

”Hyvä ja avoin hallinto” – periaatteiden on noustava päätöksenteon ja toimeenpanon keskeiseksi ohjeeksi. Kaupungin hallintoa on uudistettava, nykyisiä palvelurakenteita on kyettävä arvioimaan kriittisesti ja hallintoa on kevennettävä. Rakenneuudistuksien tulee ylettyä myös kaupungin omistamiin yhtiöihin.

Kaupunkistrategiaa jalkautetaan järjestelmällisesti kaupungin kilpailukykyisyyden vahvistamiseksi.  Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan.

 

2. VAHVA JA TASAPAINOINEN TALOUS ON HYVINVOINNIN EDELLYTYS

 

Kaupungin menot ja tulot tasapainotetaan. Tulopohjaa parannetaan luomalla kaavoituksen kautta mahdollisuuksia investointien ja työpaikkojen lisääntymiseen. Menoja kasvua hillitään palvelurakenteiden muutoksilla, hallinnon keventämisellä, karsimalla ei-lakisääteisiä palveluita  ja ulkoistamalla peruspalveluja täydentäviä palveluja. Palvelurakenteen vaikeat ratkaisut on uskallettava tehdä. Muutoin Rovaniemi ei pääse toistuvien veronkorotusten kierteestä.
Kunnallisverotuksen tason tulee olla kilpailukykyinen ja veroäyri tulee asettaa niin, että se yhdessä tasapainottavien toimien kanssa tukee kaupungintalouden perustan vahvistumista.

 

3. PALVELUIDEN MONIPUOLINEN PERUSTA

 

Rovaniemeläisille taataan toimivat, tasavertaiset ja turvalliset peruspalvelut.
Palvelut on tuotettava turvallisessa toimintaympäristössä, järkiperäisinä, taloudellisesti, tehokkaasti ja vaihtoehtoja mahdollistaen. Parhaan tuloksen tuottaa yhteistyö julkisen sektorin, yksityisten palveluntuottajien ja kansalaisyhteiskunnan muiden toimijoiden kesken. Palvelusetelijärjestelmän laajentaminen tukee aitojen palvelumarkkinoiden syntyä ja kehittymistä. Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluverkkopäätökset pohjautuvat tulevaisuusennusteiden mukaisiin palvelutarveselvityksiin varmistaen taloudellisesti kestävän ja asiakasorientoituneesti rakennetun palveluverkon sijoittumisen.

 

Ulkoistamisen perusidea on tuotantoperustan monipuolistaminen. Monituottajamalli aikaansaa taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä asukkaille vapautta valita. Kaupunki säilyttää vastuunsa peruspalveluista ja palvelujen tuotannon organisoinnista. Kilpailutuksessa on korostettava laadukkaiden palvelujen osto-osaamista.

 

4. ELÄVÄT PALVELUKYLÄT OSANA ELINVOIMAISTA KAUPUNKIA

 

Maaseudulla asumisesta on tehtävä todellinen ja toimiva vaihtoehto. Palvelujen tuotantoperustan monipuolistamisen ja kokonaan uusien ratkaisujen tarve korostuu erityisesti maaseudulla. Rovaniemelle on laadittava erityinen maaseutupoliittinen ohjelma. Palvelukylän käsitteellistä sisältöä on täsmennettävä, jotta ei lisätä maaseudun sisäistä epätasa-arvoa.

 

Asukaslähtöistä politiikkaa on toteutettava aluelautakuntajärjestelmän avulla. On kuitenkin välttämätöntä, että maaseutupolitiikka tukeutuu valtuuston voimasuhteisiin ja aluelautakuntien jäsenet ovat vastuussa päätöksistään viiteryhmänsä edustajina.

 

5. KAUPUNKI KEHITTYY SUJUVALLA KAAVOITUKSELLA JA DYNAAMISELLA ELINKEINOPOLITIIKALLA

 

Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus luovat perustaa Rovaniemen seudun vetovoimaisuudelle. Kaupungin kaavoituspolitiikkaa on kehitettävä avoimeksi ja vuorovaikutukselliseksi. Tärkein kasvusuunta on jo olemassa olevaan. Keskusta-aluetta voidaan tiivistää ja sen kerroskorkeuksia korottaa maltillisesti. Yrittäjyysvaikutusten arviointi vakiintuu päätöksenteossa

 

__________________________________________________________________________________________________

 

TULEVAISUUDEN ROVANIEMI

Kuten hyvässä yrityksessä, myös Rovaniemellä tarvitaan rohkeaa visiointia ja uskallusta toteuttaa visiot. Kannustava ja suvaitsevainen ilmapiiri on välttämätön menestystekijä sekä aineellisen että aineettoman hyvinvoinnin edistämisessä.

 

KESTÄVÄ ROVANIEMI

Kokoomuksen keskeisin asiakysymys on Rovaniemellä hallinnon uudistus. Nykytila näivettää yrittäjyyttä hankaloittamalla investointeja ja kaupunkiin sijoittumista. Kestävällä pohjalla toimivat, tasavertaiset ja turvalliset peruspalvelut voidaan taata vain tukemalla rovaniemeläisten työllistymistä. Veronkorotuksilla annetaan tekohengitystä toimimattomalle järjestelmälle. Kokoomus ajaa Rovaniemelle vapaata yrittäjyyttä ja rohkeaa päätöksentekoa. Uskalla kannustaa kaveria: siitä hyödymme me kaikki!